Yleistä edunvalvonnasta

Tukea taloudellisten asioiden hoitoon

Edunvalvontaa koskevia asioita säätelee laki holhoustoimesta. Holhoustoimen palveluilla pyritään auttamaan henkilöitä, jotka eivät itse kykene huolehtimaan taloudellisista asioistaan. Tällainen henkilö voi saada tuekseen edunvalvojan, joka yhdessä hänen kanssaan tai hänen puolestaan huolehtii hänen asioistaan ja valvoo hänen etujaan.

Edunvalvoja voi olla tarpeen, kun esimerkiksi vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet asianomaisen henkisiä kykyjä niin, että hän ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan asioitaan. Näissä tilanteissa asioiden hoitaminen ei useinkaan onnistu pankkipalveluiden tai valtakirjojen avulla.

Miten edunvalvojan voi saada?

Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva ja suostuva henkilö, jolla on tehtävään riittävä taito ja kokemus. Usein edunvalvojana toimii tukea tarvitsevan lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen.

Edunvalvojaksi määrätään usein myös yleinen edunvalvoja, joka hoitaa näitä tehtäviä virkansa puolesta. Yhteiskunta huolehtii siitä, että jokainen yleisen edunvalvojan palveluita tarvitseva voi saada niitä kotiseudultaan. Palvelusta saa tietoa kunnantoimistosta tai maistraatista.

Henkilö, joka huomaa oman tilanteensa heikentyneen siten, että edunvalvojan tuki ja apu on tarpeen, voi saada itselleen edunvalvojan tekemällä kirjallisen hakemuksen maistraatille. Hakemuksessa tulee kertoa, miksi edunvalvoja tarvitaan, ja osoittaa henkilö, jonka halutaan tulevan edunvalvojaksi. Hakemukseen tulee yleensä liittää lääkärinlausunto, josta ilmenee, että hakija kykenee antamaan pätevän suostumuksen edunvalvojan määräämiselle. Asian käsittelyssä maistraatti kuulee hakijaa henkilökohtaisesti.

Kirjallinen hakemus edunvalvojan määräämiseksi voidaan tehdä myös käräjäoikeudelle. Hakemuksen käräjäoikeudelle voi apua tarvitsevan ohella tehdä myös tämän isä, äiti, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen. Myös maistraatti voi tehdä hakemuksen.

Edunvalvojan tehtävistä päättää maistraatti tai käräjäoikeus. Yleensä edunvalvojalle annetaan tehtäväksi hoitaa päämiehensä omaisuutta ja taloudellisia asioita.

Päämiehen taloudellisten asioiden hoitamisen lisäksi edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Tässä tarkoituksessa edunvalvojan tulee olla yhteistyössä esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies saa varoistaan riittävästi rahaa omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä.

Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehensä varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Toimensa alussa edunvalvojan on annettava maistraatille luettelo päämiehen varoista ja veloista. Edunvalvojan on säännöllisesti, yleensä vuosittain, tehtävä tili ja annettava se maistraatille.

Edunvalvoja tarvitsee maistraatin luvan päämiehensä puolesta tehtäviin tärkeisiin oikeustoimiin. Lupa tarvitaan esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myymiseen ja ostamiseen sekä omaisuuden luovuttamiseen pantiksi. Edunvalvojalla ei ole oikeutta tehdä lahjoituksia päämiehensä puolesta.

Edunvalvojalla on oikeus saada korvausta kuluistaan ja kohtuullinen palkkio. Kulukorvausta ja palkkiota koskevat tiedot merkitään maistraatille annettavaan tiliin.

Tunnollista huolenpitoa ja tilitystä

Edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta sillä tavoin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan. Tässä tehtävässä edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen oikeuksista ja edistää hänen parastaan. (37 §)

Päämiehelle on jätettävä se omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten. Päämiehen vallintaan on jätettävä hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja. Edunvalvoja voi jättää päämiehen vallittavaksi muutakin tämä omaisuutta, jos se on päämiehen edun mukaista. (38 §)

Täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on päämiehen toivomukset huomioon ottaen pidettävä asianmukaisena. (42 §)

Edunvalvoja on velvollinen pitämään kirjaa päämiehen varoista ja veloista
sekä tilikauden tapahtumista. Edunvalvojan tulee vuosittain antaa holhousviranomaiselle vuositili.

Jos omaisuudesta annetusta luettelosta tai vuositilistä käy ilmi, että päämiehellä ei ole omaisuutta tai että edunvalvojan hoidettavana olevan omaisuuden määrä on vähäinen, holhousviranomainen voi määräajaksi tai toistaiseksi vapauttaa edunvalvojan velvollisuudesta antaa vuositili tai määrätä tilikauden vuotta pitemmäksi. (53 §)

Päämiehen toimintakelpoisuutta voi rajoittaa

Edunvalvojan nimittäminen ei vaikuta päämiehen oikeustoimikelpoisuuteen. Mahdollisuus sitoutua velvoitteisiin voi joissakin tapauksissa vaarantaa päämiehen taloudelliset edut. Näin voi käydä erityisesti silloin, kun päämies ei kuuntele edunvalvojaansa, vaan tekee tärkeitä ja huonoiksi osoittautuvia päätöksiä yksin.

Tällöin käräjäoikeus voi hakemuksesta rajoittaa päämiehen toimintakelpoisuutta. Käräjäoikeus voi esimerkiksi päättää, ettei päämiehellä ole oikeutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuutta. Käräjäoikeus saa rajoittaa päämiehen toimintakelpoisuutta vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä hänen suojaamisekseen.

Jos päämies ei enää ole edunvalvonnan tarpeessa, käräjäoikeuden on hakemuksesta lakkautettava edunvalvojan tehtävä. Hakemuksen edunvalvojan tehtävän lakkauttamisesta voi tehdä päämies itse, edunvalvoja tai maistraatti. Lakkauttamista voi hakea myös päämiehen äiti tai isä, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen.

Jotta kukaan ei olisi edunvalvonnassa tarpeettomasti, maistraatin on joka neljäs vuosi jokaisen päämiehen osalta selvitettävä, onko edunvalvontaa tarpeen jatkaa.

Käräjäoikeus vapauttaa edunvalvojan

Käräjäoikeus voi vapauttaa edunvalvojan toimestaan, kun tämä sitä pyytää tai kun päämies ei enää ole edunvalvonnan tarpeessa. Edunvalvoja on vapautettava tehtävästään myös silloin, jos hän osoittautuu siihen sopimattomaksi. Edunvalvojan toimi päättyy aina, kun päämies kuolee.

Toimen päätyttyä edunvalvojan on tehtävä päätöstili ja annettava päämiehen omaisuus sille, jolla on oikeus ottaa se vastaan.

Maistaraatti valvoo toimintaa

Holhousviranomaisena toimii maistraatti. Maistraatti valvoo edunvalvojien toimintaa. Maistraatti pitää myös holhousasioiden rekisteriä, josta voi tarvittaessa saada tiedon esimerkiksi siitä, kuka toimii tietyn henkilön edunvalvojana.

Maistraatin edustajien kanssa voi neuvotella kaikista edunvalvonnan tarpeeseen ja edunvalvonnan järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä. Maistraatin edustajat ovat velvollisia pitämään salassa näin saamansa tiedot, jotka koskevat asianomaisen henkilön taloutta tai yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita. Maistraattiin voi myös ilmoittaa siitä, että tietty henkilö on ilmeisesti edunvalvonnan tarpeessa.

Edunvalvonta ja siihen liittyvät lomakkeet löytyvät maistraatin sivulta

Lomake.fi -palvelun linkki sisältää julkishallinnon lomakkeita ja asiointipalveluja.