Mitä saan yhdistystoiminnasta?
Uusia elämyksiä ja tuoretta tietoa" Hirveästi uusia ystäviä, tietoa omaa perhettä koskevista asioista, iloa
ja elämyksiä. Koen saavani luottamustoimieni kautta vertaistukea joka
puolelta. Lisäksi näillä ihmisillä on mieletön huumorintaju ", summaa Jaana Latva-Äijö yhdistystoiminnan antia.
Jaana on 16-vuotiaan kehitysvammaisen Tanjan äiti. Hän liittyi Someron
kehitysvammaisten tukiyhdistykseen, kun Tanja oli parivuotias. Tytön ollessa viisivuotias Jaana perusti Somerolle muiden erityislasten vanhempien kanssa Kehutut-ryhmän. Mukaan tuli yhteensä 13 perhettä. Ryhmän nimi syntyi siitä ajatuksesta, että erityistä tukea tarvitseva lapsi saa vanhemmilta yleensä roppakaupalla kehuja ja kannustusta. Pienetkin onnistumiset ovat vanhempien mielestä mahtavia harppauksia.
Kehutut-ryhmä teki yhdessä monenlaisia kivoja asioita vuosien ajan ja
vaihtoi samalla kokemuksia arkisista haasteista. Nyt kehutut taaperot ovat
jo kasvaneet teineiksi, mutta viitisen äitiä jaksaa vieläkin kokoontua
kerran vuodessa jakamaan kuulumisia ja viihtymään yhdessä.
Vuonna 1996 Jaana valittiin Someron yhdistyksen sihteeriksi. Lisäksi hän
ollut toiminut pitkään myös Varsinais-Suomen Tukipiirin sihteerinä.

Luottamustoimet ovat tuoneet mukanaan lisää vaikuttamismahdollisuuksia ja etenkin tietoa asioista. Jaana Latva-Äijö on nyt ensimmäistä kautta mukana Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin erityishuoltoneuvostossa.
Varastovastaavana toimivan kolmen lapsen äidin elämään mahtuu lisäksi
lasten kuljettamista harrastuksiin.
Jaana haluaisi sanoa nuorille kehitysvammaperheille, että paikalliseen tukiyhdistykseen kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. Hän on kokenut, että liiton jäsenille lähetettävästä Tukiviesti-lehdestä löytää paljon tärkeää tietoa. Paikallistoimintaan Jaana kehottaa perheitä osallistumaan sitten, kun siihen löytyy aikaa ja voimia.
" Omalle surutyölle pitää antaa aikansa, mutta sen jälkeen voikin lähteä
etsimään niitä helmiä, joita yhdessä toimiminen antaa. Onneksi myös rajat
ovat auki. Jos oman paikkakunnan yhdistystoiminta ei tunnu itselle
sopivalta, voi aina lähestyä naapuripaikkakunnan yhdistystä. "
Teksti ja kuva: Pia Kirkkomäki
