Asumista koskeva lainsäädäntö
Kunta vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä asukkailleen. Se voi tuottaa palvelut itse tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Kunta voi ostaa palveluita myös yksityisiltä, säätiöiltä tai muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä. Kunnan on varmistuttava siitä, että palveluntuottajan toimintaperiaatteet, toimintatavat, henkilökunta ja tilat vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.Kehitysvammaisten ihmisten tulisi saada asumispalvelunsa yleislainsäädännön kautta. Silloin, kun yleislainsäädäntö ei ole riittävä turvaamaan asumispalveluja, turvataan erityislainsäädäntöön. Kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluita sääteleviä erityislakeja ovat kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki.
Vammaisten ihmisten asumispalveluissa on kysymys perusoikeuksista ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. terveydentilan ja vammaisuuden perusteella. Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Vammaispalvelulaki ja –asetus
Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella ihmisellä tarkoitetaan tässä laissa ihmistä, jolla vammaisuuden tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.
Vammaispalveluasetuksen 10 ja 11§:ssä tarkennetaan, että palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluita voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa, kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa, sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi.
Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä palveluasumista sellaisille vaikeavammaisille henkilöille, jotka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsevat säännöllisesti tai jatkuvasti toisen ihmisen apua päivittäisissä toiminnoissa, mutta jotka eivät ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Palveluasuminen voi toteutua palvelutalossa, ryhmäasunnossa tai omassa omistus- tai vuokra-asunnossa. Olennaista on, että asuntoon saadaan juuri kyseiselle vammaiselle ihmiselle tarkoituksenmukaiset palvelut.
Kehitysvammalaki
Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa lain 1-2 §:ssä säädetään erityishuollon antamisesta ihmiselle, jonka kehitys ja henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vammain vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen ihmisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito.
Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvana palveluna järjestetään mm. asumista. Palveluihin kuuluu myös yksilöllinen hoito ja muu huolenpito, joka tarkoittaa mm. tilapäishoitoa, koululaisten iltapäivähoitoa ja perhehoitoa (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta).
Oikeuskäytännössä kehitysvammalaki on ensisijainen suhteessa vammaispalvelu-lakiin. Kummatkin laeista ovat toissijaisia suhteessa yleislainsäädäntöön.
Erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma
Erityishuollon toteuttamista varten on laadittava yksilöllinen erityishuolto-ohjelma. Erityishuolto-ohjelma määrittää kehitysvammalain mukaiset palvelut, jotka kunnan on järjestettävä kehitysvammaiselle henkilölle. Tämän lisäksi kehitysvammaiselle henkilölle on laadittava sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7§:n mukainen palvelusuunnitelma, jossa henkilöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään palvelujen ja tuen tarpeistaan. Palvelusuunnitelma sinänsä ei ole juridinen paperi kuten erityishuolto-ohjelma. Palvelusuunnitelman mukaisesti haetaan kunnalta palveluita, joiden saaminen perustuu kunnan päätökseen. Vasta päätös on valituskelpoinen.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ohjaa ottamaan huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipiteen sekä muutoinkin kunnioittamaan hänen itsemääräämisoikeuttaan. Laissa todetaan myös, että asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaista siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.
Asumista koskevaa lakiasiaa löydät myös tuoreimmasta Sosiaaliturvaoppaastamme