Lait ja asetukset

PERUSTUSLAIN MUKAISET PERUSOIKEUDET

Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Jokaisella suomalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa ja liikkua vapaasti Suomessa.

Lain mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Suomessa ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavalla tavalla. Toisen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttuminen vaatii aina laissa säädetyn perusteen.

Lain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Peruskoulu tulee suorittaa siten kuin oppivelvollisuudesta on erikseen säädetty. Jokaiselle täytyisi taata yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeiden mukaista perusopetusta ja muutakin opetusta.

Julkiselle vallalle perustuslaki sysää vastuun siitä, että jokainen saa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tulee perustuslain velvoittamana edistää myös jokaisen oikeutta asuntoon.

Oikeus sosiaaliturvaan on perustuslaissa tunnustettu oikeus, jolla taataan jokaiselle ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ja huolenpito.


LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA PÄHKINÄNKUORESSA

Lain tarkoitus ja soveltamisala

Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon.

Asiakkaan oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

Palvelusuunnitelma
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan tai asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa.

Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintomenettelylaissa.

Muistutus
Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä.

Sosiaaliasiamies
Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa ja avustaa asiakasta sekä tiedottaa asiakkaan oikeuksista; toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa.

Lisäksi laissa säädetään mm. salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja tietojen luovuttamisesta.

Laki
Laki löytyy kokonaisuudessaan www.finlex.fi. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista812/2000.


KEHITYSVAMMALAKI PÄHKINÄNKUORESSA

Soveltamisala

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (kehitysvammalaki) säädetään lain 1 §:n mukaan erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja.

Erityishuollon tarkoituksena on edistää tällaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

Palvelut

Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat lain 2§:n nojalla mm. yksilöllinen hoito ja muu huolenpito sekä muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta. Kehitysvammalain toinen pykälä sisältää luettelon palveluista, joita ovat mm.
1) tutkimus, joka sisältää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet
2) terveydenhuolto
3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus
4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta
5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen
6) yksilöllinen hoito ja muu huolenpito (esim. tilapäishoito, iltapäivähoito)
7) henkilön aviopuolison, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun huoltajan tai hänelle muuten läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta
8) tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuoltopalveluksista
9) kehityshäiriöiden ehkäisy
10) muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta (esim. tukihenkilö)

Tämän lisäksi asetuksessa säädetään mm. maksuttomista kuljetuksista erityishuollon toimintayksiköihin.

Erityishuolto-ohjelma

Kehitysvammalain 34§:ssä säädetään erityishuolto-ohjelmasta. Erityishuolto-ohjelma tulee erityishuollon yksilölliseksi toteuttamiseksi hyväksyä jokaista tällaisen huollon tarpeessa olevaa henkilöä varten. Ohjelma, joka on tarpeen mukaan tarkistettava, on, mahdollisuuksien mukaan, laadittava yhteistyössä asianomaisen henkilön itsensä ja hänen holhoojansa tai muun huoltajansa sekä sosiaalilautakunnan kanssa.

Asiakasmaksut
Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettu erityishuolto on asiakasmaksulain 4§:n 2 kohdan nojalla maksutonta. Kehitysvammaisten ylläpidosta voidaan periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa.

Laki ja asetus
Laki ja asetus löytyvät kokonaisuudessaan www.finlex.fi. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 988/1977


VAMMAISPALVELULAKI- JA ASETUS PÄHKINÄNKUORESSA

Lain tarkoitus

Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vaikeavammaisuus määritellään kunkin palvelu- ja tukimuodon kohdalla tarkentavasti.

Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

Palvelusuunnitelma
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelusuunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. (Sosiaalihuollon asiakaslaki 7 §)

Järjestämisvelvollisuus

Vammaispalvelulain mukaiset tukitoimet ja palvelut jakaantuvat erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin (subjektiiviset oikeudet) ja ns. määrärahasidonnaisiin tukitoimiin.

Kuljetus- ja saattajapalvelut
Kuljetuspalveluja järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi suorittaa vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa.

Tulkkipalvelut
Kuuro, vaikeasti kuulovammainen tai puhevammainen henkilö saa tulkkipalvelua jokapäiväisiin toimintoihin työssä, opiskelussa tai vapaa-aikana. Tulkinta tapahtuu viittomakielellä tai muulla tulkintamenetelmällä.

Palveluasuminen
Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Tällaisia palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi.

Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet
Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä.

Muut palvelut ja tukitoimet

Kuntoutusohjaus
Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottaminen

Sopeutumisvalmennus
Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi

Henkilökohtainen avustaja
Kustannukset henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta voidaan korvata sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön apua kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa tai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa.

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet
Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa.

Ylimääräiset vaatekustannukset
Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset vaatekustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita

Ylimääräiset erityisravintokustannukset
Vammaiselle henkilölle korvataan ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti.

Laki ja asetus
Laki ja asetus löytyvät kokonaisuudessaan www.finlex.fi. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 . Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759.


LAKI OMAISHOIDON TUESTA

Laki omaishoidontuesta on tullut voimaan 1.1.2006. Laki korvaa sosiaalihuoltolain omaishoitoa koskevat säännökset sekä omaishoidon tuesta annetun asetuksen. Kunnan on huolehdittava siitä, että omaishoitosopimukset ja niiden liitteenä olevat hoito- ja palvelusuunnitelmat saatetaan vastaamaan uuden lain säädöksiä heti vuoden 2006 alusta lukien.

Lain tavoite ja tarkoitus
Lain tavoitteena on hallituksen esityksen (HE 131/2005) mukaan vahvistaa omaishoidon tuen asemaa osana kuntien avohuollon palvelujärjestelmää ja lisätä kuntalaisten yhdenvertaisuutta palvelujen saamisessa.

Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu sekä asiakkaan yksilölliset tarpeet. Uuden lain tavoitteena on tukea näiden tavoitteiden toteutumista. Omaishoidosta annetun lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen.

Omaishoito ja omaishoidon tuki
Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Pääsääntö on, että hoito tapahtuu hoidettavan omassa kodissa.

Omaishoitajana voi toimia aiemmasta poiketen ainoastaan hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilö. Läheinen henkilö voi olla esimerkiksi avopuoliso tai ystävä, joka on käytännössä osallistunut hoitoon ja huolenpitoon.

Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista.

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset
Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos:

1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;

2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;

3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;

4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;

5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja

6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Tuki säilyy edelleen harkinnanvaraisena palveluna, mutta päätöstä tehtäessä tulee aina muistaa kunnan perustuslain mukainen velvollisuus järjestää asiakkaalleen riittävät sosiaalipalvelut. Myös hallintolaki edellyttää ottamaan päätöksenteossa huomioon lain tarkoituksen. Päätös tulee näin tehdä ensisijaisesti asiakkaan etua silmällä pitäen. Tämän velvoitteen asettaa myös sosiaalihuollon asiakaslaki.

Hallituksen esityksessä korostetaan, että omaishoidon tuen tarpeen arvioinnissa on tärkeää lääketieteellisten näkökohtien lisäksi arvioida hoidettavan psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.

Omaishoidon tuen palkkion, palveluiden ja tuen määrän ja tason arvioinnin tulisi tapahtua hoidettavan hoidon ja huolenpidon määrän ja sitovuuden sekä hoitajan soveltuvuuden ja voimavarojen perusteella. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hoidettavan omainen suostuu solmimaan kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta.

Omaishoidon tuki muodostaa palvelukokonaisuuden, jonka tulee olla kokonaisuutena ottaen riittävä. Tukea myönnettäessä tulee arvioida hoidettavan tarvitsema hoito ja huolenpito. Lisäksi tulee arvioida, mikä osa hoidosta ja huolenpidosta voidaan kattaa omaishoitajan antamana hoitona ja mikä osa edellyttää muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Kaikkien luettelossa mainittujen myöntämiskriteerien tulee täyttyä, jotta omaishoidon tukea voidaan myöntää. Lisäksi on arvioitava, onko tuen myöntäminen hoidettavan edun mukaista. Ehto korostaa hoidettavan tahdon merkitystä hoitomuotoa ja omaishoitajaa valittaessa. Jos hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden takaava hoito ja huolenpito on järjestettävissä useammalla tavalla, eikä omaishoidon tuen myöntäminen vastaa hoidettavan tahtoa, ei tukea tule myöntää.

Omaishoitajan vapaa
Omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa. Tämän lisäksi kunta voi myöntää hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella lisävapaapäiviä sekä mahdollisuuden vuorokautta lyhyempiin virkistysvapaisiin. Virkistysvapaat eivät vähennä hoitajan oikeutta vuorokauden mittaisiin vapaisiin. Vapaapäivien ja virkistysvapaiden pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää.

Vaikka lakiuudistuksella on kumottu omaishoitoasetukseen sisältyvä suositusluontoinen säännös hoitajan laajemmasta mahdollisuudesta vapaaseen, tarkoituksena ei hallituksen esityksen mukaan ole vähentää vapaapäiviä, vaan lisätä erilaisten omaishoitajien tarpeita vastaavien vapaamuotojen käyttöä hoitotehtävän tukena.

Kunnan on huolehdittava hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaapäivien ja virkistysvapaiden aikana. Vapaan aikainen hoito on hallituksen esityksen mukaan perusteltua pyrkiä järjestämään ensisijaisesti hoidettavan toivomalla tavalla. Lähtökohtana on hoidettavan etu. Hoitojärjestelyn on aina turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Lyhytaikaisen palvelun osalta ei kuitenkaan välttämättä edellytetä vastaavaa tasoa kuin pidempiaikaiselta järjestelyltä.

Asiakasmaksulakiin vuonna 2004 otetulla säädöksellä rajoitetaan kunnan mahdollisuutta periä maksuja hoidettavalle annettavista palveluista omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Maksu voi olla korkeintaan 9 euroa hoitajan vapaapäivää kohden. Pykälän soveltamisalaa on nyt laajennettu siten, että 9 euron katto hoitopäivää kohden koskee myös palvelusetelin avulla järjestettäviä kotipalveluja. Tavoitteena on, että kunnat voivat palvelusetelin avulla monipuolistaa palveluvalikoimaansa ja kehittää erityisesti kotiin suunnattuja palveluja. Aiemmat tai nyt tehdyt muutokset eivät kumoa asiakasmaksulain mukaista alle 16-vuotiaan kehitysvammaisen oikeutta maksuttomaan ylläpitoon.

Hoitopalkkio
Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Se ei ole tulosidonnainen. Uudessakaan laissa ei ole määritelty palkkioluokkia, vaan ainoastaan vähimmäishoitopalkkio, joka nousee 300 euroon kuukaudessa. Vähimmäishoitopalkkio voidaan alittaa ainoastaan, jos hoidon sitovuus sekä hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä. Minimipalkkiota ei voi alittaa ainoastaan sillä perusteella, ettei hoito ole ympärivuorokautista. Esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisen lapsen omaishoitaja on oikeutettu vähintään 300 euron hoitopalkkioon, vaikka lapsi viettää keskimäärin yli 7 tuntia päivässä koulussa tai päivätoiminnassa.

Uutuutena laissa on määritelty vähimmäismäärä hoitopalkkiolle, jonka turvin omaishoitaja voisi jäädä pois töistä esimerkiksi omaisen tai läheisen saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi. Hoitopalkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa. Koska hoitopalkkio on paitsi korvaus tehdystä työstä, myös korvaus menetetystä ansiosta, korotettua hoitopalkkiota ei ole pakko maksaa, jos hoitaja on oikeutettu saamaan samalta ajalta muuta korvausta ansion menetyksestä.

Palvelumaksut
Omaishoitajalle järjestettävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä muun kuin lakisääteisen vapaan aikana omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa korvaavista palveluista kunta voi periä maksusäännösten mukaiset asiakasmaksut tai päättää maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä.

Hoito- ja palvelusuunnitelma
Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, johon on kirjattava omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattava, miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikana. Muita hoidettavalle annettavia palveluita voivat olla esimerkiksi kotipalvelu ja kotisairaanhoito sekä erityishuoltona annettavat palvelut.

Omaishoitosopimus
Kunnan ja omaishoitajan välillä tulee laatia sopimus omaishoidon tuesta, kuten aiemminkin. Siinä on sovittava ainakin tiedot hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä hoitajalle, oikeudesta vapaaseen sekä vapaan järjestämistapa. Omaishoitoa tukevia palveluita voivat olla esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja –ohjaajan tuki sekä yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön välillä. Tärkeää on, että palvelut kirjataan sopimukseen tarvetta vastaavina. Sopimukseen tulee ainakin nimetä yhteyshenkilö, joka on omaishoitajan käytettävissä.

Lakiuudistuksen yhtenä tarkoituksena on parantaa omaishoitajan mahdollisuutta saada sosiaalihuollon palveluita. Jotta hoitajan työkykyyn ja hyvinvointiin sekä mahdollisuuteen huolehtia omasta terveydestään kiinnitettäisiin riittävästi huomiota, palveluiden tarpeen arvioinnin sekä tukitoimista ja palveluista sopimisen tulee tapahtua samalla, kun solmitaan omaishoitosopimus.

Sekä hoito- ja palvelusuunnitelmaan että omaishoitosopimukseen tulee liittää tiedot asiakkaan lain mukaisista omaishoidon tukeen liittyvistä oikeuksista sekä lain soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt omaishoitoa koskevan oppaan laatimisen yhteistyössä Stakesin, Kuntaliiton ja järjestöjen edustajien kanssa.

Eläke- ja tapaturmavakuutusturva
Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva pysyvät ennallaan.

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja strategiat kunnassa
Kunnan toimielin vahvistaa omaishoidon tuen myöntämisperusteet kunnassa säännösten sallimissa rajoissa. Kunta päättää mm. hoitopalkkioluokkien määrän ja kriteerit. Omaishoidon tuki on edelleen talousarviossa määrärahasidonnainen palvelu. Kunta päättää omaishoidon tuen laajuuden ja muut strategiset linjaukset esimerkiksi vanhuspoliittisessa strategiassa, vammaispoliittisessa ohjelmassa ja palvelurakenteen kehittämisohjelmassa.


SOSIAALIHUOLTOLAIN PÄÄPERIAATTEET

Sosiaalihuoltolaki (17.9.1982/710) on yleislaki, ja sen perusteella me kaikki voimme saada tarvitsemiamme sosiaalihuollon palveluja, siitä huolimatta eri ominaisuuksistamme tai vammoistamme. Sosiaalihuoltolaki koskee sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä.

Lisäksi sosiaalihuoltolaissa määrätään kunnan sosiaalihuollon velvollisuudet, joita ovat sosiaalipalvelujen järjestäminen, toimeentulotuen antaminen kunnassa olevalle henkilölle, sosiaaliavustusten suorittaminen asukkaille, ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja niiden hyväksikäyttämisestä, edellä mainituista asioista tiedottaminen ja alan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestäminen. Tämän ohella kunta on alueellaan velvollinen toimimaan sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja epäkohtien poistamiseksi.

Sosiaalihuoltolaissa on erikseen määritelty sosiaalipalveluiksi sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Lisäksi laki määrää kunnan huolehtimaan lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, kehitysvammaisten erityishuollosta ja vammaispalveluista,
ottolapsineuvonnasta, isyyden selvittämisestä ja vahvistamisesta sekä elatusavun turvaamiseen kuuluvista toimenpiteistä, päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta ja muista sosiaalipalveluista sen mukaan, kun niistä on erikseen säädetty.

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada tieto sellaisesta viranhaltijan ja sosiaalilautakunnan hallussa olevasta asiakirjasta ja muusta aineistosta, jolla on merkitystä häntä koskevassa asiassa.