Vammaispalvelulaki uudistuu
Vammaispalvelulain uudistus astuu voimaan 1.9.2009. Se on osa laajempaa vammaislainsäädännön uudistusta. Uudistuksen taustalla ovat sekä perusoikeudet että YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus.Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)?
Uudistuksen tavoitteena on lisätä palveluiden suunnitelmallisuutta ja niiden saannin joutuisuutta. Tarkoitus on selkeyttää palvelujen ja tukitoimien kokonaisuutta.
Vammaispalvelulain uudistuksen tarkoitus on lisätä yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Se toteuttaa perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaalipalveluihin, vahvistaa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja konkretisoi suomalaisen vammaispolitiikan lähtökohtia: yhdenvertaisuutta, osallisuutta sekä oikeutta tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Ihmisarvoinen elämä kuuluu kaikille.
Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (VPL 1 §)
Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. (VPL 3.1 §)
Tämän lain mukaisia palveluita ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. (VPL 3.2 §)
Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet tulee järjestää niin, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. (VpA 1.2 §)
Vammaispalvelulain uudistetut säännökset
Vammaispalvelulain uudistetut säännökset ovat:
Palvelusuunnitelman laatiminen
Palvelusuunnitelman merkitys on uudistetun lain myötä kasvanut. Laki myös tuo uudella tavalla esiin asiakkaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamisen.
Asioiden viivytyksetön käsittely
Uudistetun lain mukaan päätös on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja
viimeistään 3 kk:n kuluessa hakemuksesta.
Vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittäminen
Palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta, kiireellisessä tapauksessa viipymättä.
Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus.
Vammaispalvelulain suhde kehitysvammalakiin
Vammaispalvelulaki tulee ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammalakiin.
Kehitysvammalakia noudatetaan, mikäli VPL:n mukaiset palvelut eivät ole asiakkaan kannalta riittäviä tai sopivia. Tämä tarkoittaa, että on valittava aina asiakkaalle edullisempi vaihtoehto (esim. maksuton palvelu). Erityishuollon palveluita on järjestettävä kuten ennenkin.
Henkilökohtaisen avun suhde muihin palveluihin
Henkilökohtainen apu ei sulje pois mitään palveluita, vaan jokaiselle asiakkaalle tulee räätälöidä hänen tarpeidensa mukainen palvelupaketti. Asiakas voi saada esimerkiksi asumis-, kuljetus- ja tulkkipalveluita sekä kuulua omaishoidon tuen piiriin. Tarkoituksena on, että palvelut täydentävät toinen toisiaan.
Henkilökohtaista apua vastaava apu ja tuki on järjestettävä muina palveluina ja tukitoimina silloin, kun henkilökohtainen apu ei ole vaikeavammaiselle henkilölle sopivin palvelumuoto.
Voit tulostaa tietoa vammaispalvelulaista ja henkilökohtaisesta avusta tästä liitteestä (pdf).