Palvelusuunnitelma

Palvelujen järjestämiseksi hyvinvointialueen sosiaalitoimessa laaditaan henkilölle palvelusuunnitelma (asiakassuunnitelma).

Lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueet järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen. Lähtökohtana palveluiden järjestämisessä ovat kaikille tarkoitetut yleiset palvelut. Tarvittaessa näitä palveluita täydennetään erityislainsäädännön, kuten vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja hänelle laaditaan palvelusuunnitelma. Kehitysvammalain mukaisista palveluista ja tukitoimista asiakkaalle laaditaan erityishuolto-ohjelma (EHO). Palveluista vastaa hyvinvointialueen sosiaalitoimi.

Laki turvaa oikeuden saada palvelusuunnitelma

Vammansa johdosta mahdollisesti palveluja ja tukitoimia tarvitsevalla henkilöllä on lakiin perustuva oikeus saada itseään koskeva palvelusuunnitelma laadituksi. Palvelusuunnitelma on kirjallinen suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Sosiaalihuollon asiakaslaki velvoittaa viranomaisia palvelusuunnitelman tekemiseen, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelusuunnitelman tavoitteena on henkilön elämänlaadun parantaminen tarvittavien palvelujen ja tukitoimien avulla.

Palvelusuunnitelma ei oikeuta palveluiden saamiseen – niitä pitää hakea erikseen

Vammainen henkilö voi itse pyytää hyvinvointialueen sosiaalitoimelta, että hänelle laaditaan palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmaan kirjattua palvelua tai tukitoimea tulee hakea erikseen hakemuksella, sillä pelkkä kirjaus suunnitelmaan ei vielä oikeuta palvelun saamiseen. Palvelua hakiessa kannattaa viitata lääkärin, psykologin, terapeutin, opettajan tai muun vastaavan asiantuntijan lausuntoihin ja ottaa ne hakemuksen liitteeksi.

Vaikka ei palvelua heti myönnettäisikään, on palvelutarve tärkeää kirjata palvelusuunnitelmaan. Merkintä on osoituksena yhteisesti todetusta tarpeesta, johon myöhemmin tulee vastata. Palvelusuunnitelmaan tulee kirjata asiakkaan mielipide palveluistaan siinäkin tapauksessa, että asiakas ja viranomainen eivät ole yksimielisiä.

Päätökset tehtävä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksesta

Vammaispalvelulaki edellyttää, että palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava seitsemäntenä arkipäivänä asiakkaan yhteydenotosta. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä ja palveluja koskevat päätökset on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksesta.

Palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä viranomaisen ja asiakkaan mahdolliset poikkeavat näkemykset palveluiden järjestämisestä. Asiakkaan omalla näkemyksellä ristiriitatilanteessa voi olla merkitystä asiakkaan hakiessa muutosta viranomaisen ratkaisusta.

Valmistaudu neuvotteluun

Palvelusuunnitelmaneuvotteluun kannattaa valmistautua etukäteen, ja miettiä mitkä palvelut ja tukitoimet auttaisivat parhaiten selviämään arjesta.

Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutenkin tarpeen mukaan. Suunnitelmassa on yleensä asianmukaista mainita, kuinka usein sitä on tarkoitus vähintään tarkistaa (yleensä ainakin kerran 2-3 vuodessa). Vammaisella henkilöllä on aina oikeus pyytää suunnitelman tarkistamista.

Palvelusuunnitelman lisäksi kehitysvammalain mukaan jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle tehdään erityishuolto-ohjelma. Erityishuolto-ohjelmaan kirjataan ne palvelut ja tukitoimet, joita henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Palvelusuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma voidaan tehdä samanaikaisesti.

Lainsäädäntöä

Vammaispalvelulaki

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Sosiaalihuoltolaki