Toimintaterapia motivoi lasta
Tamperelainen toimintaterapeutti Kirsti Ojanen määrittelee motivaation heräämisen yhdeksi toimintaterapian tärkeimmistä tavoitteista.” Leikin ja päivittäisten askareiden avulla toimintaterapeutti houkuttelee lapsen osallistumaan aktiivisesti. Motivointi auttaa muun muassa lapsen motoriikan, älyn ja tunne-elämän kehitystä.”
Terapeutin työpäivä saattaa kulua esimerkiksi kauppaleikin, muovailun, seikkailuradan, Tarzan-leikin, laivaleikin tai pelaamisen rytmittämänä. Nämä leikit ja terapiassa tehdyt muut harjoitukset sisältävät kullekin asiakkaalle sopivaa kuntoutusta.
” Toimintaterapia on tärkeä tuki niille lapsille ja nuorille, joiden arki tai koulu ei suju. Se suunnitellaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Kuntoutuksessa käytettävät toiminnat ja terapian kesto vaihtelevat tavoitteiden, tarpeiden, toiveiden ja lapsen edellytysten mukaan, ” sanoo Ojanen.
Hän jatkaa, että terapeutin tehtäväksi jää sovitella leikin sisään niitä asioita, joista hän katsoo olevan hyötyä kullekin lapselle.
” Terapeutin täytyy myös aina huomata, ettei lapselle saa tehdä asioita liian valmiiksi. Esimerkiksi pallon haluavan lapsen ei kuulu seistä keskellä lattiaa ja vaatia palvelua. Hänen tulisi noutaa haluamansa esine itse jollakin keinolla.”
Lapsi antaa vihjeet itse
Tutustumisvaiheessa asiakasta havainnoimalla löytää monia vihjeitä, joihin voi kuntoutuksessa tarttua. Usein toimintaterapiassa pyritään parantamaan kehitysvammaisen lapsen karkeamotoriikkaa tai hienomotoriikkaa. Myös aistisäätelyn ongelmat ovat kehitysvammaisilla asiakkailla tavallisia.
Kirsti Ojanen ei kuitenkaan halua aina tarttua juuri lapsen näkyvimpiin oireisiin. Hän etsisi mieluummin sellaisia harjoituksia, jotka vaikuttavat oireiden perimmäiseen syyhyn.
” Jos lapsen on vaikea käyttää kynää, en lähtisi välttämättä tekemään piirtämisharjoituksia hänen kanssaan. Yrittäisin mieluummin ensin parantaa hänen kokonaismotoriikkaansa. Siihen voisi vaikuttaa esimerkiksi treenaamalla hänen lihasjäntevyyttään ja tuntoaistiaan.”
Ojanen jatkaa esimerkkiä kuvaamalla, että hän voisi pistää hienomotorisesti kömpelön lapsen vaikkapa keinuun vatsalleen ja ohjata lasta vetämään kuminauhasta vauhtia käsillään. Tämä harjoitus vahvistaisi asiakkaan asennon hallintaa ja vaikuttaisi pikku hiljaa hänen hienomotoriikkaansa.
Toimintaterapeutin tavoite on kohdata asiakkaat persoonana ja toimia hetkessä. Hän korostaa toimintarapiassa motivaation ja yksilöllisyyden lisäksi myös ympäristön merkitystä.
” Toimintaterapiatilanteissa muunnellaan leikki- ja toimintaympäristöä lapsen tasoa ja tarpeita vastaavaksi. Olen miettinyt myös leikin merkitystä paljon. Leikin pitäisi olla juuri lapsen itsekehittelemää ja sen pitäisi tuottaa hänelle iloa ja onnistumisen kokemuksia.”
Kirsti Ojanen työskentelee yksityisessä Terapia-team Oy -nimisessä kuntoutuslaitoksessa Tampereella. Asiakkaat ohjautuvat kuntoutukseen lääkärin lähetteellä kunnallisilla ja Kelan maksusitoumuksilla.
”Ymmärrys toimintaterapiasta kuntoutuksena onneksi kasvaa koko ajan. Se lisää alan asiantuntijoiden kysyntää yhä enemmän,” Kirsti Ojanen ilmoittaa.
Lisää virkeyttä ja reippauttaTamperelainen yhdeksänvuotias Serafiina Koskinen on tehnyt Kirsti Ojasen kanssa yhteistyötä kaksi vuotta. Serafiinalla on Downin oireyhtymä. Serafiinan äiti Tuula Lehto kertoo toimintaterapian auttavan tyttöä aistiyliherkkyyksien lieventämisessä ja motoriikan parantamisessa.
” Etsiydyimme toimintaterapiaan kehitysvammaneuvolan lääkärin ehdotuksesta, kun kerroin hänelle Serafiinan tavasta reagoida erittäin voimakkaasti erilaisiin asioihin, kuten esimerkiksi joihinkin ruoka-aineisiin tai ääniin.”
Äiti kertoo, että aiemmin Serafiina yökkäsi jopa silloin, jos joku söi hänen vieressään tytön inhoamaa ruokaa. Kirsti on tehnyt Serafiinan kanssa monenlaisia tavoitteisiin ohjaavia leikkejä ja harjoituksia.
Terapiahetkissä on muun muassa käsitelty muovisia hedelmiä, joiden sekaan on piilotettu oikeita hedelmiä.Serafiinan kanssa on myös treenattu motoriikkaa jumppatilassa kiipeilyn, heittelyn ja muun touhun avulla. Tyttö on lisäksi leikkinyt esimerkiksi lääkärileikkiä nuken kanssa ja taiteillut kuvia leikkitilassa olevan
Rölli-talon seinälle.
” Serafiinan vireystaso on kasvanut kovasti ja hän keksii terapiahetkien aikana jatkuvasti uutta tekemistä. Alkuvaiheessa häntä piti houkutella enemmän liikkeelle,” Kirsti Ojanen kehuu.
Teksti: Pia Kirkkomäki Kuva: Janne Ruotsalainen Teksti on lyhennelmä vuoden 2004 Kuntotus-tukiviestin artikkelista.