Korkeimman hallinto-oikeuden 9.2.2012 antaman ratkaisun mukaan kuljetuspalvelua ei voitu evätä sillä perusteella, että kehitysvammainen lapsi kykenee liikkumaan julkisilla liikennevälineillä saattajan kanssa tai liikkuu ilman apuvälineitä.

Kehitysvammaiselle lapselle, joka selvitysten perusteella voi liikkua yhdessä saattajan kanssa yleisillä kulkuneuvoilla, oli haettu kuljetuspalvelua harrastuksiin ja kavereiden luona käymiseen hakijan kodin lähietäisyydellä. Liikkumisen esteiksi oli hänen kohdallaan todettu muun muassa puheen tuottamisen vaikeudet, motorinen kömpelyys ja vaikeus hahmottaa liikennettä ikätasonsa mukaan. Hakemusta tehtäessä lapsi oli 10-vuotias.

Alueellinen hallinto-oikeus ja lapsen kotikunta olivat evänneet lapselta kuljetuspalvelut sillä perusteella, että lasta ei edellä mainituista liikkumisen rajoituksista johtuen tulisi pitää vammaispalvelulain tarkoittamalla tapaa vaikeavammaisena suhteessa kuljetuspalveluihin. Kotikunta ja hallinto-oikeus viittasivat perusteluissaan muun ohessa lapsen kykyyn liikkua yhdessä saattajan kanssa myös yleisillä kulkuneuvoilla sekä siihen, ettei hän tarvitse sinänsä liikkumisessa apuvälineitä.

Kysymys oli siis eritoten siitä, onko kyky liikkua yleisillä kulkuneuvoilla saattajan kanssa peruste kuljetuspalvelun epäämiselle tämänikäisen lapsen tapauksessa. Lisäksi kyse oli siitä, edellyttääkö kuljetuspalvelun saaminen, että henkilöllä olisi käytössään apuvälineitä.

Korkein hallinto-oikeus otti ratkaisussaan lääketieteellisen selvityksen lisäksi huomioon myös lapsen ikään liittyvän tarpeen itsenäistymiseen ja itsenäiseen liikkumiseen ilman vanhempiaan.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että edellä mainitut vaikeudet ovat sellaisia, ettei lapsi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lapselle on myönnettävä lakisääteiset kuljetuspalvelut.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu saatavilla verkkosivuillamme:
www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/oikeuskaytantoa/kuljetuspalvelut/

 

Lisätietoja

Lakimies Sampo Löf-Rezessy,
0206 90 280,
sampo.lof-rezessy@kvtl.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=440}

1) lapsiperheiden saaminen toimintaan mukaan

2) yhdistyksen kassan kerryttäminen – varainhankinta

3) kehitysvammaisten ihmisten oman toiminnan aktivoiminen

4) tapahtuman järjestäminen yhteistyössä muiden kanssa

5) asioihin vaikuttaminen

6) avoin sarja (jokin muu toiminta)

Kisaan ehtii vielä mukaan ja toimivimmista ideoista on luvassa palkinto. Lue lisää

Kelakanavalla esitellään Kelan toimintaa ja etuuksia. Kela vastaa Suomessa asuvien sosiaaliturvasta. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat henkilöt.

Tutustu Kelakanavaan:

www.youtube.com/Kelakanava

Tukiliiton jäsensihteeri on toistaiseksi sairaslomalla.
Kiireellisissä jäsenasioissa voit olla yhteydessä seuraaviin henkilöihin:

Päivi Havas
0207 718 228
paivi.havas@kvtl.fi

Oili Jyrkämä
0207 718 225
oili.jyrkama@kvtl.fi

Intti tutuksi -leirejä järjestetään tänäkin vuonna
usealla eri paikkakunnalla.
Leirit ovat tarkoitettu kehitysvammaisille
ja erityistä tukea tarvitseville miehille ja naisille.

Intti tutuksi -leirillä saa kokemuksen
varusmiehen arkielämästä.
Leirillä yövytään teltoissa
tai varuskunnan rakennuksissa.
Leirit kestävät yleensä kaksi tai kolme päivää.

Osallistumismaksu on kahden päivän leiriltä 50 euroa
ja kolmen päivän leiriltä 70 euroa.
Hinta sisältää ruoat, yöpymisen ja koulutuksen.
Leirille haetaan hakulomakkeella.
Hakuajat loppuvat maalis- ja huhtikuussa.

 

Lisätiedot ja hakulomake osoitteessa:
www.kvps.fi/kehittamistoiminta/inttitutuksi

 
Lisätietoja:
Lauri Räty
KVPS / Intti tutuksi- leirit
040 674 0443
lauri.raty@kvps.fi

Projektipäällikkö
Petteri Kukkaniemi
Pinninkatu 51, 33100 Tampere
puh. 0207 713 549
petteri.kukkaniemi@kvps.fi

Kaupunkilehti Länsiväylä 19.2. 2012: "Vaikka kehitysvammaisten asema on parantanut viime vuosikymmeninä, kaikki eivät halua vammaista vieläkään naapurikseen." Lehden haastateltavana Tommi Kivimäki.

Lue juttu osoitteessa:

www.lansivayla.fi/artikkeli/94157-kehitysvammaisen-mielesta-asennevamma-on-pahin-mahdollinen-vamma

Internetissä on meneillään kaksi merkittävää työ- ja elinkeinoministeriön kyselyä, joiden vastauksissa olisi tärkeää kuulua myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten ääni. Vastauksia halutaan sekä työelämässä että työvoiman ulkopuolella olevilta.  

Nyt voit vaikuttaa!  Viimeinen vastauspäivä molempiin kyselyihin on sunnuntaina, 26.2.2012, joten toimi nopeasti.


1) Vaikuta kansalliseen työelämän kehittämisstrategiaan
Työministeri Lauri Ihalaisen vetämänä valmistellaan kansallista työelämän kehittämisstrategiaa.
Tämän tuen tekemiseksi kerätään nyt myös kansalaisten näkemyksiä ihannetyöpaikasta.

www.tem.fi/index.phtml?105404_m=105407&s=4815


2) Vaikuta TE-toimiston palveluihin
Seuraavien vuosien aikana TE-toimiston tarjoamia julkisia, maksuttomia palveluja työnhakijoille,
työnantajille, yrityksille ja yritystoimintaa suunnitteleville uudistetaan. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa palveluvalikoimaan.

www.mol.fi/mol/fi/05_tyovoimatoimisto/06_uutiset/2012-02-09-01/index.jsp

TIEDOTE 16.2.2012
SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry
 

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja:
Sosiaalialan etiikkaa koetellaan yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina

YTM Aulikki Kananoja otti vastaan tasavallan presidentin myöntämän uuden ylisosiaalineuvos-arvonimen Säätytalolla järjestetyssä tilaisuudessa 16.2.2012.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja näkee, että uudella arvonimi-instituutiolla on valtakirja toimia eettisten näkökohtien esillä pitäjänä ja ammatillisen moraalin tukena silloin, kun yhteiskunnalliset ja taloudelliset paineet uhkaavat oikeudenmukaisuutta, kasvattavat työn jännitteitä ja siten kärjistävät eettistä kuormitusta.

”Sosiaalityön yhteiskunnallinen paikka ihmisten tarpeiden ja yhteiskunnan vastausten risteyskohdassa tuo työhön väistämättä jännitteitä. Mitä niukemmat ovat yhteiskunnan voimavarat, sitä suuremmat paineet kohdistuvat sosiaalialan työn ja käytäntöjen eettisyyteen.”

Yksittäisten sosiaalialan työntekijöiden ei tulisi joutua vastuuseen niistä priorisoinneista, joita talouden asettamien rajojen vuoksi joudutaan tekemään, totesi ylisosiaalineuvos Kananoja.

Ensimmäisessä puheessaan ylisosiaalineuvos Kananoja nosti esille myös yhteistyön merkityksen.

”Sosiaalisten tavoitteiden toteuttaminen ei ole vain sosiaalialan tehtävä vaan hallinnonalat ja ammatilliset reviirit ylittävä eri instituutioiden yhteinen tehtävä. Ongelmaksi on muodostunut jäykästi sektoroitunut kokonaisuus, joka vaikeuttaa monin tavoin huono-osaisten ihmisten mahdollisuutta saada apua kokonaistilanteeseensa.”

Ylisosiaalineuvos Kananoja puuttui myös yksityistämisen ja kilpailutuksen sosiaalialan työlle tuomiin paineisiin.

”Sosiaalipalveluja ostetaan ja myydään kappaleittain ja käynneittäin. Tarkemmin analysoimatta on myös sosiaalialan toimintaan omaksuttu tarkastelutapa, jossa työn keskeinen tavoite on suoritteiden suuri määrä ja alhainen suoritekustannus.”

Ylisosiaalineuvos korosti, että tällainen tavaratuotannon logiikka sopii huonosti sosiaalialan ammatilliseen työhön, jonka tarkoitus on toisenlainen.

”Tarkoitus on yhtäältä edistää sellaisia sosiaalisia oloja, joissa sosiaalisia ongelmia ei pääse syntymään ja toisaalta saada korjaavalla työllä aikaan myönteisiä muutoksia ihmisten elämässä. On kiinnitettävä huomio työn sisältöön ja vaikutuksiin, ihmisten elämäntilanteissa tavoiteltaviin muutoksiin sekä työn kestäviin sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin.”

Uusi ylisosiaalineuvoksen arvonimi vertautuu arkkiatriin ja on kerrallaan vain yhdellä henkilöllä.
Ylisosiaalineuvos on sosiaalialan korkein mahdollinen arvonannon osoitus. Se voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä ja vertautuu arkkiatrin arvonimeen. Ylisosiaalineuvos toimii sosiaalialan arvojohtajana ja nostaa esiin alan eettisiä kysymyksiä. Hän on riippumaton yhteiskunnallinen keskustelija ja kannanottaja.

Helsingin kaupungin eläkkeellä oleva sosiaalijohtaja, YTM Aulikki Kananoja edustaa laaja-alaista ja monipuolista sosiaalialan kokemusta sekä työtehtäviensä että luottamustoimiensa perusteella. Hän on kehittänyt merkittävästi sosiaalialaa, soveltanut tutkimustietoa käytäntöön, osallistunut aktiivisesti alan kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun ja toiminut myös sosiaalityön opettajana.

Uutta arvonimeä esittivät Huoltaja-säätiö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminta lakkasi vuonna 2011 ja toiminta jatkuu 1.1.2012 toimintansa aloittaneessa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:ssä.

Arvonimiesityksen suosittelijoina toimivat Helsingin yliopiston, Suomen Kuntaliiton, Lastensuojelun keskusliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat.

Ylisosiaalineuvoksen yhteystiedot:
Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja,
puh. 0400 289796

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=435}

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntatoiminta pähkinänkuoressa – lataa esittelydiat!

Lataa SoveLin kotisivuilta itsellesi, yhdistyksesi tai oppilaidesi käyttöön koottua tietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta. Kaikki SoveLin 17 jäsenjärjestöä kertovat kuluvan vuoden liikuntatoiminnastaan
1–3 dialla. Powerpoint-esityksen ”Järjestöjen soveltavaa liikuntaa 2012” voi ladata SoveLin
kotisivujen materiaalisalkusta tai Tule liikkumaan -pääsivulta:
www.soveli.fi/tule-liikkumaan/

Lähde: SoveLin uutiskirje 1/2012

ESTEETTINEN ESTEETTÖMYYS - Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Aika ja paikka: 21.3.2012 klo 10 - 16, Finlandia-talo, Helsinki
Tavoite: tietoa toimivista ratkaisuista sekä vanhoissa että uudisrakennuksissa, julkisissa ja yksityisissä tiloissa
Kohderyhmä: suunnittelijat, arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, opiskelijat,muut rakennusalan ammattilaiset, viranomaiset, päättäjät, jäsenet ja muut aiheesta kiinnostuneet
Hinta: 70 € jäsenhinta 30 € (sisältää lounaan ja kahvit)
Ilmoittautuminen: 29.2.2012
www.invalidiliitto.fi/jarjestokoulutus tai
Tarja Lukjanov, puh. (09) 613191

Lisätietoja:  koulutussuunnittelija Auli Tynkkynen puh. 040 77 88 690

OHJELMA

9.30 Tervetuloa aamukahville

10.00 Seminaarin avaus
toimitusjohtaja Päivi Tahkokallio, Tahkokallio Design+ Oy

10.15 Inspiraatioita esteettömyyteen
markkinointi- ja viestintäpäällikkö Terhi Tamminen, Avaava
ja esteettömyyskonsultti Marjo Kivi, Avaava

10.45 ”Nyt sinne pääsee” -elokuvan julkistaminen
pääsihteeri Maija Könkkölä, Invalidiliiton esteettömyyskeskus ESKE

Sana on vapaa

11.45 Lounas

13.00 ABC-huoltamot – julkisen ruokailutilan suunnittelun haasteet
sisustussuunnittelija Irma Lehtokari, Sisusto Oy

Käyttäjien kokemuksia apuvälineisiin ja esteettömiin tiloihin liittyvästä leimasta
tohtorikoulutettava, TaM Susanne Jacobson, Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu, Muotoilun laitos

14.15 Kahvi

14.45 Musiikkitalon esteettiset esteettömyysratkaisut
arkkitehti Marko Kivistö, LPR - Arkkitehdit

15.15 Näkökulmia: Luovuus – esteettömyys – esteettisyys
taiteilija Stefan Lindfors

15.45 Loppukeskustelu

16.00 Seminaari päättyy

Tapahtumaesite (pdf)

Ryhtyisitkö keharikaveriksi?
Vaatimuksena 18 vuoden ikä, avoin mieli ja hyvä sydän.
Katso Yle Areenasta Puoli seitsemän -ohjelman tiistain
lähetys n. 18 minuutin kohdalta.

Puoli seitsemän 14.2.2012 (lähetys Areenassa viikon verran)
http://areena.yle.fi

Keharikaveri
Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Keharikaveritoiminnalla
on oma kotisivu osoitteessa:
http://www.keharikaveri.fi

Best buddies
Tukiliiton Best buddies -kaveritoiminnan ajankohtaiset kuulumiset
näet tältä sivulta:
http://www.kvtl.fi/fi/best-buddies/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=433}

Koulutuskeskus Agricola ja Kehitysvammaisten Tukiliitto järjestävät yhdessä kaksiosaisen kurssin kehitysvammaisille aikuisille. Rakkautta ilmassa -kurssilla mietitään ihmissuhteita, tunteita ja tunteiden ilmaisua, seksuaalisuutta jne. Kurssille voivat hakea pariskunnat ja yksin elävät.

Kurssi on suunnattu kehitysvammaisille aikuisille, jotka seurustelevat tai suunnittelevat seurustelevansa. Koulutuspaikkana on Koulutuskeskus Agricola Pieksämäellä. 

Ensimmäinen jakso on 11. – 14.6.2012 ja toinen syyskuussa.
Kurssi maksaa 230 euroa, joka kattaa molempien jaksojen majoituksen, ruokailut ja ohjelman.
Kurssille mahtuu 16 – 20 osallistujaa.

Ilmoittautuminen 18.5.2012 mennessä: 
Koulutuskeskus Agricolan opintotoimistoon,
puhelin 020 754 2612 tai
sähköposti toimisto@kkagricola.fi

Lisätietoja koulutuskeskus Agricolasta:
www.kkagricola.fi

Omaishoidon kehittämiseen tartutaan nyt työryhmän voimin. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on perustanut erillisen työryhmän pohtimaan, millä tavalla omaishoitoa voitaisiin Suomessa kehittää. Työtä johtaa sosiaali- ja terveysneuvos Elli Aaltonen.

Lue Ylen juttu aiheesta:
yle.fi/alueet/pohjanmaa/2012/02/tyoryhma_pohtii_omaishoidon_kehittamista_

ARA on antanut avustusvaraukset yli 4 100 erityisryhmien vuokra-asunnon rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja hankintaan. Tukea haettiin kaikkiaan 7200 asuntoon, mutta avustusvaraus voitiin antaa noin puolelle (57 %) haetuista asunnoista. Hankevalinnassa painottuivat erilaiset vanhusväestöön liittyvät hankkeet. 

Tukea saaneet asunnot käyttäjäryhmittäin:

ARA otti hankkeiden valinnassa huomioon erityisryhmien asumiselle asetetut valtakunnalliset linjaukset, ohjeistukset ja laatusuositukset. Erityisryhmien asuntoja voidaan ympäristöministeriön ohjauksen perusteella suunnata kasvukeskusten ohella myös väestöltään väheneville alueille. Hankkeiden valinnassa on otettu huomioon kunkin erityisryhmän paikkakuntakohtainen asunnontarve sekä kunnan palvelurakenne mahdollisine muutostarpeineen.

Valinnassa etusijalla ovat olleet kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa olevat erityisryhmät. Näitä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset.

Lähde:
www.ara.fi/default.asp?contentid=16819&lan=fi

Ilmajoen Kehitysvammaisten Tuki ry:n ystävänpäivän stipendirahaston toimikunta on asialla jo 16. kerran nimeämässä Ylintä ystävää kehitysvammaisten ilmajokisten keskuudesta.

Toimikunnan puheenjohtaja Liisa Kankaalla ja jäsenillä Liisa Salo-Jouppilalla, Pirjo Tammelalla ja Toive Tynjälällä on mieluisa tehtävä ojentaa stipendi ja Ylin ystävä-nimitys tänään Ystävänpäivänä Raisa Salolle.

Lue juttu aiheesta:
www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/ilmajoen-kehitysvammaiset-valitsivat-ylimman-ystavan-

Tänään, 14.2. juhlitaan ystävänpäivää! Päivän kunniaksi voi vaikkapa käydä tutustumassa Tukiliiton Ystävänkaupan tarjouksiin:

http://ystavankauppa.fi/

Ruisrock rakentaa kaikille saavutettavaa tapahtumaa yhdessä RAY:n kanssa.

Vuonna 2012 tavoitteena on tehdä Ruisrockista entistä saavutettavampi. Tapahtuman suunnittelussa huomioidaan festivaalikävijöiden erityistarpeita, jotka voivat liittyä esimerkiksi alueelle saapumiseen, alueella liikkumiseen, ruoka- ja juomapalveluihin tai tapahtuman viestintään.

Ruisrockissa on viime vuosina pidetty tärkeänä lähtökohtana sitä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua. Fyysistä saavutettavuutta on huomioitu muun muassa lavojen yhteyteen rakennetuilla pyörätuolikorokkeilla ja invataksien omilla pysähtymispaikoilla.

Tänä vuonna ennen festivaalia Ruisrock tekee kartoituksen ja suunnitelman saavutettavuuden parantamiseksi. Yhteistyökumppanina ja asiantuntijana projektissa on Turun Kynnys ry, ja tuloksia hyödynnetään kesän festivaaleilla heinäkuun alussa. Tavoitteena on myös kerätä tietoa ja tarjota hyvät käytännöt muiden suomalaisten tapahtumajärjestäjien käyttöön.

RAY tekee viestintäyhteistyötä Ruisrockin saavutettavuusprojektin kanssa. Viestintäyhteistyön avulla muistutetaan yleisöä siitä, että yhteiset kokemukset ja osallistumisen mahdollisuudet kuuluvat kaikille.

Lue Tukiliiton nettisivulta,
millaista oli Ruisrockissa 2011:
Auringonkukka vei nuoria Ruisrockiin
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/?nid=168


_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=426}

Korotetut katsomot palvelevat erityisesti pyörätuolilla kulkevia festarivieraita. (Kuva JT)

Tukiliitolla on oma YouTube-kanava osoitteessa:
www.youtube.com/user/Tukiliitto/featured

Tällä hetkellä kanavalla on nähtävissä Kehitysvammaisten Tukiliiton tuottamia lyhytelokuvia ja koulutusmateriaalia.

• Ihmisiä työssään -dvd:n materiaalia
• Kehitysvammaisten ihmisten omaehtoisia lyhytelokuvia.
• Malikkeen lyhytelokuvia ja esittelyvideoita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kehitysvammaliitto jakaa vuonna 2012 sisar Aino Miettisen nimeä kantavan tunnustuspalkinnon kehitysvamma-alalla ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle.

Palkinto myönnetään ideasta, toimintatavasta, aloitteesta tai ratkaisusta, joka toimii suunnannäyttäjänä kehitysvamma-alalla, merkitsee innovaatiota tai edistää kehitysvammaisten tasa-arvoa ja yhteiskunnassa selviytymistä merkittävällä tavalla. Palkinto voidaan myöntää julkiselle tai yksityiselle yhteisölle, toimintayksikölle, toimipaikalle tai yksityiselle henkilölle.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi voi lähettää 31.5.2012 mennessä osoitteeseen

Kehitysvammaliitto
Viljatie 4 A
00700 Helsinki

tai sähköpostitse osoitteeseen

sisko.rauhala(ät)kvl.fi

Lue lisää:
www.kehitysvammaliitto.fi/fin/ehdota-aino-miettinen-tunnustuspalkinnon-saajaa

Valviralle (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) on tullut useita kyselyjä siitä, mitä maksuja kehitysvammaisten erityishuollosta perittäviin asiakasmaksuihin saa sisällyttää. Valvira on antanut 25. tammikuuta 2012 asiasta ohjeen kunnille, kuntayhtymille ja kuntien yhteistoiminta-alueille.

Lue lisää:
www.valvira.fi/valvira/ajankohtaista/kehitysvammaisen_henkilon_yllapitomaksuun_ei_saa_sisallyttaa_palveluista_aiheutuvia_kuluja

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta pohtiva työryhmä on tehnyt alustavia linjauksia itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta.

Työryhmä on selvittänyt rajoitustoimenpiteiden käyttöä muistisairaiden, aivovamman saaneiden, kehitysvammaisten henkilöiden sekä mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoisessa hoidossa. Tavoitteena on luoda sellaiset toimintatavat, että rajoitustoimenpiteiden käyttöön jouduttaisiin turvautumaan sosiaali- ja terveydenhuollossa mahdollisimman harvoin.

Alustavan ehdotuksen mukaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevia säännöksiä voitaisiin soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa silloin, kun henkilön kognitiivinen toimintakyky on pysyvästi tai pitkäaikaisesti alentunut niin, ettei hän kykene ymmärtämään tekojensa seurauksia. Lisäksi edellytyksenä olisi, että henkilön käyttäytyminen uhkaa vaarantaa vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan, muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta taikka muuta etua.

Palvelujen toteuttajalle säädettäisiin velvollisuus edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista. Potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden hoito ja huolenpito perustuisi vapaaehtoisuuteen. Heihin voitaisiin kohdistaa erikseen säädetyissä tilanteissa tiettyjä perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä vain silloin, kun muita keinoja ei ole käytettävissä välttämättömän hoidon tai huolenpidon turvaamiseksi. Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksenä olisi, että henkilön toimintakyky olisi arvioitu ja hänen hoitonsa ja huolenpitonsa suunniteltu laissa säädetyllä tavalla.

Säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi laitoshoidossa ja asumispalveluissa sekä joiltakin osin työ- ja päivätoiminnassa, kotipalveluissa ja kotisairaanhoidossa.

Alustavista ehdotuksista järjestetään kaksi kuulemistilaisuutta helmikuussa

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on valmistella lokakuun 2012 loppuun mennessä linjaukset ja kehittämisehdotukset itsemääräämisoikeutta koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan lainsäädännön lisäksi kehittämis- ja koulutustoimia, joilla tuetaan asenteiden ja hoitokulttuurien muuttamista potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta vahvistavaksi.

Työryhmä järjestää 13.2. ja 14.2.2012 kuulemistilaisuudet, joissa käsitellään työryhmän alustavia linjauksia ja säännösehdotuksia. Maanantaina 13.2. käsitellään alustavia ehdotuksia raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten tahdosta riippumattomasta hoidosta. Tiistaina 14.2. käydään läpi alustavia ehdotuksia itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoittamisesta annettaessa sosiaali- tai terveydenhuoltoa henkilölle, jonka kognitiivinen toimintakyky on alentunut.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 20/2012 (9.2.2012),
Tiedote kokonaisuudessaan osoitteessa:
www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1578876#fi

Isot muutokset lainsäädännössä ovat meneillään. Tule tuomaan ja hakemaan eväitä vaikuttamiseen sekä kuulemaan ja keskustelemaan tärkeistä asioista.

Kehitysvammaisten Tukiliiton valtakunnallinen VAIKUTA! -päivä  05.10. 2012  Tampereella.

Lisätietoja kevään aikana tulevissa Tukiviesti-lehdissä ja Tukiliiton kotisivuilla.

Rinnekoti-Säätiö järjestää 7.-9.9.2012 kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivät Espoon Lakistossa ja muualla pääkaupunkiseudulla. Kulttuuripäivät on kaikille avoin, esteetön ja maksuton koko perheen tapahtuma, johon odotetaan saapuvan jopa 2 000 kävijää eri puolilta Suomea.

Tänä vuonna teemana on ”vieraista tutuiksi”. Tarkoituksena on tutustua erilaisiin kulttuurimuotoihin, toinen toisiimme sekä juhlavuottaan viettävään Rinnekotiin.

Tutustu kulttuuripäiviin tarkemmin osoitteessa:

www.kulttuuripaivat.fi/

Työllistymistalojen kohderyhmänä ovat monin eri tavoin vammaiset ja osatyökykyiset ihmiset, joilla on halu tehdä työtä.

Lue Ylen uutinen aiheesta:

http://yle.fi/alueet/kainuu/2012/02/pohjoiseen_kolme_tyollistymistaloa_3234761.html

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on laatinut ja julkaissut vastikään valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2012 – 2014 vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisista asumispalveluista.

Valvontaohjelmassa on määritelty Valviran ja aluehallintovirastojen ohjauksessa, valvonnassa ja lupahallinnossa noudattamat yhteiset periaatteet ja linjaukset. Asiakirjalla on merkitystä valvottaessa palveluiden asianmukaisuutta sekä myönnettäessä lupia ympärivuorokautista asumispalvelua tarjoaville toimijoille. Aiemmin julkaistuun vanhuspalveluiden vastaavaan ohjelmaan on viitattu myös tuomioistuinratkaisuissa.

Useiden muiden seikkojen ohella ohjelmassa muun muassa otetaan kantaa henkilöstön riittävään määrään ja rakenteeseen. Vaikka henkilökunnan määrän ohjelmankin mukaan tulee vastata asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, todetaan ohjelmassa, että asukkaiden toimintakyvyn puutteet ja asukkaiden moninaiset ja muuttuvat tarpeet. Esim. kaksi auttajaa tarvitsevat tai haastavasti käyttäytyvät asiakkaat kasvattavat usein riittävää henkilöstön määrän kuvaavan suhdeluvun 1.5:een työntekijään asiakasta kohti tai senkin yli.

www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/valvontaohjelmat/sosiaali-_ja_terveydenhuolto/vammaisten_asumispalvelut

Julkaisun nimi
Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, valtakunnallinen
valvontaohjelma 2012 - 2014

Julkaisija
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)

Julkaisun päivämäärä
26.1.2012

Dnro
Dnro 8680/05.00.04/2011

Tiivistelmä
Kaste -ohjelman linjausten mukaan aluehallintovirastojen (AVIt) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) valvonta kohdistetaan tukemaan kehittämisohjelman toteuttamista painottamalla valvontatoimenpiteet mm. ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan valvontaan. Valvonnan lähtökohtana on asiakkaiden ja potilaiden perusoikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen. Tavoitteena on, että palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät.

Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskevassa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa on määritelty Valviran ja AVIen ohjauksessa, valvonnassa ja lupahallinnossa noudattamat yhteiset periaatteet ja linjaukset. Näitä noudattamalla turvataan asiakkaiden ja palveluntuottajien yhdenmukainen kohtelu koko maassa. Valvontaohjelmaa voivat myös kunnat käyttää omassa valvontatehtävässään. Ohjelman tarkoituksena on myös kannustaa palveluntuottajia omavalvontaan ja toimia sen kehittämisen apuvälineenä.

Ohjelma on tarkoitettu eri vammaisryhmille tarkoitettujen sekä kunnallisten että yksityisten (yritykset ja kolmas sektori) ympärivuorokautisten asumispalvelujen sekä soveltuvin osin laitoshoidon valvontaan. Palveluita annetaan yleisimmin palvelunimikkeillä ”kehitysvammaisten autettu asuminen” tai ”vaikeavammaisten palveluasuminen”. Valvontaohjelmaan on kirjattu vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisissa asumispalveluissa ja noudatettavat keskeiset säädökset ja suositukset.

Kehitysvammaisten Tukiliitto julkaisi IHMISIÄ TYÖSSÄÄN DVD:n, 14 lyhytelokuvaa erilaisista ammateista ja töistä, joita erilaiset ihmiset tekevät. Dvd sai ensi-iltansa Oman elämän ääni -seminaarissa Porissa 2.12.2011 ja nyt sisältö on nähtävissä myös YouTube-palvelussa, osoitteessa:

www.youtube.com/playlist?list=PL8DBAB92AE6F1D4CE

Tukiliiton oma YouTube-kanava osoitteessa:
www.youtube.com/user/Tukiliitto/featured

TIEDOTE 2.2.2012
Vammaisjärjestöjen naisverkosto

VAMMAISJÄRJESTÖJEN NAISVERKOSTO VAATII TURVAKOTEJA ESTEETTÖMIKSI
Vammaisjärjestöjen naisverkosto esittää lausunnossaan Sosiaalihuoltolain uudistamistyöryhmälle, että turvakotien esteettömyyttä ja saavutettavuutta on parannettava. Tällä hetkellä turvakodit eivät ole esteettömiä, eikä niissä ole saatavilla vammaisen naisen tarvitsemaa henkilökohtaista apua.

"Turvakodeissa on tehtävä esteettömyyssuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä, ja uudet turvakodit on rakennettava esteettömiksi", Invalidiliiton naistyöryhmän sihteeri, sosiaalineuvoja Pirkko Justander vaatii.

"Lisäksi turvakoteihin tarvitaan henkilökohtaisia avustajia turvaamaan vammaisten naisten jokapäiväisen elämän sujuminen", hän jatkaa.


TIEDOTUSTA KEHITETTÄVÄ
Verkoston mukaan myös turvakotipalveluiden tiedotuksessa on parannettavaa.

"Tietoa turvakodeista tulee olla esimerkiksi selko- ja viittomakielellä, tukiviittomilla ja viitotulla puheella, kirjoitustulkattuna, tukikommunikaatiomenetelmillä, iso- ja pistekirjoituksena sekä sähköisessä muodossa ja luettuina äänitteinä. Tiedon pitää tavoittaa myös maahanmuuttajataustaiset naiset", Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen toteaa.

"Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten mahdollisuutta turvakotipalveluiden käyttämiseen korostetaan muun muassa YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltämässä CEDAW-sopimuksessa", Amu Urhonen korostaa.

Vammaisjärjestöjen naisverkostossa ovat edustettuina Aivovammaliitto ry, Invalidiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Me Itse ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen MS-liitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Valtakunnallinen Vammaisneuvosto (VANE), Vammaisfoorumi ry, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus HILMA ry

Lisätietoja:
Pirkko Justander
pirkko.justander@invalidiliitto.fi
050 525 41 83

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hallitus valitsi tänään kokouksessaan Kari T. Korhosen jatkamaan hallituksen puheenjohtajana. Korhonen on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2007. Nyt alkava puheenjohtajan kausi on kaksivuotinen, eli vuodet 2012-2013.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Sirkku Lappalainen-Ruppa.

Palvelusäätiön hallitus valitsi uudeksi hallituksen jäseneksi Jyrki Pinomaan. Uuden hallituksen jäsenen nimittäminen tuli tarpeelliseksi  sääntömuutoksen jälkeen. Palvelusäätiön sääntöjä muutettiin mm. nostamalla hallituksen jäsenmäärä kuudesta seitsemään. Samalla henkilökohtaisista varajäsenistä luovuttiin.  

Hallituksen jäsenistä viisi valitsee säätiön hallitus, ja kaksi Kehitysvammaisten Tukiliiton liittohallitus. Sääntöjen mukaan hallituksen jäsenistä vähintään kolmen tulee edustaa kehitysvammaisten henkilöiden lähiomaisia.

Säätiön hallituksen kokoonpano 2012:

Kari T. Korhonen pj

Jaakko Bashmakov

Jyrki Pinomaa

Miina Weckroth

Risto Burman

Risto Kortelainen

Sirkku Lappalainen-Ruppa

Lisätietoja:
Risto Burman
 Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnanjohtaja
0207 718 201
risto.burman@kvtl.fi

Verraton sisaruus!

Uusi sisaruusopas on ilmestynyt, ja se on nimeltään Verraton sisaruus. Oppaan on koonnut Mari Vehmanen, kuvat on ottanut Laura Vesa. Tilaushinnat ovat seuraavat : 1-10 kappaletta lähetetään ilmaiseksi, kymmenestä eteenpäin oppaan hinta on 5 euroa + lähetyskustannukset.  

tilaukset@kvtl.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=413}

Yhteistyönäyttely  
6.2. – 5.3.2012      
Kehitysvammaisten Tukiliitto, Pinninkatu 51.

Location: Hima esittelee OmaPolun ja Wärjäämön yhteistyötä. Kahden tamperelaisen työ- ja päivätoiminnan työpajoissa on yhteistoiminnallisesti käsitelty 2011 syksyn aikana tilaan, asumiseen ja asumuksiin liittyviä teemoja. Nämä aiheet pääsevät näyttelyssä valloilleen niin jättisarjakuvan kuin tekstiiliveistostenkin muodossa.

OmaPolun nuoren taiteilijan Samuli Laurilan hipster-henkinen sarjakuvahahmo pohtii asumiseen liittyviä seikkoja kuten asuinalueen suosiota ja kodin siisteyttä. Ja voiko ilman keittiötä elää? Sarjakuvassa nähdään tällaisesta tilanteesta kauhukuva. Samulin Omapolun Arkipajassa tekemä sarjakuva on työstetty jättimäiseen kokoonsa wärjäämöläisten kanssa kiinalaisen tussimaalauksen keinoin. Kierrätysmateriaaleista valmistetut tekstiiliveistokset hakevat muotonsa unelma asumuksista. Ne laittavat mietityttämään asuinrakennustemme arkkitehtuuria. Haluammeko sittenkään asua tylsissä laatikoissa?!

Omaislähtöinen OmaPolku ry on toiminut Tampereella vuodesta 2002. Sen tärkeä perustehtävä on toteuttaa nuorille työ- ja päivätoimintaa uudistavassa hengessä, ennakkoluulottomasti, tavoitteellisesti ja kaikkea osallisuutta edistäen. Wärjäämön kanssa yhteistyössä mukana olevassa Arkipajassa pinnalla ovat itsenäisesti pärjääminen ja arkiset taidot, joita harjoitellaan yksilöllisin tavoittein.

Taideverstas Wärjäämö on 21 taiteesta kiinnostuneen kehitysvammaisen aikuisen työtoimintayksikkö historiallisella Finlaysonin alueella Tampereen sydämessä. Taiteen tekeminen, kokeminen ja sen jakaminen ovat Wärjäämön työtoiminnan keskeisenä tavoitteena ja perusperiaatteena. Toiminnassa annetaan paljon tilaa luovuudelle, elämyksille, oppimiselle, ilolle, onnistumisen kokemuksille ja yhteistoiminnalle.


Lisätietoja:

OmaPolku ry
Ohjaaja (Arkipaja) Niina Kärkkäinen,
040 5929 751,
niina.karkkainen@omapolku.fi
www.omapolku.fi

Taideverstas Wärjäämö
Johtava ohjaaja Senja Pykäläinen,
0400 256 393,
warjaamo@tampere.fi
www.tampere.fi/warjaamo

Sosiaalinen media taidokkaasti haltuun!
Vertaisuutta verkossa - sosiaalisen median koulutus lapsiperheiden vanhemmille

Lauantai 14.4.2012 klo 10-18
Diakoniaopisto, Alppikatu 2A, Helsinki

Sunnuntaina 15.4.2012 klo 10-18
Hotelli Best Western Kuopio
Sammakkolammentie 2, 70200, KUOPIO

 

Kehitysvammaisten Tukiliiton Vaikuttava vertaistoiminta -projekti kouluttaa vapaaehtoisia vertaisohjaajia verkkokeskusteluun. Kurssilla on lapsiperheiden vanhemmilla mahdollisuus kouluttautua sosiaalisen median taitajiksi ja keskustelupalstojen moderaattoreiksi. Aikaisempaa sos. media kokemusta ei tarvita.

Verkkomaailman mahdollisuudet kehittyvät koko ajan. Sosiaalinen media antaa tietoa ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Siksi sitä voidaankin kutsua myös nimellä yhteisöllinen media. Pienten lasten perheille se on helppopääsyinen mahdollisuus löytää muita vanhempia.

Keskittämällä verkkotoimintansa yhteen paikkaan, vanhemmat voivat rakentaa yhteistä arjen, kokemusten ja tiedon jakamisen kohtauspaikkaa.

• Hahmottamaton verkko selkeäksi ja oikeat työkalut käyttöön
• Kuinka perustaa keskustelupalsta ja saada sinne osallistujia
• Keskustelupalstan toiminnan ohjaaminen
• Arjen ja tiedon jakaminen tietoturvallisesti

Kurssi rakentuu yhdestä lähipäivästä, aiheeseen liittyvistä verkkotehtävistä sekä loppukokoontumisesta verkossa ohjaajan kanssa. Kurssi on ensimmäinen kahden kurssin sarjasta, joista toinen keskittyy verkkovaikuttamiseen. Verkkovaikuttajakurssit pidetään syksyllä. Katso tästä koko vuoden kurssikalenteri.

 

Mitä maksaa?
Matkakulut korvataan 60 € ylittävältä osalta.
Peruuttamatta jätetystä kurssipaikasta veloitetaan 40 €.

Kouluttaja:
Sosiaalisen median kouluttaja Hanna Rajakangas

Ilmoittautuminen 1.4. 2012 mennessä.

Lisätietoa kurssista sekä ilmoittautumiset:
Hanna Rajakangas
p. 0207 718 230
hanna.rajakangas@kvtl.fi

Kehitysvammaisten Tukiliitto saa kuluvana vuonna kaikkiaan 2 881 000 euron avustuksen. RAY suuntaa tämän avustuksensa mm. Tukiliiton perustoimintaan, koulutustoimintaan, Malike-toimintaan, pienien vammaryhmien toimintaan, edunvalvontaan sekä liiton meneillään oleviin projekteihin. Uutena projektina RAY rahoittaa lievästi kehitysvammaisten ihmisten omia voimavaroja ja elämänhallintaa tukevan sopeutumismallin kehittämisen (Mahti-hanke vuosina 2012-2015).

Valtioneuvosto päätti Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jaosta 2. helmikuuta 2012. Valtioneuvosto jakoi avustukset Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jakoehdotuksen mukaisesti muutamia muutoksia lukuun ottamatta.
RAY:n tuottoja jaetaan avustuksina yleishyödyllisille järjestöille, joiden toiminta täydentää julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Avustuksia suunnataan toimintaan, jolla vahvistetaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistään ongelmia ja autetaan ongelmia kohdanneita ihmisiä.

Avustuksia haki 1 170 järjestöä ja säätiötä. Avustuksia haettiin 2 367 kohteeseen, hankkeeseen tai toimintoon. Haettujen avustusten yhteismäärä oli 487 miljoonaa euroa. Haettujen avustusten määrä väheni hieman edellisvuodesta (423 milj.euroa vuonna 2011). Avustuksia myönnettiin 756 hakijalle yhteensä noin 1 500 kohteeseen.

Tämä ajankohtaista-uutinen julkaistiin osoitteessa

http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=411

Näin alkaa teksti "Hetki äidin arjesta":
-Kyllä me tästä selvitään, vai mitä äiti? Seitsenvuotiaan vahvistusta vaativa kysymys nauratti vieressä omalle lapselleen luistimia jalkaan sitonutta aikuista.  Hymyilytti se vähän itseäkin. Vakuutin kuitenkin pojalleni, että totta kai me selvitään, rusettiluisteluhan on kivaa, eikä jäällä oltu edes ensimmäistä kertaa. Jäin kuitenkin miettimään, oliko lausahdus kaiku omista puheistani. Kuinka usein käytän itse kotona tuota lausetta? Kyllä me tästä selvitään.

Käy lukemassa Vaikuttava vertaistoiminta -projektin sivuilta uusin blogikirjoitus:

http://vaikuttavavertaistoiminta.fi/2012/01/30/vai-mita-aiti/

Kehitysvammaiset haluavat itse kertoa elämänsä tärkeistä asioista. Valtakunnallinen Käsikynkkä-projekti on tähän mennessä kouluttanut noin viisikymmentä kehitysvammaista kokemuspuhujaa. He jakavat kokemuksiaan esimerkiksi avotyöstä ja asumisesta.

Katso Ylen uutinen aiheesta:

http://areena.yle.fi/video/1328023590377

Aika: 24.02.2012 - 26.02.2012

Kurssilla opitaan ja jaetaan kokemuksia toisten kanssa. Yhdessä vaikuttaminen on tehokasta. Kurssi on ensisijaisesti suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lapsi-perheiden vanhemmille.

-       toimi paikallisesti tai valtakunnallisesti

-       tunne verkko ja sen mahdollisuudet

-       kirjoita

-       järjestä tapahtuma

-       markkinoi

...niin että sillä on VAIKUTUSTA!

lue lisää>> 

Paikka: Kylpylä-Hotelli Rauhalahti, Kuopio
Aika: perjantai- sunnuntai 24.-26.2.2012

Koulutus ja majoittuminen kahden hengen huoneessa ovat ilmaisia.

Ruokailut omakustanteiset, paitsi tulo- ja lähtökahvit. Matkakulut korvataan 60 € ylittävältä osalta. Peruuttamatta jätetystä kurssipaikasta veloitetaan 40 €.

Ilmoittautuminen 13.2.2012 mennessä osoitteeseen: marjo.juuti-tavi@kvtl.fi

Tiedustelut kurssin sisällöstä:
marjo.harju-tolppa@kvtl.fi
puh.0 207718229
 
Järjestäjät:
Vaikuttava vertaistoiminta -projekti,
Kehitysvammaisten Tukiliitto

Studio55.fi puhuu tänään kehitysvammaisuudesta vanhemman näkökulmasta. Vieraana on kehitysvammaisen tyttären äiti, näyttelijä ja kaupunginvaltuutettu Sara Paavolainen. Ohjelman nettisivuilla kerrotaan, millaista syrjintää kehitysvammaiset Suomessa kohtaavat.

Sara Paavolainen kertoo, että heidän perheensä ei ole juuri kokenut syrjintää tai ennakkoluuloja tyttären vamman takia. Loukkaaviin kommentteihin sortuvat kuitenkin toisinaan yksittäiset, asiaa ymmärtämättömät ihmiset.

Lue lisää:
www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1483306/taksikuskin-mielesta-vauvani-olisi-voinut-antaa-kuolla

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä ja muilla hyvinvoinnin parissa työskentelevillä yhteisöillä on nyt uusi keulakuva. Alan kattojärjestö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on aloittanut toimintansa tammikuussa. SOSTE haluaa siirtää suomalaisen hyvinvointikeskustelun fokuksen yksityiskohdista kokonaisuuksiin.

SOSTE syntyi kansalaisjärjestöjen tarpeesta koota sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus entistä tiiviimmin yhteen ja ravistella paikalleen juuttunut hyvinvointikeskustelu jälleen liikkeelle.

– Suomalaisten hyvinvointia ja hyvinvointivaltiota puristavat maailman megatrendit: globalisaatio, väestön vanheneminen, kansalaisten eriarvoistuminen ja kuluttajaeetoksen ulottuminen hyvinvointipalveluihin. Sosiaali- ja terveyspolitiikan valintoja ei ohjaa tasaisesti sekä ihmisten tarpeet että talous, tiivistää SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukas.

Järjestöissä oivallettiin, että ilman vahvempaa yhteistä ääntä ja rohkeaa otetta hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän ja myös hyvinvointia koskeva keskustelu voi ajautua umpikujaan.

– Ratkaisu ei löydy erikseen pankin, sosiaalitoimiston tai terveyspalvelujen tiskiltä, vaan nyt tarvitaan laajempaa ajattelua kestävästi toimivan yhteiskunnan perustasta. Sitä synnytetään kaikkien osapuolten rohkealla yhteisellä keskustelulla, kestävillä hyvinvointiteoilla ja järjestöjen toimilla, Vertti Kiukas sanoo.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry syntyi vastaamaan tähän tarpeeseen. Jäsenmäärällä mitattuna haaste on otettu hyvin vastaan. SOSTEn jäseninä on jo toiminnan alkaessa yhteensä 217 järjestöä, säätiötä ja muuta toimijaa. SOSTE on kokoluokassaan eräs suurimpia suomalaisia järjestöjä.

SOSTEn perustivat alan vahvat keskusjärjestöt, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, Terveyden edistämisen keskus Tekry ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY. Vanhat keskusjärjestöt lopettivat toimintansa 31.12.2011.

JÄRJESTÖFAKTAA
• Suomessa on rekisteröity noin 13 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä
• Käytännössä toimivia alan järjestöjä on 8 000–9 000
• Näistä valtakunnallisia järjestöjä on noin 200
• Niiden jäsenyhdistyksissä on noin 1,3 miljoonaa jäsentä
• Alan järjestöjen vapaaehtoistoiminnassa on mukana 500 000 ja vertaistoiminnassa 450 000 suomalaista
• Vanhimmat sosiaali- ja terveysjärjestöt on perustettu Suomeen 1800-luvulla

www.soste.fi

Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=406

Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on 

http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=403

Mitä mieltä presidenttiehdokkaat ovat
kehitysvammaisten ihmisten
työstä ja asumisesta?
Tutustu ehdokkaiden vastauksiin
Vernerin vaalisivuilla.

Tasavallan presidentin vaalin
toinen vaali on sunnuntaina
5.2.2012 klo 9-20.
Ennakkoäänestys kotimaassa on
keskiviikosta tiistaihin 25.-31.1.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=394}

Me Itse ja Käsikynkkä-projekti
yhteistyössä Helsingin diakonioppilaitoksen kanssa
järjestivät "Hyvä Elämä" seminaarin 24.1.2012.
Seminaari herätti myös median kiinnostuksen.

MTV3 seitsemän uutiset: www.katsomo.fi/?progId=105511
Haastateltavana Me Itse -aktiivi Pertti Olin

YLE Helsinki: http://areena.yle.fi/audio/1327398870077
"Tänään helsingin Diakonissalaitoksella järjestään tiettävästi Suomen ensimmäinen kehitysvammaisten ihmisten itsensä järjestämä seminaari , jossa aihealueen todelliset asiantuntijat kertovat asumisesta, oman kodin merkityksestä, suvaitsevaisuudesta, opiskelusta ja työssäkäynnistä. [...]"

Ensi viikolla Joensuussa

Seuraava Me Itse ry:n seminaari
on tiistaina 31.1.2012 Joensuussa.
Lue lisää Kohti täyttä elämää -tapahtumasta:
http://www.kvtl.fi/fi/me-itse/ajankohtaista/kasikynkka-projekti/kohti-taytta-elamaa--seminaari/

Helsingissä
THL:n seminaarisarja: Laki ja asiakkaan oikeudet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjestää vuonna 2011 päättyneen työryhmätyöskentelyn ehdotusten pohjalta teemakohtaisen seminaarisarjan sosiaali- ja terveydenhuollon, holhoustoimen, kuluttajansuojan, oikeusavun, ulosoton ja ylivelkaantumiseen liittyvien palvelujen piirissä työskenteleville henkilöille. Lähinnä oikeudellista asiantuntemusta edustaneen työryhmän tehtävänä oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan asemaan ja järjestelmän toimivuuteen. Jäsenten asiantuntemuksen ohella työryhmän 25 ehdotusta perustuvat eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyistä kanteluista annettuihin päätöksiin.  
 
Seminaarit järjestetään helmi- maalikuussa THL:n tiloissa, Lintulahdenkuja 4 auditoriossa (ent. Stakes-talo). Seminaarien 1–3 puheenjohtajana toimii professori Pentti Arajärvi, joka oli myös työryhmän puheenjohtaja, seminaarin 4 puheenjohtajana ylijohtaja Marja Vaarama THL:stä.


Lisätietoa seminaareista ja linkit työryhmän raportteihin:
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tapahtumakalenteri/300112c.htm

Kehitysvammaliitto on julkaissut uuden tieteellisen teoksen Haavoittuva keskustelu (toim. Leealaura Leskelä ja Camilla Lindholm, Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6, 2012). Kirjan liitteenä ilmestyvät myös selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet. Selkokirjoitusohjeita on laadittu 1980-luvulta lähtien, mutta nyt ensi kertaa on koottu yhteen myös puhutun kielen ohjeet.

Teos purkaa keskenään kielellisesti erilaisten keskustelijoiden yhteistyön ja osallistumisen mahdollisuuksia keskusteluanalyysin keinoin.  Kirjassa analysoidaan keskustelutilanteita, joihin vaikuttaa yhden osallistujan kehitysvammaisuus, afasia, muistisairaus, änkyttäminen, Aspergerin oireyhtymä tai toisen kielen hallinta.  Teos on tarkoitettu kielentutkijoiden lisäksi erityisryhmien kanssa työskenteleville sekä opiskelijoille.

Teosta voi tulata Opiken verkkokaupasta
Leskelä, Leealaura & Lindholm, Camilla (toim.). 2012. Haavoittuva keskustelu. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6. Tilaa verkkokaupasta (www.opike.fi).

Selkokieliseen vuorovaikutukseen ja siihen liittyviin ohjeisiin voi tutustua myös Papunetin verkkosivuilla, osoitteessa:
http://papunet.net/selkokeskus/vuorovaikutus.html

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka lähes 200 jäsenyhdistyksessä on noin 17 000 henkilöjäsentä. Tule meille töihin!

Haemme Best Buddies -projektiin aluevastaavaa

Best Buddies on vapaaehtoistoimintaa, joka yhdistää kehitysvammaisen ja vammattoman nuoren kaveripariksi. Best Buddies on iloista kaverimeininkiä!

Palkkaamme osa-aikaisen aluevastaavan, joka pyörittää Best Buddies -kaveritoimintaa pääkaupunkiseudulla yhdessä toisen aluevastaavan kanssa. Aluevastaavan tehtävänä on yhdistää kaveripareja, järjestää osallistujien aloituskoulutuksia ja ryhmätapaamisia sekä tukea osallistujia toiminnassa.

Hakijoilta odotamme
•    innostusta nuorten kanssa toimimiseen
•    raikasta ja ennakkoluulotonta asennetta

Työ edellyttää
•    kykyä itsenäiseen työskentelyyn
•    matkustusvalmiutta ja mahdollisuutta ilta- ja viikonlopputöihin

Nyt rekrytoitava aluevastaava työskentelee nykyisen aluevastaavan työparina. Työaika on keskimäärin 16 h/viikko. Työsuhde solmitaan ajalle 20.2.2012–31.12.2012. Työ alkaa helmikuun loppupuolella palkallisella perehdytyksellä.

Työskentely tapahtuu vaihtuvissa paikoissa ja osittain etätyönä esim. kotoa käsin. Best Buddies -projektissa työskentelee myös projektipäällikkö ja projektityöntekijä, joiden työpaikka sijaitsee Tampereella. Aluevastaavan työviikko sisältää säännöllisen keskustelun projektin muiden työntekijöiden kanssa ja säännöllisen puhelinajan kaveritoiminnan osallistujille.

Lisätiedot puhelimitse: projektipäällikkö Taru Oulasvirta, puh. 0207 718 224, 24.1. klo 14–16 ja 27.1. klo 9–11.

Tehtävän palkkaus määräytyy sosiaalialan järjestöjä koskevan TES:n mukaan ja tehtävän vaativuusryhmä on 3. Tehtävään valituilta henkilöiltä tarkastetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustaote.

Hakemukset ansioluetteloineen sähköisesti viimeistään 5.2.2012 osoitteella taru.oulasvirta@kvtl.fi.

Lue lisää Best Buddies -toiminnasta täältä!

 Malike-toiminta hakee koulutussuunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen 5.3.2012 - 9.4.2013 ajalle (toimivapaan sijaisuus). 

Työtehtäviin kuuluvat mm. vaikeavammaisten lasten ja nuorten perheille suunnattujen toiminnallisten kurssien suunnittelu ja toteutus, perheiden ohjaus ja neuvonta sekä toimintavälineiden käytön opastaminen ja ratkaisujen soveltaminen.  

Hakijalta vaaditaan sosiaalialan opisto- tai AMK-tason koulutus ja käsitys vaikeavammaisten henkilöiden tarpeista. Sinulla tulee olla toiminnallinen ote työhön. Arvostamme esiintymiskykyä, yhteistyövalmiutta sekä ajokorttia. Työ on valtakunnallista ja vaatii matkustamista. Työpiste sijaitsee Tampereella.

Lue lisää: www.kvtl.fi/fi/tukiliitto/avoimet-tyopaikat/

Celia-kirjasto ja Ateneumin taidemuseo ovat tuottaneet suomenkielisen kuvailutulkatun Ateneumin aarteita -äänioppaan. Ääniopas sisältää kuvailut kuudesta tunnetusta ja rakastetusta Ateneumin kokoelmiin kuuluvasta suomalaisesta maalauksesta 1880-luvulta 1930-luvulle.

Mukana ovat
- Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot,
- Albert Edelfeltin Luxembourgin puistossa,
- Helene Schjerfbeckin Toipilas,
- Eero Järnefeltin Kaski,
- Tyko Sallisen Pyykkärit ja
- Otto Mäkilän Kesäyö.

Kuvailut käsikirjoitti ja luki äänitteeksi kokenut kuvailija Emmi Jäkkö, joka on toiminut mm. Ateneumin taidemuseossa oppaana ja kuvailijana.

Ateneumin aarteet -ääniopas on kenen tahansa kuunneltavissa Ateneumin verkkosivujen ääniopas-osiossa, jossa esitellään myös monia muita Ateneumin kokoelmien keskeisiä merkkiteoksia. Äänioppaat voi myös ladata verkosta omalle mobiililaitteelleen kuunneltavaksi museovierailun aikana. Celia-kirjasto julkaisee Ateneumin aarteita Daisy-äänikirjana, jonka kirjaston asiakkaat voivat lainata Celianet-palvelusta. Äänikirjan kesto on 54 minuuttia.

Kuuntele täältä.

_{Tämä ajankohtaista-uutinen julkaistiin osoitteessa
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=395}

Perusopetuslain muutos kannustaa kuntia lisäämään kouluintegraatiota ja voimistaa lähikouluperiaatetta. Yksityishenkilön Tukiliitolle antaman lahjoituksen turvin ollaan nyt tuottamassa materiaalia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja oikein resursoidun integraation tukemiseksi. Kumppanina projektissa ovat Satakunnan elävän kuvan keskus / Meka TV ja Raholan koulu Tampereelta. Tarkoitus on, että oppilaiden mediakasvatuksellisen projektin lopputuotoksena syntyvät lyhytelokuvat kootaan dvd:ksi, jota voidaan levittää valtakunnallisesti ja soveltaa niin opetus- kuin tiedotuskäyttöönkin. Ensi-ilta ja levyn markkinointi ajoittuvat keväälle 2012.

Katso aiheeseen liittyvä uutinen Yle Areenasta, http://areena.yle.fi/video/1326808382878

Vuoden 2011 teemaviikko sai hyvää palautetta niin jäsenistöltä, kuin tapahtumiin osallistuneiltakin. Yhdistysten lähettämien raporttien mukaan

”Jäsenistö kokee juhlan tärkeäksi yhteiseksi tapahtumaksi, jolle toivotaan jatkoa.”

Uusia ja vanhoja kumppanuuksia
Vapaaehtoisuutta vuoden teeman mukaan juhlistaneet yhdistykset ja Me Itse -alajaokset rakensivat tapahtumia paikallisten yhteistyökumppaneidensa avulla. Alueilta löytyi myös aivan uusia yhteistyökumppanuuksia ja sidosryhmiä:

” Paikalliset avustusjärjestöt lähtivät mukaan tähän tapahtumaan ja saimme lupauksen jatkotuestakin, eli olemme luoneet samalla yhteistyöverkostoa. ”

Yhdistysten raportoimia yhteistyötahoja olivat esimerkiksi: Kennelliiton kaverikoiratoiminta, Lieksan taidetoimintakeskus, Hilun paikka Kontiolahdelta, Ystävänkortti-toiminta, Satakunnan Elävän Kuvan Keskus (SEKK), Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta (VAU), Rotarit, Lionsit ja Nordea-pankki. Usein mainittiin myös toimintakeskus, seurakunta, kirjasto, kunta tai kansalaisopisto, koulu ja sen opiskelijat. Lisäksi toiminnassa on ollut mukana joko nimellisellä korvauksella tai täysin ilman palkkiota laaja joukko mm. esiintyjiä ja liikunnanohjaajia.

Tuki mahdollistaa tapahtuman
Yhdistyksistä saadun tiedon mukaan liiton jakama pieni rahallinen avustus oli tärkeä tapahtumien järjestämistä tukeva tekijä. Vuonna 2011 tukea haki 42 eri yhdistystä. Yhteensä tukea jaettiin 7 300 euroa, joista Tukiliitto 6 800 euroa ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 500 euroa.
Viikon teema ”Tee arjesta juhla”, juliste ja teemaviikon oma osio kotisivuilla keräsivät kiitosta:

” Tee arjesta juhla oli loistava positiivinen nimi teemaviikolle.”

” Teemojen ja taloudellisen tuen avulla tulee helpommin järjestettyä tapahtumia.”

Jatkossa toivottiin mahdollisuutta saada yksityiskohtaisempaa tietoa teemaviikosta jo vuoden alussa, jotta suunnittelu ja yhteistyö piirin tukiyhdistysten kesken olisi helpompaa.  Myös avustusten hakuajan pidentämistä toivottiin. Valtakunnallisen tiedottamisen katsottiin tukevan paikallistiedotusta ja sille toivottiinkin jatkoa.

” Näkyvyytemme, tavoitteemme ja myös osaamisemme tulevat vuosi vuodelta yhä paremmin esiin. Paikallisyhdistyksissä viikon tapahtumat tulisi huomioida jo toimintasuunnitelmaa tehtäessä.”

” Tapahtuma oli valtakunnallinen, joten Tukiliiton tiedottaminen valtakunnallisella tasolla oli tärkeää, koska itse pystyimme panostamaan sitten omaan tiedottamiseen paremmin.”

Viikon tiedote STT:n sivulla


Hyvät kokemukset pohjana vuoden 2012 suunnittelulle
Yhdistyksistä saadun palautteen mukaan Teemaviikko 2011 vaikutti vielä pitkään itse tapahtumien jo päätyttyä:

” Hyvä ilmapiiri, vieraina kävi paljon sellaisia kunnan työntekijöitä, jotka eivät ole ennen käyneet työkeskuksessa. Saimme järjestettyä ryhmän vanhoja elokuvia esityskuntoon, saimme aikaan oman esitteen ja näyttelykuvia, jotka jäävät seinille nähtäväksi ja elämään vielä tapahtuman jälkeenkin.”

”Järjestelyt onnistuivat kaikella tasolla, palaute oli erinomaista, yhteistyöverkosto vahvistui, järjestäjät ja osallistujat olivat innostuneita ja sitoutuneita. Kehitysvammaisten oma ääni kuului hyvin.”

” Parasta on se, että tapahtuma on löytänyt paikkansa jäsenistön jouluperinteissä. Tapahtumaa odotetaan ja siihen osallistutaan suurella sydämellä. Iloitaan yhdessäolosta ja siitä, että tavataan ystäviä.”

Poimintoja teemaviikosta eri medioissa:

Suonenjoella
www.savonsanomat.fi/video-kuva/kuvasarjat/kehitysvammaisten-muotin%C3%A4yt%C3%B6s-vanham%C3%A4en-toimintakeskuksella/

Jyväskylässä
www.jyvaskyla.fi/ykkonen/2011/1128

Porissa
http://meka.tv/seminaari/index.htm

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Vaikuttava vertaistoiminta -projekti yhdessä Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa järjestää videokuvauskurssin nuorille. Kurssilla opitaan videokameran käyttöä ja rakennetaan yhdessä kuvauspaikka, jossa pääsee kokeilemaan mm. lavastusta ja valaistusta sekä kuvauspaikan eri rooleja.

Ohjaaja: Tommi Moilanen

Yhteistyössä: Kehitysvammatuki 57 sekä Kulttuuripaja Valon työntekijä Jari Nordström

Tapahtuman tiedote:
us2.campaign-archive2.com/?u=a7ff561cda430e20da1c8547b&id=91b00df5c4&e=

YTL Minna Saarisen erityispedagogiikan väitöskirjan "Sosiaalisen elämän kehykset. Kampus-ohjelman opiskelijoiden sosiaalinen asema tuetussa aikuisopiskelussa ja vapaa-ajalla" tarkastustilaisuus on 28.1.2012 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Silvonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Markku Jahnukainen (Jyväskylän yliopisto). 

Paikka: Seminaarinmäki, Musica-rakennuksen sali M103

Minna Saarinen tarkasteli neljän kehitysvammaiseksi diagnosoidun nuoren sosiaalista asemaa tuetussa aikuisopiskelussa yliopistossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä heidän vapaa-ajan elämäänsä Kampus-ohjelman aikana. Kampus-ohjelma oli Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen ja Kuhankosken erityisammattikoulun yhteistyöhanke.

- Kampus-opiskelijoiden sosiaalinen asema kouluyhteisössä vaihtelee hyväksyvästä suhtautumisesta autettuun, näkymättömään ja syrjittyyn asemaan, huomasi Saarinen. Suhteet vammattomiin koulutovereihin ovat niukkoja.

Osallistumisella ja liittymisellä yhteisöihin on merkitystä sille, missä on kehitysvammaisiksi diagnosoitujen opiskelijoiden paikka. Yhteisöön hyväksyminen tai sieltä poissulkeminen ovat vammaisia ihmisiä koskevia ihmisoikeuskysymyksiä. 

Lähde: Jyväskylän yliopisto, www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/01/tiedote-2012-01-17-10-16-17-296452

Monille kehitysvammaisille ihmisille työelämä ei aukea, ja kohtalona on aikainen eläke. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carea haluaisi asiaan muutosta.

– Siihen ei panosteta tällä hetkellä tarpeeksi. Meillä olisi paljon enemmänkin vaihtoehtoja näille henkilöille. Siihen voisi laittaa lisää resursseja ja toimintatapoja voisi ehkä muuttaa, sanoo Carean erityispalveluiden suunnittelija Timo Pesu Yleisradion haastattelussa.

Carea ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ovat valmistelleet vajaan miljoonan euron hankkeen osatyökykyisten ja kehitysvammaisten työllistämiseksi. Hanke toteutuu, jos sille myönnetään EU-rahoitus. Tukirahoituksen kohtalo selviää alkuvuodesta.

Uusia avauksia on silti jo tehty. Carea avasi viime vuonna Kuusankoskelle kahvilan, jonka yhteydessä kehitysvammaiset ihmiset voivat tutustua työelämään.

Lue juttu:
Niklas Joki,Yle Kymenlaakso
Kymenlaaksossa yritetään avata osatyökykyisten ja kehitysvammaisten työmarkkinoita
http://yle.fi/alueet/kymenlaakso

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=390}

Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Kettuki myönsi tiistaina vuoden 2011 Taideteko-palkinnon Valtiotieteen tohtori Hanna-Liisa (Assi) Liikaselle.  Tunnustus myönnettiin erityisesti taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksien tutkimisesta ja tukemisesta.

Assi Liikanen tunnetaan muun muassa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman selvitysnaisena. Laajaan toimintaohjelmaan sisältyy 18 toimenpide-ehdotusta.

- Taide kuuluu kaikille, myös hoitolaitoksiin ja palvelukoteihin, Assi Liikanen sanoo.
- Ajatus taiteen merkityksestä on mennyt jo ihmisiin, poliitikkohin, päättäjiin, yhteiskuntatieteilijöihin ja erilaisiin taiteilijoihin. Tästä voimme olla ylpeitä ja toivoa tälle jatkoa.

Palkittu Assi Liikanen avasi Kettukin vuoden taiteilija Miian Ruohosen näyttelyn. Kettukin toiminta ilahduttaa Liikasta:
- Kettuki on vienyt kehitysvammaisten ihmisten taiteen aivan uudelle tasolle: on ammattimaisuutta, on koulutusta, on kirjallisuutta.
- Kehitysvammaisten ihmisten taiteessa on hieno kaari, siinä on nouseva suunta!

Lue lisää Kettukin sivulta:
http://www.kettuki.fi

_{Teksti ja kuva Jaana Teräväinen}

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=391}

_{Kettukin vuoden taiteilija Miia Ruohonen
esitteli Assi Liikaselle teoksiaan näyttelyn avajaispäivänä 17.1.2012.}

Kultainen Venla -gaalassa palkittiin sunnuntai-iltana yhteensä 14 kategoriassa vuoden 2011 parhaita televisio-ohjelmia ja niiden tekijöitä.

Vuonna 2010 ensimmäisen kerran TV1:llä esitetty dokumenttisarja ”Toisenlaiset frendit” palkittiin Reality-kategoriassa. Ohjelma on dokumenttisarja kehitysvammaisten kaverusten elämästä.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/kultaiset_venlat_jaettiin_jalleen_3176047.html

_{Kuvausryhmä taltioi Sanna Sepposen kokousmatkan Tulppaanitalossa. Sanna osallistuu aktiivisesti Me Itse ry:n toimintaan.}

Ensimmäisen kerran Suomessa näkövammaiset voivat kuunnella,
miltä presidenttiehdokkaiden julisteet näyttävät.

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on
tuottanut äänikuvailun Tasavallan Presidentin
vaalien 2012 ehdokkaiden vaalijulisteista.

Kuvailujen käsikirjoituksen ovat laatineet
kuvailutulkit Carita Lehtniemi ja Raisa Jäntti,
kuvailukonsulttina on toiminut Jukka Penttilä.
Lukija on kuvailutulkki Eero Ahre.

Presidentinvaalien ehdokkaiden kuvailut löytyvät osoitteesta:
http://www.kulttuuripalvelu.fi/?id=2



_{Tämän ajankohtaista-sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=384}

Art Kaarisillassa Helsingissä
Miehiä ja mandariineja -näyttely esittelee
kaksi nuorta taiteentekijää:
Mikael Valjakka (s. 1995) ja
Sonja Salakka (s. 1993).

Rautalammilla asuva Mikael Valjakka
on osallistunut Pieksämäen Nenonpellossa
sijaitsevan Vaalijalan kuntoutuskeskuksen
Taidepesulan taidetoimintaan
vuodesta 2005 alkaen.

Lahtelainen Sonja Salakka
opiskelee ensimmäistä vuottaan
nastolalaisen Kaarisilta ry:n
ammatillisen kuvataiteen
perusopintojen koulutusohjelmassa.

Taiteiljoiden töihin voi tutustua
gallerian sivulla osoitteessa:
http://www.artkaarisilta.fi/3

Mikael Valjakka: Johtajamies.
(Kuva Art Kaarisilta)

Kehitysvammaisten Tukiliiton kotisivuille tehdään palvelinmuutoksia. Tästä johtuen kotisivuillemme päivitetään uutta materiaalia seuraavan kerran maanantaina 16.1.2012.

Muilta osin sivut näkyvät ja toimivat normaalisti.

Muutosten takia viikon uutiskirje postitetaan jo keskiviikkona 11.1.2012.

Tuhansin Toivein -muuttovalmennusseminaari pidetään perjantaina 17.2. Tampereella klo 9 – 15.30.

Maksuton seminaari on tarkoitettu kaikille muuttovalmennuksesta kiinnostuneille - tukea tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ja opiskelijoille. Ajankohtaista asiaa muuttamisesta ja asumisesta! Luennoimassa myös Markku Ojanen hyvästä elämästä ja Pirkko Lahti antaa eväitä elämänmuutokseen. Unohtamatta päämiesten ja läheisten omia puheenvuoroja!

Paikka:
Holiday Club Tampereen kylpylä, auditorio
Lapinniemenranta 12, Tampere

Seminaarin ohjelma

Seminaariin osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista 27.1.2012 mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kotisivuilla olevalla lomakkeella:

www.kvps.fi/materiaalipankki/seminaarit-koulutukset/ilmoittautuminen-tuhansin-toivein.php

tai puhelimitse: 0207 713 553


Lisätietoja
Katja Marjamäki, suunnittelija
0207 713 553
katja.marjamaki@kvps.fi

Seminaariesite (pdf)

Tervetuloa!



 
_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=381}

Tämä uutinen julkaistiin osoitteessa http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=380

Tänään tiistaina 10.1.2012 on viimeinen päivä ilmoittautua presidentinvaalien kotiäänestykseen. Kotiäänestystä voi pyytää henkilö, jonka kyky liikkua ja toimia on siten rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Kotiäänestyksessä äänestäjän luo saapuu sovittuna ajankohtana vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja.

Äänestäjän on ilmoitettava ennakkoäänestysajanjakson alkamista edeltävänä päivänä kello 16 mennessä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle halustaan äänestää kotonaan. Ilmoitus voidaan tehdä joko puhelimitse tai kirjallisesti. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään.

Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista.

Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö.

Lähde:
http://www.vaalit.fi/53108.htm

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=379}

Yhdistystiedottajan verkkokurssi (3 op)
10.2. – 15.6.2012

Kuka vastaa yhdistyksessä viestinnästä? Miten viestinnän eri kohderyhmät huomioidaan päivittäisessä yhdistyksen viestinnässä? Miten viestintää kehitetään? Mitä uusia mahdollisuuksia sosiaalinen media tuo yhdistyksen viestintään?

Yhdistystiedottajan verkkokurssi on suunniteltu pienten järjestöjen, piirien ja yhdistysten tiedotuksesta vastaaville henkilöille. Koulutus perehdyttää osallistujat yhdistyksen viestinnän suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osallistujat tuntevat keskeiset yhdistyksen tiedottajan tehtävät sekä pystyvät laatimaan oman yhdistyksen tiedottamiseen liittyviä materiaaleja ja kehittämissuunnitelmia sekä hyödyntämään sosiaalista mediaa yhdistyksen viestinnässä.

Koulutus koostuu neljästä sisältöalueesta:

Yhdistyksen viestinnän merkitys ja tavoitteet
Yhdistyksen viestinnän kohderyhmät
Yhdistyksen viestintä käytännössä
Viestinnän suunnittelu ja kehittäminen

Koulutus toteutetaan 10.2. – 15.6.2012 monimuoto-opintoina ja se koostuu kahdesta Helsingissä järjestettävästä lähiopetuspäivästä sekä itsenäisestä työskentelystä verkko-oppimisympäristö Moodlessa. Verkko-opiskelun vuoksi osallistujilta edellytetään tietotekniikan perustaitojen hyvää hallintaa ja osallistujien tulee varata riittävästi aikaa verkkotyöskentelyyn.

Lähiopetuspäivät järjestetään Helsingissä
perjantaina 10.2. klo 10 – 15.30 ja
perjantaina 15.6. klo 10 – 15.30.

Koulutuksen hinta on 60 euroa
ja mukaan otetaan 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittautumiset koulutukseen 31.1.2012 mennessä koulutuskalenterin kautta.

Lisätietoja:
innovointipäällikkö Anne Ilvonen
puh. 040 717 7014
sähköposti: anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi

OK-opintokeskus järjestää myös luennon
Tietoturva sosiaalisessa mediassa
Helsingissä sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville myös verkossa!

luennoitsijana DI, tietokirjailija Petteri Järvinen

Aika: ke 25.1.2012, klo 9.30 – 12
( Ennen tilaisuutta tarjotaan aamukahvit klo 9 – 9.25.)
Paikka: Radisson Blu Royal Hotel, Runeberginkatu 2, Helsinki sekä verkossa:
www.ok-opintokeskus.fi/suorat-lähetykset

Ohjelma:
klo 09.30 Tilaisuuden avaus: OK-opintokeskuksen toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen
klo 09.45 Luento tietoturvasta: DI, tietokirjailija Petteri Järvinen
klo 12.00 Tilaisuus päättyy

Tule päivittämään tietosi ajantasalle yksityisyytesi suojaamisesta netissä!

Ilmoittautuminen luennolle viimeistään 18.1. OK kouluttaa-kalenterin ilmoittautumislomakkeella.
HUOM. Jos ilmoittaudut seuraamaan luentoa verkossa, ilmoitathan asiasta ilmoittautumislomakkeen Erityistoivomukset-kohdassa!

Lisätietoja:
koulutussuunnittelija Susanna Plathan,
040 738 1702,
susanna.plathan@ok-opintokeskus.fi

_{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=377}

Vaalien yhteydessä järjestettävä Pieni ele -keräys on käynnistynyt. 105-vuotiaan keräyksen keräystavat on päivitetty nykyaikaan. Nyt kotimaisen vammais- ja terveystyön tukemiseen voi osallistua perinteisen lipaskeräyksen lisäksi joko netin kautta tai tekstiviestillä.

Pieni ele (ent. Vaalikeräys) on valtakunnallisesti suoritettava keräys kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi. Sen järjestävät 18 vammais- ja terveystyön järjestöä, joihin kuuluu noin 500 000 jäsentä.

Pieni ele -keräys järjestetään lipaskeräyksenä äänestyspaikoilla 11. – 17.1. ja 22.1.2012.

Uutena keräystapana on netin kautta tapahtuva lahjoitus osoitteessa www.pieniele.fi. Nettikeräys on auennut 1. tammikuuta, kuten myös tekstiviestilahjoitus. Tekstiviestillä on mahdollista osallistua keräykseen lähettämällä viestin LAHJOITA10 numeroon 16301. Tekstiviestin lahjoitussumma on 10 euroa.

Pieni ele -keräykseen voi osallistua 22. tammikuuta saakka. Keräys jatkuu samalla tavoin myös presidentinvaalin toisella kierroksella, mikäli toinen kierros pidetään.

Keräyksellä tuetaan vammais- ja terveystyötä

Huhtikuun eduskuntavaalien yhteydessä järjestetyn keräyksen tuotto oli 1,4 miljoonaa euroa. Keräyksen kulut ovat olleet pienet, niihin on mennyt noin 10 prosenttia tuotosta. Puolet lahjoituksista jää ruohonjuuritasolle kuntiin yhdistysten toimintaan. Toinen puoli käytetään järjestöjen valtakunnalliseen työhön vammaisten ja sairaiden aseman parantamiseksi.

Pieni ele -keräyksen historia ulottuu vuoteen 1907, jolloin se järjestettiin ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä tavoitteena kerätä varoja tuberkuloosin vastustamiseen. Viime keväänä otettiin käyttöön uusi nimi, joka kuvastaa paremmin keräyksen tarkoitusta. 105-vuotiaan keräyksen uusi nimi sai alkunsa ajatuksesta, kuinka jokainen meistä voi auttaa pienillä käytännön teoilla lähimmäisiään ja apua tarvitsevia.

_{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=372}

Haluatko lukea kehitysvamma-alan ajankohtaisia uutisia?

Tilaa Tukiliiton uutiskirje ja saat kerran viikossa koosteen uutisista omaan sähköpostiisi.

Ohjeet sivulla
www.kvtl.fi/fi/media/tilaa-uutiskirje

Avaimia arkeen -seminaarin aiheena on turvallisuus. Päivän aikana keskustellaan turvallisuuden tunteen merkityksestä, siitä mitä turvallisuus meille tarkoittaa nyt ja tulevaisuudessa. Tilaisuus toimii päätöksenä Turvallisuuskoulutuksen ja Asumisen ja elämisen turvallisuuden hankkeille. Raha-automaattiyhdistys on tukenut toimintaa vuosina 2007–2011.

Tilaisuus on avoin ja esteetön kaikille aiheesta kiinnostuneille. Erityisesti tervetulleita ovat matkan varrella järjestetyissä liki sadassa tapahtumassa mukana olleet henkilöt ympäri Suomen. Seminaarin ohjelma julkaistaan Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kotisivuilla tammikuussa.

Paikka:
Juhlatalo
Lapintie 3, Tampere

Aika:
8.2.2012 klo 9:30 - 16

Ilmoittautumiset:
Seminaari on maksuton, lounas omakustanteinen. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumisen, joka tulee tehdä 31.1.2012 mennessä. Ilmoittautua voi ilmoittautumislomakkeella tai puhelimitse.

Lisätietoja:
Petteri Kukkaniemi, projektipäällikkö
0207 713 549
petteri.kukkaniemi@kvps.fi
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Avaimia arkeen -seminaarin esite

Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana on selvitys siitä, miten henkilön vajaakuntoisuutta arvioidaan työ- ja elinkeinotoimistoissa. Vajaakuntoisuuden käsite on ongelmallinen ja arviointi sidottu enemmän medikaalisiin seikkoihin kuin virkailijan oman arvioon. Eri toimijoiden välisen vastuunjaon ja yhteistyön pelisääntöjen epäselvyys haittaa asiakastyötä, eikä kokonaisvastuuta asiakkaan terveys- ja kuntoutuspalveluista tunnu olevan kenelläkään. Selvitys on työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.

Pdf-tiedosto (78 sivua) on julkaistu ministeriön sivulla:
www.tem.fi/?C=98033&s=2086&xmid=4663

Eläkkeensaaja voi laittaa eläkkeen lepäämään ja kokeilla palkkatyötä kahden vuoden ajan. Kevyempi ratkaisu monelle kehitysvammaiselle eläkkeensaajalle on osa-aikatyö.

Markku Tuira Kolarista on perustanut Facebookiin uuden sivun, jossa hän pohtii kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä. Ensimmäisenä kysymyksenään hän miettii, miten pitkäksi aikaa työkyvyttömyyseläkeläinen voi jättää eläkkeensä lepäämään.

Kysymykseen vastaa Kehitysvammaisten Tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää.

– Kehitysvammaiset ihmiset saavat Kelasta kansaneläkkeen suuruista työkyvyttömyyseläkettä. Eläke on 608,63 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi eläkkeensaajan kannattaa hakea takuueläkettä, jolloin kokonaiseläkkeen määrä on 713,73 euroa kuukaudessa, Vuorenpää kertoo taustatietoja kehitysvammaisten ihmisten toimeentulosta.

Jos eläkkeensaaja saa kokopäivätöitä, hänen toimeentulonsa tulee palkkatyöstä ja eläke jätetään lepäämään.

– Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään yhtäjaksoisesti vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi, Vuorenpää sanoo.

Työhönmeno on aina ilmoitettava Kelalle. Vaikka eläke on lepäämässä eli sitä ei makseta, oikeutta eläkkeeseen ei menetä. Eläkkeensaaja voi siis palata eläkkeensaajaksi koska tahansa tekemällä kirjallisen ilmoituksen Kelalle.

Eläkkeen lepäämäänjättämisiä voi ketjuttaa, mutta välissä täytyy olla kolme kuukautta eläkkeellä.

Työssäkäyvä saa tukea Kelalta

Eläkkeen lepäämisen aikana henkilö voi ansaita työansioita ilman ansiorajoja.

Kelan sivuilla kerrotaan, että ”palkan lisäksi voit saada Kelasta ylimmän vammaistuen suuruista tukea 403,50 euroa kuukaudessa, jos sait eläkettä saavan hoitotukea ennen kuin jätit eläkkeen lepäämään”.

Tuohan tarkoittaa, että perushoitotukea 59,73 euroa kuussa saanut työkyvyttömyyseläkeläinen alkaa saada Kelalta ylintä vammaistukea 403,50 euroa kuukaudessa. Eikös tämä ole melkoinen kannustin työntekoon?

– Kyllä, työhönmeno kannattaa aina, vaikka korkeammat tulot laskevatkin eläkettä saavan asumistukea, Kari Vuorenpää sanoo.

Kelassa tilanteet katsotaan jokaisen eläkkeensaajan kohdalla yksilöllisesti. Kelan sivuilla on laskuri, jolla voi laskea, miten työnteko vaikuttaa asumistukeen.

Osa-aikatyö on monen ratkaisu

Eläke ei estä työntekoa. Osa-aikainen työ on monen kehitysvammaisten eläkkeensaajan ratkaisu. Se sopii heille, jotka eivät halua laittaa eläkettään lepäämään tai eivät voi tai halua tehdä kokopäiväistä työtä.

– Eläkkeensaaja voi työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi saada palkkatuloja 713,73 euroa kuukaudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa osa-aikatyötä, jota tehdään esimerkiksi muutamana päivänä viikossa, Kehitysvammaisten Tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää sanoo.

Jos eläkkeensaaja saa osapäivätöitä, hänen toimeentulonsa koostuu palkkatyöstä ja eläkkeestä.

– Osa-aikatyötä tekevän eläkkeensaajan kuukausipalkan täytyy olla pienempi kuin 713,73 euroa kuukaudessa, koska muun muassa lomarahat lasketaan mukaan ansiorajaan, Vuorenpää muistuttaa.

Työkyvyttömyyseläkeläisen palkkatyön aloittaminen täytyy aina ilmoittaa Kelaan.

_{Teksti  Jaana Teräväinen
Kuva Tampere-talosta Janne Ruotsalainen}

Markku Tuiran tekemä Facebook-sivu:
Vajaakuntoisille ihmisille kunnon työsopimukset!
http://www.facebook.com/#!/events/153052051455732/

Kelan laskurit (eläkkeensaajan asumistuki on listan ensimmäisenä)
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/220801120915EH?OpenDocument

_{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=374}

Vaikeavammaisten kuntoutuksen kytkentä lainsäädännössä Kelan vammais- ja hoitotukeen aiheuttaa ongelmia asiakkaille.

Kuntoutuksen järjestämisen yleinen vastuu on säädetty julkiselle terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen järjestettäväksi. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen tuli Kelan lakisääteiseksi toiminnaksi vuonna 1991. Saadakseen Kelan järjestämää kuntoutusta vaikeavammaisen henkilön tulee olla alle 65-vuotias ja hänen tulee saada vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea, korotettua 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan korotettua hoitotukea.

Kelan tutkimusosaston selvityksessä kuvataan niitä erityistilanteita, jotka ovat syntyneet Kelan järjestämisvelvollisuuden alaisen vaikeavammaisen kuntoutuksen ja vammais- ja hoitotukikytkennän seurauksena. Tämä kytkentä on johtanut toimintamalliin, jossa ikä ja työkyky ovat vaikuttaneet vaikeavammaisen kuntoutukseen oikeutetun kohderyhmän määrittymiseen tavalla, joka ei liene lain alkuperäinen tavoite.

Vain noin 10 % Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista kuuluvat aktiiviseen työvoimaan, ja merkittävä osa lapsena vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista menettää tämän oikeuden viimeistään täytettyään 16 vuotta. Kytkentä ei takaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kuntoutuksen toteutumista, minkä vuoksi Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat henkilöt tulisi määrittää uudelleen. Tässä selvityksessä ei arvioida kuntoutusta koskevan lainsäädännön muita uudistamistarpeita, joskin osa lain ongelmakohdista tulee selvityksessä esille.

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on varmistettava, että yksilö saa asuinkunnastaan riippumatta yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti lääketieteellisesti perusteltua kuntoutusta tarpeen, ei vamman vaikeusasteen, perusteella.

Hyvä ja asiakaslähtöinen kuntoutuskäytäntö on mahdollista järjestää monen toimijan yhteistyöllä, mutta se edellyttää lainsäädännön selkeyttämistä, koulutusta ja kansallisesti yhteistä näkemystä olemassa olevien resurssien käytöstä. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen, tarve- ja tavoitelähtöisen kansallisen kuntoutuskäytännön rakentuminen edellyttää myös koordinoitua kuntoutuksen ohjausta ja kuntoutuksen tutkimuksen lisäämistä, jotta kuntoutuksen kohdistumista, ajoitusta, tavoitteellisuutta, prosessia ja vaikuttavuutta sekä vaikutusten seurantaa voidaan parantaa.

Lue Kelan tiedote tästä.

Julkaisu: Autti-Rämö I, Faurie M ja Sakslin M. Vaikeavammaisten kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus Suomessa. Aihetta lainsäädännön muutoksiin? Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 79, 2011. ISBN 978-951-669-877-2 (nid.), 978-951-669-878-9 (pdf).

Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.

Tämä uutinen julkaistiin osoitteessa http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=373

Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Aluehallintovirastot (eli entiset lääninhallitukset) ovat yhteistyössä. Yhteistyö on osa Tukiliiton strategian määrittelemää vaikuttamistoimintaa. Aluehallintovirastojen tehtäviin kuuluu:
sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta,
yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien luvat ja valvonta,
kehitysvammalain toteutumista valvova viranomainen ja kantelujen käsittely.

Yhteistyöpäivien tarkoitus on viedä kuntien viranhaltijoiden tietoon uusimmat lakimuutokset ja uusimmat hyvät päätökset esim. henkilökohtaisesta avusta. Yhdessä kuntien viranhaltijoiden kanssa ratkotaan hankalia osuuksia lakien tulkinnasta.

Yhteistyöpäiviin kutsutaan kuntien kehitysvammahuollon päätöksiä tekevät viranhaltijat, myös yksityiset palveluntuottajat.

Päivän aikana esillä:

• ajankohtaiset lakimuutokset ym.
• hyviä tuoreita päätöksiä
• hyviä käytäntöjä
• paljon kysymyksiä ja keskustelua

Yhteistyöpäivä on jo ollut Kuopiossa, Kouvolassa ja Tampereella. Marraskuussa kokoonnuttiin Seinäjoella ja joulukuussa Helsingissä.

Lisätietoja:
Maritta Ekmark
lakineuvoja
0206 90 284
puhelinajat  ma, ti, to klo 10  – 14

Helsingissä 12.12.2011 kuultiin puheenvuoroja muun muassa henkilökohtaisesta avusta. Päivän materiaalit voit ladata alla olevista linkeistä pdf-muodossa:

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta. Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa, Tukiliiton puheenjohtaja

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat. Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu, Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen kehittämishanketta (ASU-hanke) vuosina 2008–2017. Kehittämiskonsultti Pirjo Poikonen, Helsingin kaupunki.

 Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Seinäjoella 8.11.2011 keräsi paikalle yli 60 ihmistä.
Päivän materiaalit voit ladata alla olevista linkeistä pdf-muodossa:

Ajankohtaista kuntayhtymästä

Havu-hanke

Henkilökohtainen apu

Tukiliitto

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=271}

STT uutisoi, että vanhainkodeissa,
kehitysvammaisten hoitolaitoksissa ja muissa sosiaalihuollon yksiköissä
ei ole kunnolla varauduttu päivien sähkökatkoksiin.
Suomen Tietotoimiston haastattelema
valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen arvioi,
että laitoksissa on suunnitelmat korkeintaan
muutamista tunneista pariin vuorokauteen kestävien katkosten varalle.

STT:n juttu Turun Sanomissa:
Hoitolaitokset lamaantuvat pitkistä sähkökatkoista
http://www.ts.fi/online/kotimaa/293855.html

_{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=369}

Aikuis-Malike-projektin "viimeinen päivä" alkaa olla käsillä, mutta projektin tuotokset ja hyvät käytännöt jäävät elämään vielä pitkäsi aikaa.

Osa projektin käytännöistä on juurtunut syvälle ja materiaaleja on levitetty laajalti.Tästä esimerkkinä kirjastojen kautta tehty tiedon levittäminen:

Malike lahjoitti ammattikorkeakoulujen kirjastoille ja maakuntakirjastoille kaksi Aikuis-Malikkeen dvd-tallennetta, uuden Läpi ennakkoluulojen -dvd:n ja aiemmin ilmestyneen Tahdon sinne minne sinäkin -dvd:n.

Lähetykset saapuvat kirjastoihin vuodenvaihteen tienoilla.

Projektin loppuraportti ja muut materiaalit:
www.malike.fi/fi/materiaalit/

Arjen palapelin puuttuvat palat -kehittämispäiviä on viidet valtakunnassa eli Oulussa, Seinäjoella, Kuopiossa, Porissa ja Lahdessa.

La-su 11.–12.2.2012                   Oulu

Pe-la 17.–18.2.2012                   Seinäjoki

La-su 17.–18.3.2012                   Kuopio

Pe-la 21.–22.9.2012                   Pori

Pe-la 16.–17.11.2012                 Lahti

Kaikissa on sama ohjelma, joten voi osallistua sinne, mikä itselle parhaiten sopii ajankohdallisesti tai paikkakunnallisesti.

HUOM! Oulun ja Seinäjoen päivien ilmoittautuminen päättyy maanantaina 2.1.2012.

Lomien takia toivomme ensisijaisesti ilmoittautumiset sähköpostilla.

V. 2012 kampanjoimme uusien toimijoiden mukaan kutsumista. Kun pitkäaikainen yhdistystoimija (konkari) ottaa kehittämispäiville yhdistyksestä mukaan uuden toimijan (untuvikon), niin Tukiliitto maksaa uuden toimijan kustannukset. Viekää viestiä yhdistystenne jäsenille.

Joukolla mukaan!

Tukipiirin ja tukiyhdistysten kehittämispäivät, OULU

Aika: 11.02.2012 - 12.02.2012

Arjen palapelin puuttuvat palat - alueelliset kehittämispäivät järjestetään Oulussa. Tarjoamme kehittämispäivät \\\\\\\"kaksi yhden hinnalla\\\\\\\". Tervetulleita ovat kaikki Tukiliiton paikallistoimijat, kokeneet konkarit ja untuvikot.

Kela tekee nämä korotukset automaattisesti.
Korotuksia ei tarvitse hakea.


Lapsiperheen tuet nousevat 3,8, %

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärä,
lapsilisät sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki
nousevat 1.1.2012 alkaen kansaneläkeindeksin mukaan 3,8 %.
Kela korottaa etuudet indeksillä ilman hakemusta 1.1.2012 lukien.

Kelan eläkkeet nousevat 3,8 %

Kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke,
rintamalisät ja eläkettä saavan hoitotuki nousevat
kansaneläkeindeksillä keskimäärin 3,8 %.
Indeksikorotukset tehdään automaattisesti ilman hakemusta.

Täysi takuueläke on 713,73 euroa kuukaudessa (2012)

Täysi takuueläke nousee 25,99 euroa eli
713,73 euroon kuukaudessa.
Tämä on Suomessa asuvan henkilön
vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2012.
Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet,
eikä sitä saa lainkaan,  kun muut eläkkeet yhteensä
tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

Vammaistuet nousevat myös indeksillä

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet
sekä eläkettä saavan hoitotuki nousevat vuodenvaihteessa
kansaneläkeindeksillä 3,8 %.

Vammaistuen uudet määrät ovat:
perusvammaistuki 89,18 e/kk,
korotettu vammaistuki 208,09 e/kk ja
ylin vammaistuki 403,50 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat:
perushoitotuki 59,73 e/kk,
korotettu hoitotuki 148,69 e/kk ja
ylin hoitotuki 314,41 e/kk.

Eläkkeensaajan asumistuen rajat
noudattavat uusia summia (2012)

Eläkkeensaajan asumistuen tulorajat
ja hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat
kansaneläkeindeksillä 3,8 %.
Asumistukijärjestelmiä yhdenmukaistetaan vähitellen,
mikä merkitsee eläkkeensaajan asumistuen
lämmitys- ja vesikustannusten luokittelun yksinkertaistamista.
Muutokset otetaan huomioon,
kun asumistukea tarkistetaan seuraavan kerran.

Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu nousee 2012

Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto,
on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta.
Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuudet ylittävät
ensi vuonna 700,92 euroa,
hänellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen.
Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä
asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa.

Vammaisten tulkkauspalvelua etätulkkauksena

Vuonna 2012 vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu
voidaan järjestää vuoden alusta alkaen myös etätulkkauspalveluna.
Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää,
että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun.

Lähde Kela, STT

^{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=367}

Saksalainen Circus Sonnenstich esiintyy
21.3.2012 klo 18.30 Suvilahdessa Helsingissä
(Kaasutehtaankatu 1/4).

Berliniläisen sirkuksen useilla esiintyjillä on kehitysvamma.
Iältään he ovat alle kolmikymppisiä.
Sirkusesiintyjät ovat harjoitelleet muun muassa
akrobatiaa, diabolon ja suurten pallojen käyttöä
sekä trapetsilla liikkumista.
Suomeen sirkuslaiset tuovat ”Beziehungsweise”-esityksen.

Liput ainutlaatuiseen esitykseen maksavat 20 euroa.
Lippujen myynti 29.2.2012 mennessä
Åsa Öhrman, FDUV (09) 4342 3625 (arkisin klo 9 – 13)
tai sähköpostilla asa.ohrman  (at) fduv.fi

Circus Sonnenstich -esityksiä Youtubessa:
http://youtu.be/wbYyM-vF7Y8
http://youtu.be/p6DnzqQTnks
http://youtu.be/30coPXX_uJo
http://youtu.be/gF_7Y0donNQ

Tutustu sirkukseen sen kotisivulle (saksaksi):
http://www.circus-sonnenstich.de

Sirkus vieraillee Suomessa
Tarinoita kansalaisuudesta -seminaarin 21. – 22.3.2011
yhteydessä.
Seminaarikokonaisuuden järjestävät
Kehitysvammaisten Tukiliitto,
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö,
Kehitysvammaliitto,
Förbundet De Utvecklingsstördas Väl ja
Kehitysvamma-alan neuvottelukunta


^{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=366}

Vuonna 2012 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry järjestää
jo 40. kerran kehitysvammaisten taiteilijoiden
Finlandia-talon konsertin.

Merkkivuoden kunniaksi järjestetään juhlaseminaari
perjantaina 27.1.2012 klo 9 – 16
Finlandia-talon uudessa Veranda-tilassa.

Katso seminaarin ohjelma tästä.

Kehitysvammaisten taiteilijoiden
40-vuotisjuhlakonsertti Finlandia-talossa
lauantaina 28.1.2012 Klo 14 –16.30.

Esiintyjät:
Jutta Tahvanainen
M&M
Jouko Hälinen,
Resonaarigroup
BEM-bändi
Anna-Katariina Puranen,
Kalle Salonen
ja Jorma Timberg.

Aikuiset 26 euroa
alle 12-vuotiaat 13 euroa
Ryhmien joka kymmenes lippu on ilmainen.
Pyörätuolia käyttävän henkilön
avustajan lippu on ilmainen (paikkoja rajoitetusti).

Lippuvaraukset:
lomakkeella yhdistyksen kotisivulta
www.kvtuki57.fi 
tai sähköpostilla
johanna.granqvist@kvtuki57.fi
tai puh. 040 160 9017 (maanantai, tiistai, perjantai)

_{Tämän uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=352}

Korkein oikeus (KHO) on hylännyt kehitysvammaisen äidin valituksen lapsensa huostaanotosta. Lievästi kehitysvammaiseksi todetun äidin lapsi otettiin huostaan heti syntymän jälkeen.

KHO:n mukaan "huostaanotolle on ollut lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset. Sijaishuoltoa sijaisperheessä on erityisesti (lapsen) ikä huomioon ottaen ollut perusteltua pitää hänen etunsa mukaisena." Erikseen mainitaan, ettei asiassa ollut tarpeen arvioida, miltä osin puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa "ovat mahdollisesti liittyneet äidin kehitysvammaisuuteen." Tällä kumottiin väite, että valituksen tehnyt äiti olisi perustuslain vastaisesti asetettu lievän kehitysvammansa takia eriarvoiseen asemaan muihin äiteihin nähden.

KHO huomauttaa, että äidin ja huostaanotetun lapsen tilanne ei ole pysyvä: "huostaanoton perusteena olleet ongelmat, jotka liittyivät muun muassa ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen, ovat osin sellaisia, että niiden merkitys vähentyy (lapsen) kasvaessa".

Asiasta kertoi ensin Turun Sanomat
http://www.ts.fi/online/kotimaa/292184.html

http://www.kho.fi/paatokset/56943.htm

^{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=365}

Saunanlauteilla annetaan ja saadaan vertaistukea,
kun joukko kehitysvammaisia nuoria harrastaa vesiliikuntaa
yhdessä Turun seudun nivelyhdistyksen väen kanssa.
Liikunnan ohessa saadaan uusia ystäviä.

Katso juttu Yle Areenassa
Lounais-Suomen uutiset 21.12.2011
(uutinen alkaa noin viiden minuutin kohdalla)
http://areena.yle.fi/video/1324489103152

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=363}

Kehitysvammaisten Tukiliitto toivottaa
Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Samalla haluamme kiittää lämpimästi
meitä muistaneita lahjoittajia
runoilija Anna-Mari Kaskisen sanoin

"Pieni liekki tänään syttyy
talven synkkään pimeyteen.
Pieni liekki valon antaa,
toivon tuikkeen sydämeen.

Pieni liekki pimeydessä
nyt voi olla jokainen,
pieni liekki, joka kantaa
valon luokse kaikkien."

Lapsiperheille suunnatun Vaikuttava vertaistoiminta -projektin
verkkosivut ovat avautuneet. Tervetuloa tutustumaan!

Verkkosivujen osoite on
www.vaikuttavavertaistoiminta.fi

Tasavallan presidentin vaali 2012 -selkoesite on ilmestynyt. Oikeusministeriön ja Selkokeskuksen julkaisemaa esitettä voi tulostaa Papunetista ja tilata Selkokeskuksesta. Myös ruotsinkielisenä.

www.papunet.net/selko/esitteet-ja-oppimateriaalit/esitteet/

Lähde: Papunetin tiedote 12/2011

Taidekeskus Kettukin vuoden 2012 taiteilijaksi on valittu turkulainen Miia Ruohonen (s. 1987). Vuoden kehitysvammaisen taiteilijan yksityisnäyttely Örkkejä ja ötököitä järjestetään Hämeenlinnan Verkatehtaalla Galleria Arxissa 17.1.–25.2.2012

Mitä oudompi otus, sen paremmin se sopii nuoren Miia Ruohosen taulun aiheeksi. Galleria Arxin seinät täyttyvät ensi tammi-helmikuussa jännittävistä, hauskoista ja joskus vähän pelottavistakin olioista. Lisäksi lattialla ryömii Miian tekemiä omaperäisiä pehmoleluja.

Miia Ruohonen on kotoisin Turusta. Hän on opiskellut kaksi vuotta Hämeenlinnassa Perttulan erityisammattikoulun KUVA-koulutuksessa ja kolme vuotta Kaarisillan ammatillisessa taidekoulutuksessa Nastolassa. Tällä hetkellä Miia maalaa tauluja Turun suomenkielisen työväenopiston Taidestudio Tapiirissa.

Valtakunnallista kehitysvammaisten taidekeskusta ylläpitävä Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry on valinnut vuoden taiteilijan vuosittain vuodesta 2004 lähtien.
Kettukin aiemmat vuoden taiteilijat ovat olleet
Tuomas Korhonen (2004),
Tuula Rantanen (2005),
Kirsi Mikkonen (2006),
Paul Gustafsson (2007),
Jack Heiskanen (2008),
Kenneth Rasmussen (2009),
Matti Rauhaniemi (2010) ja
Jukka-Pekka Levy (2011).



^{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=360}

Miia Ruohonen: Linna

Kansalaisbarometrin mukaan kaksi kolmasosaa eli lähes kolme miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista on mukana erilaisissa järjestöissä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuu noin 900 000 suomalaista.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottamaa tietoa on hyödyntänyt 1,5 miljoonaa suomalaista. Alan järjestöjen tarjoamalle kurssille tai luennolle on osallistunut noin 900 000 suomalaista ja henkilökohtaista neuvontaa on saanut yli 500 000. Vertaisryhmiin on osallistunut noin 450 000 suomalaista.

Alan järjestöt kiinnostavat myös heitä, jotka eivät vielä ole mukana. Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita on lähes 300 000. Koulutuksiin, kursseille, luennoille, vertaisryhmiin ja virkistystoimintaan olisi kuhunkin yli 200 000 uutta tulijaa. Jäsenyys kiinnostaa 150 000 suomalaista.

– Jos sosiaali- ja terveysjärjestöjä ei olisi, palvelujärjestelmään kohdistuisi huomattavasti nykyistä suurempi kuormitus. Luvut osoittavat järjestöjen suuren merkityksen esimerkiksi toimintakyvyn ylläpitäjinä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

– Lisäksi järjestöt tarjoavat yksinäisille yhteisöjä ja vahvistavat ihmisten keskinäistä luottamusta. Sitä ei voida tehdä julkisilla eikä yksityisillä palveluilla, Särkelä toteaa.

– Viranomaisten on lopultakin ymmärrettävä, että järjestöt ovat erilaisia kuin yritykset. Yritysmaailman mukaista verotuskohtelua ja kilpailuun liittyvää logiikkaa ei voi tuoda järjestömaailmaan rapauttamatta tukea, jota erityisesti paikallisyhdistykset antavat sadoille tuhansille suomalaisille, hän sanoo.

Suomalaiset pitävät sosiaali- ja terveysjärjestöjä tärkeinä toimijoina, vaikuttajina ja palveluntuottajina. Yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että Raha-automaattiyhdistyksen ja kuntien on tuettava alan järjestöjä jatkossakin. Nykyisten rahapelimonopolien säilyttämistä kannattaa 53 %, niihin suhtautuu neutraalisti 35 % ja niitä vastustaa 12 % suomalaisista.

– RAY:n rahoitus on sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan elinehto. Paikallisyhdistyksille puolestaan kuntien toiminta-avustukset ovat yhtä elintärkeitä, Riitta Särkelä sanoo.

Kansalaisbarometrin mukaan tunnetuimmat sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastusarmeija.

^{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=359}

Yli puolet täysi-ikäisistä suomalaisista ei usko ihmisten yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa, kertoo uusi Kansalaisbarometri. Kaksi kolmesta pelkää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyvän tulevaisuudessa.

Kansalaisbarometri 2011:n mukaan yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa ei näytä toteutuvan. Yli puolen miljoonan täysi-ikäisen tulot eivät kunnolla riitä lääkärissä käymiseen.

Alimmassa tuloviidenneksessä rahat riittävät huonosti lääkärikäynteihin kolmanneksella ja ylimmässä tuloviidenneksessä vain kolmella prosentilla. Kansalaisbarometrissa ilmeni myös, että mitä huonompi on ihmisen terveys, sitä todennäköisempää on, että hänen tulonsa riittävät huonosti terveydenhoitoon.

– Terveyskeskusmaksu on poistettava, jotta se ei estä ketään käyttämästä terveyspalveluja. Kuntien tulonlähteenä maksu on marginaalinen, mutta toimeentulotuen tai muuten pienten tulojen varassa eläville jokainen euro on tärkeä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

Kokonaan vaille tarvittua terveyspalvelua jääminen on vaikeuttanut kolmen viime vuoden aikana 22 prosentin elämää. Yli puolet on sitä mieltä, ettei palveluja saa riittävän nopeasti. Sosiaalipalvelun tai -etuuden viivästyminen on vaikeuttanut hieman alle viidesosan elämää.

Ilman tarvitsemaansa apua on viimeisen vuoden kuluessa jäänyt noin 15 % eli 600 000 suomalaista. Yleisimmin kyse on terveyspalveluista kuten terveyskeskuksista, erikoissairaanhoidosta tai hammashoidosta.

– Suomalaiset pitävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja tärkeinä. Usko niiden tulevaisuuteen kuitenkin horjuu. Siksi on erittäin tärkeää muistaa kansalaisten tarpeet, kun sosiaali- ja terveyspalveluja, niiden järjestämistä ja kuntarakennetta uudistetaan, Riitta Särkelä sanoo.

Kasautuva huono-osaisuus koskee

noin 300 000 suomalaista

Kasautuva huono-osaisuus koskee jossain muodossa vähintään 300 000 suomalaista aikuista. Pahiten terveyden ja toimintakyvyn, henkisen vireyden ja mielialan, talouden ja sosiaalisten suhteiden ongelmat kasautuvat työttömille.

– Lähes kaikilla suomalaisilla on jokin elämänalue, jolle he voivat rakentaa hyvinvointiaan. Erityisiä, kohdennettuja tukitoimia tarvitsevia täysi-ikäisiä on noin 50 000. Heille kasautuneen huono-osaisuuden poistaminen ei vaadi mahdottomia, mutta siihen tulee tarttua heti, Riitta Särkelä vaatii.

– Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallituksen kärkihankkeita, mutta siitä puuttuvat konkreettiset toimet. Ilman niitä hanke on hampaaton. Myös sosiaali- ja terveysministeriön pitää ohjata kehittämisrahaa syrjäytymiskierteiden katkaisuun, hän toteaa.

– Se edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, Kelan, kuntoutus- ja koulutusorganisaatioiden sekä järjestöjen yhteistyössä kehittämiä uusia käytännön toimia. Avainasemassa on kuntien aikuissosiaalityö, Särkelä sanoo.

Kansalaisbarometrin mukaan noin 70 000 suomalaista kokee itsensä usein tai jatkuvasti huono-osaiseksi, syrjityksi ja ulkopuoliseksi. Nämä kokemukset kasautuvat erityisesti työttömille ja pienituloisille.                                                                                                      

Noin joka viides (19 %) täysi-ikäisistä arvioi, että liiallinen alkoholinkäyttö vaikeuttaa oman kotitalouden elämää vähintään vähän. 4 % arvioi alkoholinkäytön vaikeuttavan oman kotitalouden elämää paljon.

Omakotialueelle Helsingin Suutarilaan on valmistunut uusi asumisyksikkö seniori-ikäisille kehitysvammaisille.  Asukkaat ovat keski-iältään yli 60-vuotiaita.

RK-Asunnot Kaski tarjoaa asumista ja asukkaan tarpeiden mukaisia tukipalveluja, jotka vahvistavat asukkaiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteisössä ja yhteiskunnassa. Kaski on pientalo, jossa on asuntoja 18 henkilölle. Asunnot ovat kooltaan 25-32,5 neliömetriä, ja jokaisessa asunnossa on oma pienkeittiö ja wc-suihkutila.  Lisäksi talossa on runsaasti yhteistä tilaa, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden toiminnassa. Asukkaat pääsivät muuttamaan Kaskeen lokakuussa. Jokainen asukas osallistui muuttovalmennukseen ennen muuttoa uuteen kotiin.

Kaski on Rinnekoti-Säätiön rakennuttama asumisyksikkö, josta kaupunki hankkii asumispaikkoja ostopalveluna.

Kaski osa ASU-hanketta

Sosiaalivirastossa on vuosina 2008-2012 käynnissä kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen kehittämishanke (ASU-hanke). Hankkeella luodaan asumisen ja päivittäisten toimintojen palvelukokonaisuus suomenkielisille ja ruotsinkielisille kehitysvammaisille. Hankkeen taustalla on hallitusohjelman tavoite vähentää kehitysvammaisten laitospaikkoja sekä tarjota kehitysvammaisille henkilöille yksilöllisiä asumisratkaisuja ja palveluja.

Vuosina 2008-2011 on Helsinkiin valmistunut suunnitelman mukaisesti yhteensä 145 uutta asuntoa kehitysvammaisille ja vuonna 2012 on valmistumassa 61 uutta asuntoa. ASU-hankkeen tavoitteena on tuottaa vuoteen 2017 mennessä pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 270 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin 350 asuntoa.

ASU-hankesuunnittelussa on mukana 18 eri ryhmää. Asukasosallisuus on ollut tärkeä osa suunnittelua. Asiakkaat ovat osallistuneet hankkeiden suunnitteluun henkilökohtaisesti, edustuksellisesti tai erilaisten ryhmien kautta. Helsingin kaupunki noudattaa kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan määrittelemiä laatusuosituksia tilojen osalta ja yksilöllisen tuen laatukriteereitä asumista tukeville palveluille.

Helsingissä on noin 2000 kehitysvammaista henkilöä, joista aikuisia on 1 628.  Laitoksissa asuu 237 aikuisikäistä kehitysvammaista ja lapsuudenkodissa 1 031 aikuista kehitysvammaista henkilöä.

Lisätietoja:

RK-Asunnot Kaski/ Rinnekoti-Säätiö
palvelupäällikkö Jaana Laaksonen,
jaana.laaksonen@rinnekoti.fi,
puh. 09 855 1281 tai 040 536 4659,
www.rinnekoti.fi

Sosiaalivirasto/Aikuisten palvelut/Vammaistyö, ASU-hanke:
kehittämiskonsultti Pirjo Poikonen,
pirjo.poikonen@hel.fi,
puh. 09 310 24070 tai 040 334 5136 ,
www.hel.fi/sosv

ASU-hankkeen internetsivut
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/kehitysvammaisten_palvelut/hankkeet/asu

_{Tämä uutinen julkaistiin osoitteessa
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=357}

Vantaan kaupunki parantaa kehitysvammaisten itsenäistä asumista uuden Oman kodin avaimet – Kehitysvammaisten asumisen ohjelman 2011 – 2015 avulla. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen tavallisessa asuinympäristössä esteettömässä ja toimivassa asunnossa.

Lisätietoja sivulta
www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista-arkistot/perhe-_ja_sosiaalipalvelut/101/0/kehitysvammaisten_itsenaisen_asumisen_mahdollisuuksia_parannetaan

Lähde: Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen tuottama Esteettömyystiedote 4/2012

Aamulehti tarttui kehitysvammaisten viikolla kuultuihin radiospotteihin ja kampanjasivustoon. Toimittaja Liisa Heinänen haastatteli toimistotyöntekijä Timo Seppälää.

"Kehitysvammaiset haluavat työstä kunnon palkkaa ja asumiseen valinnanvaraa: "Samaa luuta ja nahkaa -kampanjan radiospoteissa kehitysvammaiset ihmiset kyselivät kuulijoilta: Asuisitko lukittujen ovien takana? Riittäisikö sinulle viiden euron päiväpalkka? Onko oikein, että harrastat vain sitä, mitä pomo määrää? Pariskunta kertoi, etteivät he saa perheasuntoa ja asuntolassa seurustelu on kielletty. Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Me Itse ry vaativat, että vammaisuus ei saa olla syrjinnän perusta. Mutta miten?"

Lue juttu kokonaisuudessaan:
www.aamulehti.fi/

Perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen toimeenpanoa tuetaan
Tehostettua ja erityistä tukea koskeva laki perusopetuslain muuttamisesta tuli voimaan vuoden 2011 alusta.
Oppilashuoltoa ja tietosuojaa koskevia pykäliä sovellettiin kuitenkin elokuusta 2010 lähtien. Lainsäädännöllä täydennettiin erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaalle suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti annettavaa varhaista ja ennalta ehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea. Opetuksen järjestäjät ovat ottaneet opetussuunnitelman perusteet käyttöön viimeistään elokuussa 2011.

56. Perusopetuslain yleistä, tehostettua ja erityistä tukea koskevien säännösten toimeenpanoa tuetaan valtionavustuksin.

57. Seurataan, miten oppilaan oikeudet tehostettuun ja erityiseen tukeen toteutuvat ja annetaan
Eduskunnan edellyttämä selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2013 loppuun mennessä.

Lähteet:

www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=345761

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 – 2016 (s. 20)

Selkokeskuksen ja Ylen seminaarissa pohdittiin selkokielisen tiedonvälityksen kehittämistä

Suomessa elää jopa 380 000 ihmistä, joiden on hankala selvitä arjesta kielellisten vaikeuksien vuoksi. Selkokieltä tarvitsevien määrä kasvaa maahanmuuton ja väestön ikääntymisen vuoksi.

Selkokeskuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja, maakuntajohtaja Pertti Rajala peräsi Selkokielisen tiedonvälityksen tulevaisuus -seminaarissa hallitukselta käytännön toimia virkakielen parantamiseksi.

Rajalan mukaan hankkeet virkakielen selkeyttämiseksi ovat saaneet poliittiselta eliitiltä vain myötätuntoa. ”Hyvää virkakieltä on pidetty periaatteessa tärkeänä, mutta käytännössä muut asiat ovat ajaneet ohi”, Rajala sanoi.

Rajala kiittää Yleä selkouutisista. ”Selkokieltä tarvitsevien päivittäinen uutisseuranta on Ylen varassa. Selkouutisten nykytaso on välttämättä turvattava, ja selkokielisten tv-lähetysten mahdollisuudet olisi tutkittava”, Rajala esitti.

Lähde:YLE, tiedote 14.12.2011

Lue koko tiedote osoitteessa:
http://avoinyle.fi/www/fi/index.php?we_objectID=491

_{Tämän uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=353}

Pekka Karjalaisen Vähän kunnioitusta palkittiin Puolassa 29. Ale Kino! -nuorisoelokuvafestivaaleilla, jotka järjestettiin 4.-11. joulukuuta. Elokuva palkittiin puolalaisten elokuvantekijöiden liiton palkinnolla, joka myönnetään korkealaatuiselle ja opettavaiselle elokuvalle. Raati arvosti paikoin liikuttavaa otetta, jolla elokuva stereotypioihin sortumatta kertoo kehitysvammaisen nuoren tarpeesta tulla rakastetuksi.

Lähde: www.episodi.fi/kotimaisia-nuorisoelokuvia-palkittiin-maailmalla-16726/

_{Tämän uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=350}

Yksinäisyys on yleisin syy soittaa Mielenterveysseuran Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Yksinäisyys näkyi selvästi myös syksyn kriisipuheluissa. Soittajat kertoivat yksinäisyyden syiksi muun muassa ystävien puutteen ja fyysisen tai psyykkisen sairauden. Päivystäjät näkivät, että syynä oli näiden lisäksi myös sosiaalisten taitojen puute. Usein soittajien yksinäisyys oli jatkunut pitkään.

Joulua pidetään ja markkinoidaan juhlana, jolloin vietetään aikaa läheisten ja sukulaisten kesken. Tällöin yksinäiseksi itsensä tuntevan yksinäisyys korostuu entisestään.
- Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter uskoo, että yksinäisyys näkyy myös kriisipuhelimessa joulun aikaan.

Syksyllä Liisa Saariston kanssa yksinäisyyden syistä, seurauksista ja hallintakeinoista kirjan toimittanut viestintäjohtaja Tarja Heiskanen toteaa joulun olevan yhteisölliseksi normitettu juhla. - Joulun aikaan ladataan paljon odotuksia, myös siitä, miten joulua kuuluu viettää. Jo tämä voi luoda paineita ja vahvan kaipuun toisen ihmisen luo. Joulua pitäisi kuitenkin viettää monin tavoin, yksin, yhdessä tai olla kokonaan viettämättä.

Susanna Winter muistuttaa, että kriisipuhelimeen voivat soittaa kaikki kriisissä tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa elävät ihmiset.

Mielenterveysseuran kriisipuhelin

vastaa myös jouluna

Mielenterveysseuran Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa vastataan myös jouluna. Kriisipuhelimessa päivystävät ammattilaiset tai koulutetut vapaaehtoiset numerossa 010 195 202.

Normaalit päivystysajat:
maanantaista perjantaihin kello 9-06
lauantaisin kello 15-06
sunnuntaisin kello 15-22

Vuodenvaihteen juhlapyhien päivystysajat:
jouluaatto 24.12. kello 15-06
joulupäivä 25.12. kello 15-22
tapaninpäivä 26.12. kello 15-06
uudenvuoden aatto 31.12. kello 15-06
uudenvuoden päivä 1.1. kello 15-22
loppiainen 6.1. kello 15-06

_{Tämän uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=351}

Lue Eija Parttimaan uusin blogi!

"Tyttäremme Minnan joulun odotus alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Silloin hänen kotiinsa ripustetaan mobile, jossa on sata kilisevää kulkusta. Mobilella on ikää lähes yhtä paljon kuin Minnalla itsellään, sillä hän sai sen joululahjaksi ollessaan vuoden ikäinen."

_{Tämän uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=349}

Tampereen vuoden kulttuuriteko -palkinnon on saanut kehitysvammaisteatteri La Strada. Palkittu valittiin kaupunkilaisten ehdotuksista. Ryhmän teatteriesitys Laulu Tulipunaisesta kukasta innosti ja inspiroi ehdotuksissa.

Kehitysvammaisten harrastajateatteria pidetään rohkeana edelläkävijänä tarttuessaan klassikkoteokseen. Esitys nähtiin muun muassa Tampereen Teatterikesän OFF-ohjelmistossa.

Perustelujen mukaan vuonna 2009 perustettu La Strada ansaitsee palkinnon siksikin, että se mahdollistaa onnistumisen tunteita esiintyjille ja lisää onnellisuutta sekä tekijöissä että kokijoissa. Toiminta ehkäisee kehitysvammaisten syrjäytymistä yhteiskunnasta ja lisää osallisuutta kulttuuritoimintaan.

Lähde: Yle.fi

Lue juttu aiheesta osoitteessa:
yle.fi/alueet/tampere/2011/12/tampere_palkitsi_kehitysvammaisteatteri_la_stradan

Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa:

Lääketieteen lisensiaatti Tuomo Määttä väittelee Oulun yliopistossa 16.12.2011. Lääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Down syndrome, health and disability. A population-based case record and follow-up study (Terveys ja vammaisuus Downin oireyhtymässä. Väestöpohjainen sairauskertomus- ja seurantatutkimus). Vastaväittäjänä toimii dosentti Maria Arvio Päijät-Hämeen keskussairaalasta ja kustoksena professori Anja Taanila. Väitöstilaisuus alkaa Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen Martti Helan salissa (Seminaarinkatu 2, Kajaani) kello 12.00.

- - -

Down-henkilöiden terveysseurannassa puutteita

Downin oireyhtymässä kuuloa ja näköä tulisi seurata säännöllisesti, koska kuulon alentuminen ja näön ongelmat ovat yleisiä ja jäävät usein toteamatta.

Väitöstutkimuksessa todetaan, että hoitosuositukset eivät toteutuneet ainakaan säännöllisen kuulon ja kilpirauhasen toiminnan seurannan osalta viiden vuoden kuluessa suositusten antamisesta. Työssä analysoitiin Kainuussa elävien ja alueella aiemmin asuneiden Down-henkilöiden sairaus- ja huoltokertomustietoja (n=138). 

Down-henkilöillä oli todettu lukuisia terveysongelmia ja käytösoireita kaikissa ikäryhmissä. Kirurgisia hoitoja oli tehty paljon. Yksilölliset erot sairastavuudessa ja toimintakyvyssä olivat erittäin huomattavat. Monet terveysongelmista liittyivät tiettyyn ikään.

Vaikeasti kehitysvammaisilla todettiin enemmän silmäsairauksia ja näön ongelmia sekä neurologisia sairauksia kuin lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisilla. Masennus ja yli 40 vuoden ikäisillä Alzheimerin tauti olivat yleisimmät toimintakyvyn heikentymisen syyt.

Toimintakyvyn heikentyminen alkoi usein 40 ikävuoden jälkeen ja moni sairastui suhteellisen nuorena dementiaan.

Väitöstutkimuksen mukaan terveysseurantaa pitäisi Down-henkilöiden kohdalla selvästi parantaa heidän terveytensä edistämiseksi.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt sosiaalineuvoksen arvonimen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön puheenjohtajalle, ekonomi Kari T. Korhoselle.

Sosiaalineuvoksen arvonimi on julkisen arvonannon osoitus yhteiskunnan hyväksi tehdystä elämäntyöstä. Arvonimeä Kari T Korhoselle esittivät Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Mäntsälän Palvelukotiyhdistys ry ja Eteva kuntayhtymä.

Kehitysvammaiset ihmiset kertovat itse omasta työstään Ihmisiä työssään -dvd:llä. He työskentelevät palkkatyössä, avotyössä tai työtoiminnassa, ja yhdellä heistä on oma yritys. Lisäksi mukana on vapaaehtoistyön tekijän näkökulma. Ihmisiä työssään julkaistiin Kehitysvammaisten viikon ensimmäisessä tapahtumassa, Oman elämän ääni -elokuvaseminaarissa Porissa 2. joulukuuta. 

Järjestyksessään 4. valtakunnallinen erityisryhmien elokuvaseminaari pidettiin Porinseudun kansalaisopiston tiloissa. Ohjelmassa oli dvd:n ensi-illan lisäksi muun muassa Käsikynkkä-koulutuksen osallistujien päivänpolttavia ja eläviä puheenvuoroja.

– Kokonaisuudessaan upea filmi ja tuntui hienolta nähdä oma osuutensa siinä, Miia Mäkelä kommentoi näkemäänsä ensiesityksen jälkeen. Hän työskentelee Turussa valokuvaajana omassa Miia Media -yrityksessään. Hän kertoo, että oman yrityksen perustaminen oli ainoa vaihtoehto, koska hän ei ollut kiinnostunut toimintakeskuksessa tai avotyössä työskentelemisestä.

Porilaisen Jaana Nordströmin mielestä dvd on tehty hienosti ja sen tekemisessä on nähty vaivaa.

– Filmin sanoma on tärkeä: työstä pitää saada palkkaa, hän lisää. Oli myös tärkeää, että haastattelin Piia Helmistä ja hän minua.

Piia Helminen on dvd:n toimittaja, ja Jaana Nordlundia hän haastattelee vapaaehtoistyöstä. Kun häntä tiedusteltiin filmin toimittajaksi, hän ei epäröinyt hetkeäkään.

– Ajattelin, että tämä on minun tilaisuuteni toteuttaa haaveeni toimittajan ammatista, hän kertoo dvd:llä.

Kehitysvammaisten ihmiset kokevat työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Työnteko, palkka, työyhteisöön kuuluminen ja tasavertainen kohtelu merkitsevät osallisuutta ja arvostetuksi tulemista.
(Teksti: Tuula Puranen)

Kooste ja trailereita YouTubessa
Ihmisiä työssään -dvd sisältää 14 kertomusta kehitysvammaisten ihmisten työstä erilaisissa ammateissa, ja sen kokonaiskesto on 45 minuuttia. Dvd:n ovat tuottaneet Kehitysvammaisten Tukiliitto, Meka TV ja Satakunnan Elävän Kuvan Keskus SEKK.

Kooste ja trailereita elokuvista on katsottavissa YouTube:ssa.

Vuoden 2012 alkupuolella DVD-kooste on nähtävissä kokonaisuudessaan Tukiliiton kotisivujen kautta.

Kari Vuorenpää kiitti Ari Impolaa Ihmisiä työssään -dvd-yhteistyöstä.

Tommi Kivimäki lukee kehitysvammaisten viikon julkilausuman.

Jaana Nordlundin puheenvuoro vapaaehtoistoiminnasta.

Porin Käsikynkkä-koulutukseen osallistuneet puhujat yleisön tentattavana. Yleisö kysyi muun muassa liikunnasta ja asuntoloiden kotipäivistä.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=341}

Ymmärrä yhdistystä -verkkokurssi (2 op)
23.1. – 25.3.2012 Moodle-oppimisympäristössä
Sinulle, joka haluat tietoa yhdistystoiminnan perusasioista
- mitä yhdistystoiminta on
- keitä ovat luottamushenkilöt ja mitä he tekevät
- mitä toimintaa yhdistyksen vuoteen mahtuu
- miten kokoukset toimivat
- miten jäsenistä huolehditaan
Kurssin hinta on 50 euroa.
Ilmoittaudu OK kouluttaa-kalenterin kautta viimeistään maanantaina 9.1.2012.

Sosiaalisen median mahdollisuuksia järjestö- ja yhdistystoiminnassa
Monimuotokoulutuksen lähitapaamiset järjestetään 7.2., 15.2. ja 23.3.2012 samanaikaisesti Helsingissä (ohjaajana Susanna Plathan) ja Oulussa (ohjaajana Minna Pesonen).
Tule perehtymään sosiaalisen median mahdollisuuksiin järjestö- ja yhdistystoiminnassa. Koulutus on tarkoitettu järjestöjen työntekijöille, vertaisryhmien vetäjille ja yhdistysaktiiveille, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa omassa työssään.
Kurssin hinta on 50 euroa.
Ilmoittautuminen kurssille OK kouluttaa -kalenterin kautta viimeistään perjantaina 13.1.2012.

Lisätietoja Ok-opintokeskuksen koulutuksista
http://ok-opintokeskus.fi/

Me Itse ry on työstänyt viikon julkilausuman.

Teemaviikon 1. - 7.12.2011
julkilausuma 2011

Teemaviikko

Kehitysvammaisten ihmisten ajatukset, toiveet ja unelmat liittyen erityisesti asumiseen ja työhön ovat teemoina Tukiliiton radiokampanjassa.

Radiokampanja kuuluu teemaviikolla

Kampanja kuuluu teemaviikolla (1. - 7.12.2011) 10 valtakunnallisella kanavalla: Radio Nova, Radio SuomiPOP, Radio Rock, Radio NRJ, The Voice, Radio Aalto, Radio Dei, Groove FM, Radio Sputnik ja Rondo FM. Lisäksi kampanja kajahtaa 40 paikallisella radiokanavalla eri puolilla Suomea. 

Kampanjan tavoitteena on nostaa esiin kehitysvammaisia ihmisiä myös radion kautta. Samalla markkinoimme joulukuun alussa avattavia kampanjasivujamme sekä Tukiliittoa muutoinkin.

Kampanjasivut avattu

Tänään torstaina, 1.12.2011, on avattu Tukiliiton kampanjasivut.
Sivuston nimi on Samaa luuta ja nahkaa ja sen osoite on
luutajanahkaa.fi.

Sivustolla voi konkreettisesti tehdä monia asioita kehitysvammaisten ihmisten hyväksi.

Radiokampanjan toteuttaa Radiomedia ry yhdessä tuotantoyhtiö Luovat palvelut kanssa. Käsikirjoitus ja puhujat tulevat Tukiliiton ja Me Itsen kautta.

Faktaa radiosta:

Suomalaiset kuuntelevat radiota 3 tuntia 10 minuuttia joka päivä

Yksityiset radiot tavoittavat 74 % yli 18-vuotiasta ja 88 % 25 - 50-vuotiaista

Yksi radiomainos tavoittaa keskimäärin yli 500.000 suomalaista

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=318}

Sivuilla voit myös kuunnella 1.12. alkavan  radiokampanjan spotit.

STKL:n TIEDOTE 30.11.2011

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) 95-vuotinen toiminta päättyy vuoden 2011 lopussa. Toiminnan purkava liittokokous pidettiin Helsingissä tiistaina 29.11.

STKL on valtakunnallisena asiantuntija- ja yhteistoimintajärjestönä ajanut tasa-arvoa ja sosiaalisia oikeuksia, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen ja toimeentuloturvan kehittämistä sekä köyhyyden, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden vähentämistä. Liiton jäseninä on 258 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä, alueellista yhdistystä ja kuntaa.

Toiminta jatkuu 1.1.2012 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, jonka STKL on perustanut yhdessä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTYn ja Terveyden edistämisen keskuksen kanssa.

STKL:n liittohallituksen puheenjohtaja Raimo Lindberg toteaa prosessin olevan järjestökentässä historiallinen: puretaan vahvasti toimiva tunnettu ja tunnustettu järjestö ja siirretään toiminta nyky-ympäristön mukaisiin puitteisiin. Kolmen vahvan toimijan fuusio tuottaa sosiaali- ja terveysalalle uuden kantavan äänen ja entistä vankemman vaikuttajan ja asiantuntijan.

STKL:n purkumenettelyssä liiton eri luottamuselimissä on korostettu alueellisen ja paikallisen toiminnan turvaamista, alueellisten sosiaali- ja terveysturvayhdistysten voimavarojen käyttöönottoa, järjestöjen ja kuntien yhteistyötä ja vahvan sosiaali- ja terveyspoliittisen panostuksen tärkeyttä.

Liittokokouksen puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen puheenjohtaja Maija Pelkonen muistutti tiistaina siitä vuorovaikutuksesta, joka valtakunnallisen liiton ja alueellisten yhdistysten välille syntyy: tieto valtakunnallisista kehityslinjauksista ja tieto alueista ja niiden erilaisuuudesta välittyy rikkaassa vuorovaikutuksessa ja toiminnan elinehtona. Myös uutta järjestöä SOSTEa tarvitaan ihmisten ja järjestöjen ääneksi.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Raimo Lindberg, STKL, puh. 0400 585 106
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, STKL, puh. 050 63 663

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=339}

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)  tutkimuksen mukaan Paras-uudistuksen myötä kuntalaisten sosiaalipalvelut ovat tulleet monipuolisimmiksi, mutta palvelujen yhtenäistämisen seurauksena joillekin asiakkaille palvelujen piiriin pääseminen on heikentynyt.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (PARAS) on sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu laajentunut suuremmalle väestöpohjalle kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden myötä, samalla palvelutuotantoa on koottu isompiin yksiköihin. Asiakkaiden kannalta muutokset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä.

Laajempi väestöpohja on parantanut erikoistuneiden sosiaalipalveluiden saatavuutta. Laajemmalla alueella on mahdollista ja hyödyllistä vahvistaa hyväksi koettuja liikkuvien palveluiden ratkaisuja, jossa työntekijät liikkuvat eri palvelupisteiden välillä. Kuntalaisista suuri osa on tyytyväisiä palveluihin, mutta noin kolmannes katsoo sosiaalipalveluiden laadun heikentyneen.

Palveluiden järjestämisessä eniten tyytymättömyyttä nostatti asioinnin työläys ja hankaluus, joka johtui esimerkiksi pitkistä välimatkoista ja rajatuista aukioloajoista. Palveluiden yhtenäistäminen ja keskittäminen isompiin yksiköihin on myös saattanut kiristää palveluiden saantikriteereitä, korottaa asiakasmaksuja ja vähentää paikallistuntemusta sekä yksilöllistä joustoa. Samalla kuitenkin asiakkaiden hoitopolut ovat tulleet sujuvammiksi. Työntekijöiden mahdollisuudet saada vertaistukea ja kehittää erityisosaamistaan ovat parantuneet.

Kuntalaisista kolmasosa kaipaisi enemmän ohjausta palvelun käyttöön ja itselleen sopivampia palvelupisteen aukioloaikoja.

Tutkimusraportti:
Virkki, Tuija, Vartiainen, Anssi, Kettunen, Pekka & Heinämäki, Liisa:
Sosiaalipalvelut muutoksessa – Kuntalaisten ja henkilöstön näkemyksiä Paras-uudistuksesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 56/2011.

Lähde:Thl:n tiedote 29.11.2011,

www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=27743

Kursseillemme palkataan määräaikaisiin työsuhteisiin lastenohjaajia. Ohjaajan töihin hakeudutaan pääsääntöisesti Ohjaajien koulutuspäivän kautta.

Ohjaajien koulutuspäivä 16.12.2011 klo 8.30 - 17

Luentosali 1krs, Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Koulutuspäivä sisältää tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta, kehitysvammaisuudesta ja kurssityöstä.  Koulutuksen aikana on mahdollisuus tutustua tietotoriin.

Koulutuspäivään osallistuneilla on mahdollisuus päästä tilapäistyöntekijäksi Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämille kursseille ja tapahtumiin eripuolille Suomea tarpeen mukaan. Tilapäistyöntekijöitä työskentelee Kehitysvammaisten Tukiliiton ohjaajina.

Hae ilmaiseen ohjaajakoulutukseemme: http://www.kvtl.fi/fi/kurssit-ja-koulutus/ohjaajille/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=298}

Juhlavuonna kuudella eri paikkakunnalla
vierailevan Studia Generalia -luentosarjan aiheena


Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus työelämään
- oikeus työhön, oikeus palkkaan.

Seuraavat tilaisuudet ovat

29.11. klo 18
Oulu, Pääkirjaston Pakkalan salissa

15.12. klo 18
Rovaniemi, Lapin yliopisto, Asko ja Esko -salissa

Studia Generalian yhteyteen
valmistunut esite ja DVD tukevat vaikuttamista
myös jatkossa, tilaisuuksien jälkeen.  

Tilaisuuksissa puhujina ovat
tuleva puheenjohtaja Olavi Hietaharju Me Itse ry:stä
ja vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten Tukiliitosta.

Studia Generalia 2011, aikataulu ja paikkakunnat

22.9. Helsinki, Kansallismuseon auditorio klo 17.30 - 19.30
Olavi Hietaharjun lisäksi puhujana on tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Heikki Seppälä Kehitysvammaliitosta.

18.10. klo 18
Tampere, Tampereen yliopisto, Väinö Linna -sali

24.11. klo 18
Seinäjoki, Kirkonkrannin auditorio

24.11. klo 18
Jyväskylä, Aaltosali

29.11. klo 18
Oulu, Pääkirjaston Pakkalan sali

15.12. klo 18
Rovaniemi, Lapin yliopisto, Asko ja Esko -sali

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=216}

Stay up late -bändi-ilta kokosi Gloriaan
noin 350 musiikin ystävää
kuuntelemaan huippumusaa
tiistaina 15. marraskuuta klo 19-22.

Esiintymässä oli kolme bändiä,
Resonaari Group, Rautahäkki ja
Pertti Kurikan nimipäivät.
Bändi-ilta oli menestys
ja tunnelma korkealla.

Katso Johanna Tirrosen ottamat valokuvat:

https://picasaweb.google.com/111559161007318083821/StayUpLateBandiIlta15112011

"Koulumaailmaa puhuttaa yleisopetus- ja erityisopetusluokkien sulauttaminen yhteen. Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita pitää erityisluokkia jopa ihmisoikeusloukkauksena. Mutta kuinka hyvin toimii se, että kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä ja kuinka yhteinen opetus järjestetään? Käytännön kokemuksia kertoo helsinkiläinen erityisluokanopettaja Hanna Tolonen." (Yle Areena, Ykkösen aamu-tv 25.11.2011)

Tänään Ykkösen aamu-tv:ssä keskusteltiin erityisopetuksesta ja integraatiosta. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa:
http://areena.yle.fi/video/1322200977745

"Avotyöntekijät ovat täysin työkykyisiä ihmisiä. Näitä avotoimintapaikkoja olisi muutettava työsuhteiseksi työksi, jolloin alan työehtosopimukset määräisivät myös palkan. Tässä puhutaan ihmisoikeuskysymyksestä", Vuorenpää painottaa.

Lue Ylen juttu osoitteessa:
http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/11/vammaisuus_hammentaa_tyomarkkinoilla_

Tukiliiton
Studia Generalia 2011, aikataulu ja paikkakunnat

22.9. Helsinki, Kansallismuseon auditorio klo 17.30 - 19.30

18.10. klo 18
Tampere, Tampereen yliopisto, Väinö Linna -sali

24.11. klo 18
Seinäjoki, Kirkonkrannin auditorio

24.11. klo 18
Jyväskylä, Aaltosali

29.11. klo 18
Oulu, Pääkirjaston Pakkalan sali

15.12. klo 18
Rovaniemi, Lapin yliopisto, Asko ja Esko -sali

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=332}

Kuinka tuetaan perheitä,
joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai vaikeuksia oppimisessa?

Kehitysvammaisten Tukiliiton
Äiti ei pysy kärryillä -seminaari

Aika ja paikka
Torstai 24.11.2011 klo 12 – 16
Kirjan talo, Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 00170 Helsinki

Kenelle
Kohtaatko perheitä, joissa vanhemmalla on kehitysvamma
tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia?
Tietoa sekä ammattilaisille että muille asiasta kiinnostuneille.

Järjestäjä
Kehitysvammaisten Tukiliiton
Äiti ei pysy kärryillä -projekti

Alustava ohjelma

Äiti ei pysy kärryillä -projektin esittely
Miten näkyvät perheet, joissa on kehitysvammainen vanhempi?

Vaiettu kriisi – unohdettu kriisi
Huostaan otettujen lasten vanhempien tukeminen
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmässä

Perhesijoitus Suomessa
Perhehoitokumppanit
 
Video-ohjaus vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen tukena
Kymenlaakson Ensi- ja turvakoti

Seminaari on maksuton!

Lataa tästä itsellesi
seminaarin esite:
aiti_ei_pysy_karryilla_24_11_2011.pdf

Ilmoittautumiset 21.11. mennessä
projektipäällikkö Johanna Sakko
0207 718 326 tai
etunimi.sukunimi@kvtl.fi

Äiti ei pysy kärryillä

Äiti ei pysy kärryillä -projektin (RAY 2010 – 2014)
kohderyhmä ovat perheet, joissa vanhemmalla
on kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa.
Lue lisää projektista:
www.kvtl.fi/fi/ammattisivut/projektit/aiti-ei-pysy-karryilla/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=274}

Papunetin apuvälinesivuille on nyt koottu tietoa koulunkäynnin apuvälineistä. Monelle liikunta- ja puhevammaiselle oppilaalle apuvälineet ovat osa arkea ja koulunkäyntiä. Monista apuvälineistä hyötyvät myös lukemis- ja kirjoitusvaikeuksien kanssa kamppailevat oppilaat:

www.papunet.net/tietoa/apuvalineet/apuvalineet-koulunkayntiin/

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa -projekti

Kynnys hallinnoi 2011 alkanutta hanketta ”Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa”, jolla on nelivuotinen projektiavustus Raha-automaattiyhdistykseltä.
Projektin tarkoituksena on
- luoda uudenlaisen vertaistarkastusjärjestelmä
- kehittää ihmisoikeuskriteeristö vammaisten ihmisten asumiseen
- edistää konkreettisin toimin vammaisten ihmisten oloja asumisyksiköissä
- ulottaa tarkastelu myös sinne, mihin ei yleensä nähdä ja mistä ei puhuta.
Projektin toteuttamisen perusteluna on YK:n vammaissopimuksen mukaisen ihmisoikeusperustaisen ajattelumallin juurruttaminen ja edistäminen Suomessa.

Kortit pöytään – tutkimus ihmisoikeuksista vammaisten ihmisten asumisessa
Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa -projektissa on valmistunut juridinen tutkimus "Kortit pöytään", jonka on kirjoittanut tutkimusavustaja Annina Heini Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutissa. Tutkimus sisältää toimintaympäristön perusteellisen kartoituksen ihmisoikeusnäkökulmasta sekä vertaistarkastustoiminnan legitimaation.

Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia "Trump Cardeja" eli valttikortteja, joilla usein oikeutetaan vakavatkin ihmisoikeusloukkaukset vammaisten ihmisten asumisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi resurssien vähäisyyteen vetoaminen tai siihen vetoaminen, että henkilökunta tietää paremmin, miten vammaista henkilöä tulisi auttaa.

Aiheesta lisää: www.vike.fi/via/

Ystävänkaupan Ystävämyynti keskiviikkona 7.12 klo 14-18

Paikka: Tulppaanitalon katutaso, Pinninkatu 51,Tampere

Todella reiluja tarjouksia. Esim.
- Tonfisk Designin astioita jopa -40 %
- Porvoon Pajan Puuttuvia Paloja jopa -60 %
- Joulukortteja jopa -50 %
- Paljon muita huipputarjouksia
- Maksuvälineenä käteinen!
 - Glögi- ja piparitarjoilu.

Lämpimästi tervetuloa!

Esite (pdf)

Suomessa tehdään parhaillaan YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaisraportointia, joka toteutetaan valtioiden vertaistarkasteluna. Suomen valtio on laatimassa raporttia, jonka yhtenä taustamateriaalina käytetään otakantaa.fi -sivustolle tulleita kommentteja. Kyseisellä sivustolla on auki ihmisoikeusteemaan liittyvä kysely, jonka kolme kysymystä ovat:

• Mitkä ovat mielestäsi Suomen ihmisoikeustilanteen keskeiset vahvuudet?
• Mitkä ovat mielestäsi Suomen suurimmat ihmisoikeushaasteet tällä hetkellä?
• Onko Suomen ihmisoikeustilanteen kehittymisessä ollut erityisiä piirteitä, jotka huolestuttavat sinua?

Kysely on auki  5.12.11 asti ja se löytyy osoitteesta:

www.otakantaa.fi/aihe/miten-ihmisoikeudet-voivat-suomessa

Keskisuomalainen nostaa 21.11.  esille tulossa olevan kehitysvammaisten viikon. Tee arjesta juhlaa -teeman mukaista viikkoa vietetään Jyväskylässä lauantaista 26.11. alkaen. Runsaasti erilaisia tapahtumia sisältävä viikko käynnistyy, kun vuoden mittaan kuvattu,  myyntiin tuleva seinäkalenteri vuodelle 2012 julkistetaan  Korpilahden toimintakeskuksessa valokuvanäyttelyn avajaisissa.

Lue Eriikka Hienolan juttu:
www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/kehitysvammaisten-viikko-alkaa-lauantaina-

Tutustu Jyväskylässä järjestettäviin kehitysvammaisten viikon tapahtumiin (pdf)

Tukiliiton tapahtumakalenteriin on koottu myös muita teemaviikon tapahtumia ympäri maan.

Tapahtumat löytyvät paikkakunnittain aakkos- ja aikajärjestyksessä teemaviikon omilta sivuilta:
www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/kehitysvammaisten-viikko/paikalliset-tapahtumat/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=326}

Mirjam Kuosmasen ja Erik Blombergin kokoelmaa myynnissä kehitysvammaisten hyväksi

Suomen postikorttihdistys Apollo ry järjestää Joulukortin Päivät
lauantaina 26. marraskuuta klo 10.00 – 15.00
Johanneksen koulun ruokalarakennuksessa, Erkkilänkatu 10.

Myynnissä on tällä kertaa joulukorttien lisäksi myös vanhoja postikortteja ja -merkkejä, jotka ovat peräisin elokuva-alan arvostetuilta merkkihenkilöiltä, Mirjam Kuosmaselta ja Erik Blombergilta. Näiden sekä Suomessa että Suomen rajojen ulkopuolella arvostettujen taiteilijoiden perikunnalta lahjoituksena saatuja kotimaisia ja ulkolaisia kortteja ja merkkejä on myynnissä tuhansia. Postikorttien ja -merkkien tuotto menee Kehitysvammaisten Tukiliiton Sirkku Taljan rahaston hyväksi. Tuotolla tuetaan kehitysvammaisten nuorten koulutusmahdollisuuksia.

Tapahtumaesite (pdf)

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=299}

Malikkeen ja Aikuis-Malikkeen messuosasto houkutti väkeä Apuväline, Hyvinvointi & Koti 11-messuilla. Malike oli mukana myös messujen Liikuntamaan puolella, jossa messuvierailla oli mahdollisuus testata toimintavälineistöä.

Aikuis-Malikkeen päätösseminaarissa puhuivat kokemusasiantuntijat

Myös Aikuis-Malikkeen Läpi ennakkoluulojen -dvd julkistettiin Apuväline, Hyvinvointi & Koti 11-messuilla Aikuis-Malikkeen päätösseminaarin yhteydessä. Lue esitteestä lisää

Taidepainotteisen erityistyön ohjaaja Ari Impolan toteuttama Läpi ennakkoluulojen kulkee Aikuis-Malikkeen kokeilukurssien matkassa muun muassa merellä, melomassa, sienessä, marjastamassa ja luontokuvauskurssilla. Julkaisussa liikutaan vaikeavammaisten ihmisten kanssa myös pilkillä, pyöräilemässä ja geokätköilemässä. Lisäksi filmissä esitellään lasketteluun sopivia toimintavälineitä ja mallinnetaan vaikeavammaisille henkilöille soveltuvien toimintavälineiden kokoamista ja purkamista.

Malikkeen sivuilla on lisätietoa messuista, kuvia ja linkkejä nähtyihin ja kuultuihin esityksiin.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=324}

Omaishoitajien valtakunnallinen viikko korostaa omaishoitajien asiantuntijuutta

Tämän vuoden valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton 72:ssa paikallisyhdistyksessä teemalla ”Onneksi on omaishoitaja”. Omaishoitajien viikolla 20. - 27.11.2011 liiton paikallisyhdistyksillä on tapahtumia eri puolilla maata.
Yli miljoona suomalaista auttaa läheisiään päivittäisissä toimissa.

Omaishoitajia on noin 300 000. Kunnat myöntävät lakisääteistä omaishoidon tukea vain 37 500:lle. Omaishoidolla katetaan merkittävä osa vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tarvitsemasta hoivasta ja huolenpidosta. Läheistensä apua tarvitsevat ovat eri-ikäisiä ja omaishoitotilanteet monimuotoisia.

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto painottaa omaishoitajien arjen asiantuntijuutta ja kumppanuutta. ”Onneksi on omaishoitaja” -teema tekee tunnetuksi liiton paikallisyhdistyksissä omaishoitajien aloitteesta kehitettyjä jaksamista tukevia toimintamalleja. Omaishoitajien huomioiminen tasavertaisina kuntien kumppaneina on välttämätöntä, koska yhteiskunta ei selviydy ilman omaishoitajia.

Lisätietoa:
Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja puh 040 554 3447
Merja Purhonen, järjestöpäällikkö puh 020 7806 522
www.omaishoitajat.fi

Lähde:
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry,
Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf
lehdistötiedote

Valokuvaaja Pekka Elomaan ja Lyhdyn Hyvää päivää herra Holbein! -näyttely on esillä 18.12. asti Valokuvakeskus Perissä Turussa.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=323}

Tilastollinen vuosikirja sisältää kattavat tilastot Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta vuonna 2010 yhdistettynä pitkiin aikasarjoihin.

Viime vuonna sairauspäivärahojen osuus kaikista sairausvakuutuskorvauksista oli 23 %. Äitien vanhempainpäivärahan suuruus oli keskimäärin 55,90 euroa päivässä, isien 77,40 euroa. Asukasta kohti eniten Kelan eläke-etuuksia maksettiin maakunnista Etelä-Savoon, vähiten Uudellemaalle. Vuoden viimeisenä päivänä Suomessa eli 4 591 vammaisten tulkkauspalveluun oikeutettua henkilöä.

Nämä ja lukuisat muut tiedot löytyvät uusimmasta Kelan tilastollisesta vuosikirjasta, joka on jo käytettävissä pdf-muodossa netissä. Painettu kirja ilmestyy marraskuun aikana.

Kelan tilastolliseen vuosikirjaan on koottu kattavaa tilastotietoa kaikesta Kelan sosiaaliturvasta: mm. sairausvakuutuksesta, eläke- ja vammaisetuuksista, kuntoutuksesta, työttömyysturvasta, asumistuista, lapsiperheiden etuuksista ja opintoetuuksista.

Tuoreimmat tilastotiedot vuodelta 2010 yhdistyvät pitkiin aikasarjoihin. Kirjassa on yhteensä n. 240 taulukkoa ja kuviota, joista tiedot löytyvät sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Kattava tekstiosuus kertoo etuuksien sisällöstä ja saamisen ehdoista. Mukana on myös vertailutietoa muiden organisaatioiden hoitamasta sosiaaliturvasta.

Laajaan liiteosioon on koottu kaikkiin eri etuuksiin vaikuttaneet keskeiset lainmuutokset vuodesta 1990 alkaen.

Linkki kirjaan
www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/Vk_10_pdf/$File/Vk_10.pdf?OpenElement

Lisätietoja:
Kelan tilastoryhmä,
julkaisupäällikkö Sannamari Alatalkkari,
020 634 1321,
etunimi.sukunimi@kela.fi

Tilaukset:
tilastot@kela.fi tai
020 634 1502

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=322}

Erityisasiantuntija Erkki Kemppaisen tuore raportti pohtii YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista esteettömyyden kannalta.

Yleissopimus määrittelee yleiset puitteet esteettömyydelle. Kemppaisen kirjoituksessa tarkastellaan esteettömyysartiklan lisäksi muita esteettömyyden kannalta merkittäviä artikloja. Esimerkiksi osallistumista käsittelevässä artiklassa 30 kehotetaan varmistamaan, että vammaiset henkilöt pääsevät urheilu-, virkistys- ja matkailupaikkoihin.

Kemppainen käsittelee myös kansainvälisiä sopimuksia. Useissa EU:n antamissa direktiiveissä ja asetuksissa viitataan esteettömyyteen. Yhdenvertaisuuslainsäädäntö on keskeinen myös esteettömyyden suhteen.

Kemppaisen johtopäätös on, että paremman esteettömyyden vaatimus on monialainen. Esteettömyyden vaatimus jakautuu useisiin kysymyksiin hallinnonalojen, tieteenalojen ja teknologioiden mukaan. Tekninen tieto ei yksinään riitä.

Raportin voi imuroida ilmaiseksi THL:n sivulta pdf-muodossa:

Erkki Kemppainen

Esteetön yhteiskunta YK:n keinoin

THL:n raporttisarja
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/e31dbd7f-b5d8-4aea-a330-a9532221c1e6

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=316}

STM tiedottaa

Ministeri Guzenina-Richardson:

Selvitysryhmä tutkimaan valelääkäriongelmaa

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on nimittänyt selvitysryhmän tutkimaan Valviran sekä muiden viranomaistahojen toimintaa lääkäreiden tutkintoja koskevissa epäselvyyksissä. Selvitysryhmää johtaa oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman. Hän on muun muassa ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies. Ryhmän jäseninä ovat arkkiatri Risto Pelkonen ja entinen eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Työryhmä voi tarvittaessa täydentää itse kokoonpanoaan.

"Kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi Suomessa toimiviin lääkäreihin on tehtävä kaikki mahdollinen. Tulen keskustelemaan työryhmän kanssa säännöllisesti selvitystyön aikana. Toivon selvityksen valmistuvan seikkaperäisesti, mutta ripeästi. Siitä, milloin työryhmä raporttinsa jättää, emme ole vielä ehtineet keskustella", toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=319}

Kansalaistoimijan vaikuttamisopas
Anne Ilvonen

Miten vaikutan? -opas avaa vaikuttamisen peruskäsitettä sekä kannustaa ja innostaa yksilöjä ja yhteisöjä tietoiseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen yhteiskunnassamme. Oppaassa käsitellään yksilön ja yhteisön vaikuttamismahdollisuuksia paikallisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Tavoitteena on, että yhdistystoiminnassa mukana olevat henkilöt oppisivat näkemään yhdistyksen toiminnan myös vaikuttamisen sekä osallistumisen ja osallistamisen näkökulmista, ja oppisivat kehittämään yhdistyksen vaikuttamistoimintaa.

OK-opintokeskus julkaisi Miten vaikutan? -oppaan ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja suuren suosion vuoksi siitä on otettu useita lisäpainoksia. Viidessä vuodessa vaikuttamisen tavat ovat kuitenkin muuttuneet niin paljon, että opas on nyt päivitetty ja osittain kirjoitettu uudelleen.

Opas on tarkoitettu yksittäisille kansalaisille sekä yhdistysten hallituksen puheenjohtajille ja hallituksen jäsenille, erilaisten yhdistyksen työryhmien vetäjille sekä henkilöille jotka edustavat omaa yhdistystään kuntien tai kaupunkien työryhmissä tai esimerkiksi vammais-, nuoriso- tai vanhusneuvostoissa.

Oppaan hinta on 12 euroa/kpl.

Opasta voi tilata OK-opintokeskuksen verkkosivujen kautta tai puhelinnumerosta (09) 4153 4200. Hintoihin lisätään posti- ja käsittelykulut:
www.ok-opintokeskus.fi/painetut-julkaisut

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=317}

Toisenlaiset frendit -sarja jatkuu nyt uusin jaksoin!

Uudet jaksot alkavat perjantaina 18.11. klo 21.

YLE 1 esittää Toisenlaiset frendit -sarjan uusia jaksoja 18.11. – 23.12.

Katso tästä lisää.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=320}

Helsinkiin on tavoitteena saada vammaisten ihmisten kulttuuritoiminnoille monipuolinen ja pysyvä kulttuurikeskus: Kumman taiteen talo, vapaan toiminnan paikka ja tila, jossa vammaiset ihmiset ovat itse toimijoina yhdessä ammattitaiteilijoiden ja toisten taiteen harrastajien kanssa.

Kumman taiteen talon tapahtuma 
sunnuntaina 27.11.2011 klo 17 –  20
Ravintola Lämmössä Suvilahdessa.

Katso lisää tästä.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=321}

– Hieno ilta on tulossa.
Bändi-iltaan on varattu jo yli 350 lippua,
mutta vielä mahtuu mukaan,
Soile Honkala Tukiliitosta hehkuttaa.

Luvassa onkin melkoinen rock-ilta,
sillä lavalla ovat Rautahäkki,
Resonaari Group ja Pertti Kurikan Nimipäivät.

– Toivon, että kaikki muutkin
paikallaolevien lisäksi muistaisivat illan teeman
eli Stay up late -ajatuksen, sanoo Soile Honkala.
– Myös kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus käydä iltatapahtumissa ja päättää itse nukkumaanmenoajoistaan.


Ikäraja 18

_{Tämän Ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=291}

Julistemalli (pdf)

Vammaisfoorumin syyskokous pidettiin 14.11.11. Puheenjohtajiksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittiin jatkamaan Merja Heikkonen Näkövammaisten Keskusliitosta ja Ilona Toljamo CP-liitosta.

Hallituksessa jatkavat Kalle Könkkölä (Kynnys), Jukka Sariola (Lihastautiliitto) ja Sirkka Sivula (Kehitysvammaisten Tukiliitto). Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Anssi Kemppi (Invalidiliitto) ja Lisbeth Hemgård (FDUV).

Vammaisfoorumi on vuonna 1999 perustettu 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Vammaisfoorumi edustaa Suomen vammaisjärjestöjä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, erityisesti Euroopan vammaisfoorumissa. Foorumin kotimainen vaikuttamistoiminta keskittyy vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen turvaamiseen.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Me Itse ry ovat Vammaisfoorumin jäseniä.

Lue lisää: Vammaisfoorumi.

_{Tämän ajankohtaista-tiedotteen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=315}

Sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistysten kehitys on erittäin myönteistä. Toiminta laajenee etenkin eläkeläis-, päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä. Sen sijaan sijaishuolto-, lastensuojelu- ja aistivammayhdistyksissä toiminta supistuu muita useammin.

Sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on rekisteröity tällä hetkellä noin 13 000, joista suurin osa on pieniä paikallisia tai alueellisia toimijoita.

Kolme neljästä toimii täysin vapaaehtoisvoimin ilman palkattua henkilökuntaa. Jäseniä alan yhdistyksissä on 1,3 miljoonaa. Niiden keskimääräinen vuosibudjetti on 5200 euroa.

Paikallisyhdistysten kokonaistilanne on hyvin positiivinen. Yhdeksän yhdistystä kymmenestä toteaa toiminnan joko lisääntyneen tai pysyneen ennallaan kahden viime vuoden aikana ja odottaa samaa myös tulevaisuudessa.

Kasvu tarkoittaa useimmiten jäsenten, vapaaehtoisten ja toimintaan osallistuneiden määrän kasvua, minkä pohjalta voidaan laajentaa nykyisiä tai aloittaa uusia toimintamuotoja. Toiminnan laajeneminen voi tarkoittaa myös taloudellisten resurssien kasvua, uusia toimitiloja tai uusia yhteistyökumppaneita.

Yleisintä toiminnan kasvu on eläkeläis- ja päihdeyhdistyksissä, joista 36–38 % arvioi toimintansa laajenevan. Mielenterveysyhdistyksistä samaa ennakoi joka kolmas.

– Osalle ihmisistä yhdistykset tarjoavat heiltä puuttuvan yhteisön ja mahdollisuuden kuulua johonkin. Se on hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisevää toimintaa, jota valtiovalta kovasti kaipaa. Tämän työn rahallista merkitystä yhteiskunnalle ei riittävästi vielä ymmärretä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

Toiminta näyttää vähenevän yleisimmin sijaishuoltoyhdistyksissä, joista noin neljännes ennakoi supistuksia. Lastensuojelun yleisyhdistyksistä ja aistivammayhdistyksistä samaa odottaa noin viidennes.

– Yritysten rooli on kasvanut etenkin lastensuojelussa. On uusi havainto, että tämä voi välillisesti supistaa myös alan paikallista yhdistystoimintaa, vaikka suurin osa alan paikallisyhdistyksistä ei edes tuota lastensuojelupalveluja, Riitta Särkelä sanoo.

Neuvonta ja vertaistuki tärkeitä toimintamuotoja

Oman alan erityistiedon ja asiantuntemuksen välittäminen on tärkeä painopistealue useammalla kuin joka toisella sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistyksellä.

– Paikallisyhdistysten tiedonvälityksellä ja neuvonnalla on ihmisille erittäin suuri merkitys, sillä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on muuttunut monimutkaiseksi ja palvelujen saatavuudessa on pulmia, Riitta Särkelä toteaa.

Paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten keskeinen toimintamuoto on myös vertaistuki, jossa on mukana 320 000 suomalaista. Vertaistukea järjestävät esimerkiksi potilas-, vammais-, lastensuojelu- ja päihdeyhdistykset. Vertaistoimintaa ovat myös monet eläkeläisyhdistysten kerhot.

Yhdistysten vapaaehtoistoiminnassa on mukana 280 000 suomalaista.

Vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat mm. asiointi- ja tilapäisen kotiavun antaminen, ystävätoiminta, kohtaamispaikkojen ylläpito sekä vapaaehtoinen ensiapu- ja pelastuspalvelutoiminta.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, STKL, puh. 050 63 663 tutkija Juha Peltosalmi, STKL, puh. 040 829 8959

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Järjestöbarometri 2011 on kuudes vuosittainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen nykytilaa ja toimintaa kuvaava tutkimus. Barometri perustuu valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajille ja paikallisyhdistyksille tehtyyn kyselyyn ja tuoreisiin tilastoihin. Kyselyyn vastasi 87 järjestöjohtajaa ja 1198 paikallisyhdistystä.

Lisätietoja:
www.stkl.fi.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=314}

Vammaisurheilun Junior Games -kisat järjestetään 30. marraskuuta 2011 Hipposhallilla Jyväskylässä. Syyskisoissa kilpaillaan yleisurheilun eri lajeissa sekä sokkopingiksessä.

Lue uusin blogimme, jonka on kirjoittanut Eija Parttimaa.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=312}

Sunnuntaisuomalaisessa kerrotaan Niila, Nippe, Suorannasta, 24-vuotias nuoresta miehestä, jolla on Downin syndrooma. Nippe teki kuningasloikan ja muutti Kuopiosta Helsinkiin yksin asumaan.

Marita Tiihosen kirjoittaman artikkelin mukaan Kuopion kaupunki on tukenut kuntalaisensa Helsinkiin asettumista, mutta vanhempien rooli itsenäistymisessä on ollut keskeinen.

Katso valokuvaaja Tomi Gladin ottama kuvasarja Nippen elämästä.

Tomi Glad
Rock kuuluu Nipen arkeen
http://www.savonsanomat.fi/video-kuva/kuvasarjat

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=310}

Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari järjestetään 8.12.2011 klo 9.45 – 13.00 Helsingissä. Seminaarissa jaetaan Suomen ensimmäinen Demokratiapalkinto, jonka tänä vuonna saa viisi vapaaehtoistoimijaa. Palkinnon jakaa tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Tilaisuudessa puhuvat oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja Riitta Särkelä.

Seminaari päättää Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 ja on siltana EU:n seuraavaan teemavuoteen, jonka aiheena on Aktiivinen ikääntyminen.

Paikka
Seminaari on Suomen elokuvasäätiön K13-auditoriossa Katajanokalla (osoite Kanavakatu 12).

Hinta
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Järjestäjät
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi/Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011,
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, Kansalaisareena ry sekä
Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry.

Ilmoittautuminen
30.11. mennessä Allianssin sivun kautta.
http://www.alli.fi/koulutus/koulutus-+ja+tapahtumakalenteri/


_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=311}

Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden palveluissa ja niitä koskevassa lainsäädännössä on tapahtumassa muutoksia.  Helsingissä ja Tampereella järjestetään keskusteluilat, joiden tavoitteena on kuulla lasten perheitä ja kerätä tietoa sekä välittää sitä lain valmisteluun.

Keskusteluilta Tampereella 16.11.2011
klo 18 - 20
Tulppaanitalo, Pinninkatu 51
Tulosta esite (pdf)

Keskusteluilta Helsingissä keskiviikkona 7.12.2011
klo 18 - 20
Jaatisella, Majalla, Vellikellonpolku 1, Malminkartano
Tulosta esite (pdf)

Illassa käsitellään:

• vammaislakien yhdistymistä
• paikallisten palveluiden puuttuvia paloja
• Mitä voimme yhdessä tehdä!

Kahvi / teetarjoilu

Lisätiedot ja yhteydenotot, jos tarvitset lastenhoitoa:

Marjo Harju-Tolppa
puh. 0207 718 229
sähköposti: marjo.harju-tolppa@kvtl.fi
Kehitysvammaisten Tukiliitto/
Vaikuttava vertaistoiminta -projekti

 

Tampereen tilaisuuden järjestäjät:
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry
Leijonaemot ry

Helsingin tilaisuuden järjestäjät:
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Leijonaemot ry
Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=309}

"Sain soiton laitoksessa asuvan, aikuisen kehitysvammaisen ihmisen äidiltä. Soittaja kuulosti hiljaisen toivottomalta. Ei ole elämä mennyt niin kuin Strömsössä. Aikuinen lapsi viettää yöt lukitun oven takana, huoneessaan vain sänky ja petivaatteet. Ei mitään muuta."

Tukiliiton blogi 9.11.11.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=307}

Lapsiasiavaltuutettu
Tiedote 9.11.2011
Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula pitää Suomen nykyistä vammaispolitiikkaa liian aikuiskeskeisenä. Hän kiirehtii vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä ja perää uuteen lakiin lapsen ja perheen näkökulmaa.

- Uudesta lainsäädännöstä tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi. Sillä tulee varmistaa, että erityistä tukea tarvitsevat lapset ja heidän perheensä saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut asuinkunnastaan riippumatta, Maria Kaisa Aula sanoo.

Lainsäädännön ohella vammaisten lasten arkeen vaikuttavat ammattilaisten toimintatavat ja asenteet. - Usein lapset nähdään ensisijaisesti diagnoosinsa määrittämänä palveluiden kohteena. Erityistä tukea tarvitseva lapsi tulee nähdä ensisijaisesti lapsena, jolla on oikeus ikätasonsa mukaiseen elämään, osallistumiseen, kaverisuhteisiin, oppimiseen ja leikkiin, korostaa Maria Kaisa Aula.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on vuosina 2009-2011 kartoittanut vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeuksia ja seurannut vammaispolitiikan kehittymistä. Tämä työ on koottu julkaisuksi "Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi". Tarkoituksena on antaa eväitä lapsen oikeuksien valtavirtaistamiseen osaksi suomalaista vammaispolitiikkaa.

Lapsiasiavaltuutettu vaatii palvelujen järjestämistä nykyistä selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Vanhempien tulee myös saada riittävästi tukea arkeensa ja asianmukaista ohjausta löytääkseen palvelut, joihin heillä on oikeus.

Omaishoidon tuesta on kehitettävä todellinen vaihtoehto vammaisten lasten perheille. Myös yhteistyötä viranomaisten ja toimijoiden kesken tulee lisätä ja kehittää sairaaloiden lapsiystävällisyyttä.

Julkaisun toimittanut ylitarkastaja Anne Hujala lapsiasiavaltuutetun toimistosta muistuttaa, että vammaisen lapsen ja hänen perheensä arjen tulee olla hyvää lapsiperheen arkea. On purettava esteitä, joita vammaisella lapsella on täysipainoisen elämän toteuttamiseksi. Siihen kuuluu myös oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

- Vammaisen lapsen osallisuutta on vahvistettava ja luotava vammaisille lapsille mahdollisuuksia antaa palautetta palvelujen laadusta. Lasten tulee saada myös heille ymmärrettävää tietoa palveluista ja myös oikeusturvastaan, Anne Hujala huomauttaa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti edellyttänyt Suomelta parempaa tiedonkeruuta ja tietojen julkaisua vammaisten lasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Lapsiasiavaltuutetun mielestä vammaisia lapsia ja nuoria koskevia tutkimuksia tulee Suomessakin tehdä säännöllisesti, jotta vammaispolitiikan uudistustyö perustuisi nykyistä parempaan tietoon lasten hyvinvoinnista.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisu "Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa" on ladattavissa osoitteesta:
http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=2835211&name=DLFE-16630.pdf

Lisätietoja:
Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula
+358 9 160 73985
+358 50 530 9697
mariakaisa.aula@stm.fi

Ylitarkastaja
Anne Hujala
+ 358 9 160 73991
anne.hujala@stm.fi

Lähde:
www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/view/1571672

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=308}

Kela ottaa 8.11. käyttöön uuden tietojärjestelmän, joka kokoaa yhteen tiedot asiakkaan saamista tuista ja yhteydenpidosta Kelan kanssa. Uudistus parantaa asiakaspalvelua ja ratkaisujen nopeutta, mutta saattaa alkuvaiheessa hidastaa palvelua ja hakemusten käsittelyä.

– Toivomme asiakkailta kärsivällisyyttä järjestelmän käyttöönoton aikana. Se saattaa näkyä ruuhkina toimistoissa ja aiheuttaa viivästyksiä hakemusten käsittelyyn, hankejohtaja Marjukka Turunen kertoo.

Kela toivoo, että siirtymävaiheen aikana asiakkaat lähettäisivät hakemuksensa ensisijaisesti verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi, jos se vain on mahdollista. Suurinta osaa Kelan tuista voi hakea verkossa.

– Uusi tietojärjestelmä on hyvin testattu, mutta olemme varautuneet myös mahdollisiin ongelmiin. Haluamme minimoida kaikki haitat, joita uudistuksesta voi koitua asiakkaille.

Kelan toimihenkilö saa järjestelmän ansioista jatkossa nopeasti kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta. Alkuvaiheessa käytetään rinnan uutta ja vanhaa järjestelmää, mikä voi hidastaa työskentelyä. Tavoitteena on siirtää kaikki asiakastiedot vanhasta järjestelmästä uuteen mahdollisimman nopeasti.

Keski-Suomen vakuutuspiirissä uusi tietojärjestelmä on ollut testikäytössä viime vuoden marraskuusta lähtien.

Lähde: Kela tiedottaa: www.kela.fi/in/internet/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=305}

Viimeviikkoisen Sisaruus-seminaarin materiaalit
löytyvät seuraavan kahden viikon ajan Tatu ry:n sivuilta,
osoitteesta:
www.tatury.fi

Viime kesän hyvien kokemusten innoittamana myös ensi kesänä Joensuussa järjestetään Parafest-festivaali, joka tuo esille vammaiskulttuurin ja -taiteen osaajia ja taitajia.

Laaja-alainen kulttuurialan parafestivaali järjestetään 16. - 18.8.2012. Joensuun Parafest on suunnattu kaikelle kansalle, vekarasta vaariin.

Järjestäjät ottavat mielellään vastaan ohjelmaehdotuksia, esiintyjien ilmoittautumisia ja kehittämisideoita 31.5.2012 saakka. Tervetuloa tanssijat, teatteriryhmät, näyttelijät, soittajat, laulajat, kuvataiteilijat ja elokuvan tekijät!

Tapahtumapaikat sijoittuvat aivan Joensuun keskustaan. Festivaalilla on käytössä tilat elokuville ja taidenäyttelyille (Taidekeskus Ahjo). Festivaaliteltta ja torin esiintymislava sopivat tanssille, musiikille, teatterille yms.

Lisätietoja:
Festivaaliteltta, Arto Pippuri
Käytännön järjestelyt, Eeva Lakka
Torilava, Tuija Vartiainen-Gomez
Teatteri, tanssi, Tuija Vartiainen-Gomez
Kuvataiteet, Jari Ruotsalainen

sähköpostit: etunimi.sukunimi@joensuunparafest.org

Tapahtuman kotisivu:
http://www.joensuunparafest.org/


_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=301}

Kynnyksen tietoon on tullut tapaus, jossa kauppa kiinnitti oveensa lapun, joka kieltää pyörätuolin käyttäjiä asioimasta liikkeessä. Kynnyksen tiedote:

Vammaisilta pääsy kielletty!

Kaisaniemen Euron kauppaan on ilmestynyt mielenkiintoinen kieltomerkki. Marjut Korjola kertoo:

”Myyjä kielsi minua menemästä Kaisaniemen euromarkettiin, koska olen pyörätuolissa. Siellä oli ovella kyltti, jossa pyörätuolin yli oli vedetty ruksi. Myyjä riuhtoi minua ja huusi: ”Pois pois!”, hän väitti, että olen muiden tiellä ja latoi eteeni ostoskoreja, vaikka siitä mahtui hyvin kulkemaan. 

Kysyin, millä perusteella hän kieltää minua. Hän ei päästänyt avustajaanikaan liikkeeseen, kun tämä olisi katsonut tavaroita puolestani. Hän sanoi, että soittaa poliisit. Sitten poliisit tulivat. Asiasta tehdään rikosilmoitus. Toinen poliisi kehotti minua etsimään toisen liikkeen ja totesi, ettei joka paikkaan tarvitse päästä. Toinen poliisi oli asiallinen kun totesin, että Suomessa vammaisuuden perusteella ei saa syrjiä ketään.”


Osallistu keskusteluun

Tapauksesta kirjoitetaan laajemmin Helsingin Sanomien sivulla, jossa voi myös osallistua keskusteluun aiheesta:
http://omakaupunki.hs.fi


_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=302}

Tamperelainen graafikko ja kuvallisen viestinnän kouluttaja Jaakko Bashmakov, insinööri Seppo Äijälä Oulusta ja hankeohjaaja Risto Tervonen Kajaanista on valittu Vuoden Isiksi 2011.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson luovutti Vuoden Isä -palkinnon maanantaina 7. marraskuuta. Vuoden Isä -palkinnon rinnalla peruspalveluministeri Guzenina-Richardson jakoi Isyyden puolestapuhuja -kunniamaininnan kasvatustieteen tohtori, emeritus yliopistonlehtori Jouko Huttuselle. Palkinnon suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi.

Palkinto myönnettiin Bashmakoville aktiivisesta isyydestä ja toimimisesta vammaisten ihmisten hyväksi Oma Polku -toiminnassa. Bashmakov on 18-vuotiaan neurologisesti vammautuneen pojan isä, joka on oman, vanhimman poikansa erityisyyden vuoksi, halunnut olla vammaisten ihmisten hyväksi tehtävässä järjestötyössä. Hän on toiminnanjohtajan roolissa osana moniammatillista työtiimiä, joka aktiivisesti rakentaa ja luo tamperelaisille erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille nuorille OmaPolku-toimintaa. Yhdistys on palveluntuottaja ja kansalaistoimintajärjestö. Työ- ja päivätoimintojen kautta OmaPolku on luonut aivan uudenlaiset polut tehdä merkityksellistä ja koulutusta tukevaa toimintaa.

Palkinto myönnettiin Seppo Äijälälle toimimisesta isänä, isäpuolena sekä sijais- ja tukiperhevanhempana ja Risto Tervoselle toimimisesta seitsemän lapsen uusperheen isänä, isä-lapsikerhon ja neuvoloiden perhevalmennuksen vapaaehtoisena isänä sekä Isä-hankkeen ohjaajana.

Vuoden Isä -palkinnon taustaa

Vuoden Isä -palkinto jaetaan henkilölle, joka on edistänyt omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkityksen tunnistamista ja lisännyt näin sen arvostusta. Palkinnolla halutaan vaikuttaa siihen, että aktiivinen isyys saisi enemmän jalansijaa yleisessä ajattelutavassa. Tavoitteena on vahvistaa isyyttä, tukea työn ja perheen yhteensovittamista, edistää lapsen etua sekä miesten ja naisten tasa-arvoa.

Ensimmäinen Vuoden Isä -palkinto myönnettiin vuonna 2006. Väestöliiton kutsusta Vuoden Isä -palkinnon valintaan ovat osallistuneet Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miessakit ry, Yhden vanhemman perheiden liitto ry, Vanhempainliitto ry ja Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=303}

Star-joukkue jatkoi vahvoja esityksiään jälleen Futsal-turnauksessa Vantaalla
Itä-Hakkilan kilvan ja Suomen Palloliiton kanssa yhteistyössä jo 4 kertaa järjestetty turnaus kokosi runsaat 130 erityisliikuntaurheilijaa Tikkurilan urheilutalolle.

Turnaus pelattiin 3 eri lohkossa, jossa aikuisten lohkoja oli 2 ja nuorten lohkoja 1.

- Lohkoissa pelattiin yksinkertaiset sarjat ja niiden perusteella saatiin sijoitukset ja niin joukkueiden, kuin yleisönkin ilon aiheeksi nousivat erittäin tasaiset lohkojaot ja sen myötä erittäin tasaiset ottelut, toteaa tapahtumavastaava Harry Seidler ja kiittää erityisesti vielä Suomen Palloliittoa ja Palloliiton Uudenmaan piiriä erittäin hyvin sujuneesta yhteistyöstä.

Aikuisten A-lohkon mestaruus ratkesi Star-joukkueen eduksi maalieron turvin, sillä päivän ensimmäisessä ottelussa Koivukylän Palloseuran pelattiin jännittävä 1 - 1 tasapeli ja sen jälkeen nämä joukkueet voittivat kaikki muut pelatut ottelut, jossa vastassa olivat myös erittäin kovat joukkueet HJK Helsingistä ja HJS Hämeenlinnasta.

Aikuisten B-lohkon mestaruuden voitti tänä vuonna Kontu Pantterit Helsingistä.
Nuorten lohkossa pelattiin kaikki ottelut tasatuloksin erittäin jännittävissä otteluissa, ja kun maalierotkin olivat kaikilla täysin samat, jäi jäljelle mahdollisuus arpoa sijoitukset ja mestariksi saatiin Kontu Tiikerit Helsingistä.

Lopulliset sijoitukset:
Aikuisten A-lohko
1. I-HK Star, Tsempparipelaaja Kai Virtanen
2. KoiPs, Tsempparipelaaja Heikki Pääkkönen
3. HJK, Tsempparipelaaja Leevi Salmi
4. HJS, Tsempparipelaaja Mikko Saarinen
Lohkon määlipörssin voittaja Teemu Komulainen, I-HK Star
 
Aikuisten B-lohko
1. Kontu Pantterit, Tsempparipelaaja Pyry Nopsanen
2. Honka Karhut, Tsempparipelaaja Hannu Tallgvist
3. JJK, Tsempparipelaaja Sady Mohammed
4. PuiU, Tsempparipelaaja Oskari Saarto
Lohkon maalipörssin voittaja Riku Miesperä, FC Honka Karhut
 
Nuorten lohko
1. Kontu Tiikerit, Tsempparipelaaja Anni Karvinen
2. Honka Mustat, Tsempparipelaaja Veli-Pekka Pokkinen
3. Honka Keltamustat, Tsempparipelaaja Emilia Välkki
Lohkon maalipörssin voittaja Tomi Miesperä, FC Honka Soft-Karhut Keltamustat

Teksti: Harry Seidler

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=304}

Uusi Suomi tarttui jutussaan sosiaalisessa mediassa käytyyn kiivaaseen keskusteluun, jonka Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa viime viikolla annetut vammaiskommentit herättivät. Juttua varten lehti haastatteli Kehitysvammaisten Tukiliiton viestintäpäälliikö Tupu Sammaljärveä.

Facebook-ryhmän ympärillä kiihtynyt kehitysvammaisten kovasanainenkin puolustaminen huolestuttaa Sammaljärveä.

– Tällainen kiukku ja lynkkausmentaliteetti syntyy valtavasta tarpeesta puolustaa vammaisia. Ihmisillä on vähän mahdollisuuksia muuten puuttua asiaan.

– On huolestuttavaa, että suvaitsemattomuuteen vastataan vihalla. Tarvittaisiin ennemmin tietoa.

Lue Teemu Kammosen juttu UudessaSuomessa:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117485-suomalaisten-viha-kuohahti-%E2%80%9Dvaltava-tarve-puolustaa-vammaisia%E2%80%9D

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=300}

Kehitysvammaisten ihmisten viikkoa vietetään joulukuun ensimmäisellä viikolla. Tukiyhdistykset ja paikalliset Me Itse -alajaokset järjestävät jälleen huikean määrän tapahtumia.

Tapahtumista voi nostaa esillä vaikkapa Ylä-Karjalan Kehitysvammaisten Tuki ry:n Ihan pihalla -perhetapahtuma 3.12. Hyvärilän matkailu- ja nuorisokeskuksessa. Tilaisuudessa kysellään, millaista toimintaa alueen lapsiperheet yhdistykseltä tahtoisivat.

Juuan kehitysvammaisten tuki ry järjestää kunnan kehitysvammahuollon ja Kennelliiton kanssa kaverikoiratapahtuman. Tapahtuma pidetään 2.12. palvelutalo Viherkalliossa ja järjestävät tarjoavat pientä purtavaa niin koirille kuin ihmisillekin.

Paikallisia tapahtumia, muutokset mahdollisia

Kuhmo, piirustusnäyttely 21.11. – 5.12.2011
Imatra, perinteiset joulumyyjäiset 26.11.2011
Riihimäki, myyjäiset ja infopiste 26.11.2011
Joensuu, pikkujoulutanssiaiset 27.11.2011
Mäntyharju, elokuvatyöpaja 28.11.2011
Oulu, elokuvailta 28.11.2011
Tampere, avoimet ovet 28.11.2011
Imatra, pikkujoulut 29.11.2011
Juva, pikkujoulut 29.11.2011
Mäntyharju, musiikkitapahtuma 29.11.2011
Kontiolahti, Huikaisevat helinät 30.11.2011
Lieksa, valon juhla 1. - 8.12.2011
Suupohja, yhdistys esillä kirjastossa 1. - 7.12.2011
Haapavesi, retki Ylivieskaan 1.12.2011
Imatra, joulukonsertti 1.12.2011
Kuhmo, toimintapäivä 1.12.2011
Lahti, avoimet ovet 1.12.2011
Polvijärvi, karaokepikkujoulut 1.12.2011
Merikarvia, avoimet ovet, elokuvatapahtuma 1.12.2011
Seinäjoki, avoimet ovet 1.12.2011
Tampere, kaveribileet 1.12.2011
Tampere, vapaaehtoisvoimin liikkumaan 1.12.2011
Pielavesi, näyttely kirjastossa 1. – 10.12.2011
Juuka, kaverikoiratapahtuma 2.12.2011
Kajaani, Tee arjesta juhla -tapahtuma 2.12.2011
Mänttä, yhdistyksen 40-vuotisjuhla 2.12.2011
Pori, Oman elämän ääni -elokuvaseminaari 2.12.2011
Tampere, yhteistyöilta 2.12.2011
Inari, matka saamelaismuseoon Siidaan. 3.12.2011
Haukipudas, lätkäilta 3.12.2011
Kuhmo, joulukorttien askartelu 3.12.2011
Kauhajoki, retki Kurikkaan 3.12.2011
Kuusankoski, pikkujoulut 3.12.2011
Rantasalmi, konserttimatka Varkauteen 3.12.2011
Suonenjoki, Arjesta juhlaa -muotinäytös 3.12.2011
Tampere, muusikoiden päivä 3.12.2011
Valtimo, Ihan pihalla -perhetapahtuma 3.12.2011
Juuka, itsenäisyyspäiväjuhla 2.12.2011
Valtimo, Tanssiin kutsu vapaaehtoisille 5.12.2011
Forssa, itsenäisyyspäivän juhlat 6.12.2011
Lahti, Tähtien ilta 7.12.2011
Helsinki, Kokkarit Ystiksellä 7.12.2011
Mäntyharju, rivitanssia 7.12.2011
Rovaniemi, liikunnallinen ilta 7.12.2011
Tampere, bileet 7.12.2011
Valtimo, pikkujoulut 7.12.2011
Hamina, 40-vuotisjuhla 10.12.2011
Kauhajoki, zumba gold 10.12.2011
Mäntyharju, jouluinen retki Parikanniemeen. 10.12.2011
Liperi,  aika avoin

Lue lisää Teemaviikon paikallisista tapahtumista:
http://www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/kehitysvammaisten-viikko/paikalliset-tapahtumat/


Lue lisää teemaviikosta:
http://www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/kehitysvammaisten-viikko/




_{Tämän Ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=296}

Suomen tietokirjailijat ry on myöntänyt viidelle kirjailijalle Tietokirjailijapalkinnot. Selkokirjojen ystäviä ilahduttaa suuresti tieto, että yksi palkituista on Satu Itkonen.

Tietokirjailija, taidearvostelija, vapaa museopedagogi FM Satu Itkonen tunnetaan selkokielen asiantuntijana ja kouluttajana. "Muuttuvat kuvat" -selkokirja esitteli suomalaisen kuvataiteen kehitystä 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin. "Selkoa nykytaiteesta" -kirja käy  kiinnostavasti ja helppotajuisesti läpi noin 30 Kiasman teosta selkokielellä.

Sen lisäksi, että Satu Itkonen tuonut taiteen lähemmäs selkokielen käyttäjiä, hän myös on tehnyt kehitysvammaisten ihmisten taidetta tunnetuksi suurelle yleisölle. Kettukin julkaisema, Satu Itkosen kirjoittama teos "Mikä mahtava mörkö" esittelee kehitysvammaisten taiteilijoiden värikästä ja omaperäistä taidetta.

Uusin Itkosen kirja "Taidekuvan äärellä" on yleiskielinen opas kaikille taiteesta kiinnostuneille. Kirjaa suositellaan myös sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille, jotka haluavat tuoda asiakkaansa taideteosten äärelle.  Kirjasssa on runsaasti tehtäviä, esimerkkejä ja vinkkejä.

Tietokirjailijapalkinnot, kukin 8000 euroa, myönnettiin tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jaettiin nyt 11. kertaa. Muut palkinnon saajat ovat professori emeritus Paavo Castrén, FL Helena Honka-Hallila, professori Veli-Pekka Lehtola ja dokumentaristi Juha Taskinen.

Lisätietoja:
Suomen tietokirjailijat ry
www.suomentietokirjailijat.fi

_{Tämän Ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=295}

Pienellä eläkkeellä kitkuttelee kymmeniätuhansia vammaisia ihmisiä, kirjoitetaan maanantain Helsingin Sanomissa. Alle 600 eurolla kuussa joutui viime vuonna selviytymään 66 000 alle 65-vuotiasta, jotka olivat eläkkeellä työkyvyttömyyden takia.

Keväällä voimaan tullut takuueläke nosti pelkän kansaneläkkeen varassa elävien tuloja satasella kuussa, mutta sekään ei päästä vammaisia köyhyydestä:
 
– Köyhyys estää osallistumasta, Kehitysvammaisten Tukiliiton vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpää huomauttaa Helsingin Sanomien jutussa. – 700 euron eläkkeestä jää pakollisten menojen jälkeen käyttörahaa 200 – 300 euroa. Elä siinä itsellistä elämää.

Toimittaja Päivi Repo
Vammaisia elää jatkuvassa köyhyydessä
Helsingin Sanomat 31.10.2011

Laajan jutun tiivistelmä löytyy sivulta:
www.hs.fi



_{Tämän Ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=294}

Helsingin kirjamessuilla 27.–30.10.2011 voi tutustua selkokieleen useammallakin osastolla.

Selkolehti Leija on esillä Kultti ry:n osastolla. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry löytyy läheltä Edith Södergran -lavaa. Osaston numero on 7N1. Osastolla on  myynnissä myös muutamia Ystävänkaupan tuotteita.

Selkokeskuksen messuosastolla taas on esillä uusimpia selkokirjoja ja muita selkomateriaaleja.

Perjantaina 28.10 Selkokeskus järjesti Eino Leino -lavalla selkokirjakummi-tempauksen, jossa kirjailija Kari Levola haastoi Anna-Leena Härkösen selkokirjakummiksi.

Pertti Rajalalle Seesam-palkinto

Kirjamessuilla jaettiin myös
kymmenennen kerran selkokirjallisuuden Seesam-palkinto.
Palkinnon sai tietokirjailija Pertti Rajala.

Pertti Rajala on kirjoittanut yli 75 selkokirjaa. Palkinnonsaajan tuotannosta löytyy monta selkokirjallisuuden merkkiteosta, muun muassa selkotietokirja Suomen historia sekä mukautuksina suomalaisten kansalliseepos Kalevala sekä yhdessä Helvi Ollikaisen kanssa selkokielelle mukautettu Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. 

Yhtenä palkintoperusteena mainitaankin palkinnonsaajan osoittama rohkeus tarttua kirjoissaan suuriin ja haastaviin aiheisiin. Tänä syksynä Pertti Rajalalta on ilmestynyt kaksi uutta selkokirjaa: Urho Kekkosen elämänkerta sekä mukautuksena Robin Hood.

Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Pertti Rajala on kokeillut myös aivan uusia selkokirjojen muotoja. Hän on esimerkiksi toimittanut selkokielelle kokoelmateoksia kehitysvammaisten ihmisten omista kirjoituksista ja ollut mukana lukuisissa oppimateriaalihankkeissa. 

Pertti Rajala on lisäksi 1980-luvulta lähtien vaikuttanut vahvasti eri luottamustehtävissä selkokirjallisuuden ja selkokielen kehittymiseen Suomessa.

_{Tämän Ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=293}

Leija on esillä
Kultti ry:n osastolla 7N1.

Selkokeskuksen osaston
uutuuksia on kirja
Urho Kekkosesta.
Kirjan on tehnyt
Seesam-palkittu
Pertti Rajala.

Tukiliiton johtava lakimies Sirkka Sivula osallistui Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Yksi Naapureista -hankkeen järjestämään, laitosten hajautusprosessia  pohtivaan työkokoukseen Brysselissä lokakuussa. Varakkaimmat länsimaat  jakoivat kokouksessa kokemuksiaan laitosten hajauttamisesta ja lähipalveluiden kehittämisestä. Sivula kirjoittaa 25.11. ilmestyvässä Tukiviestissä kokouksen annista mm:

"Kaiken takana ovat ihmisoikeudet,  jotka kuuluvat meille jokaiselle.  YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston Euroopan edustaja Jan Jarab totesi, että ihmisoikeudet eivät voi koskaan toteutua täysimääräisesti parhaimmassakaan laitoksessa. Jarab puhui Golden Cage (kultainen häkki) -paradoksista, jolla hän tarkoitti materiaalisten tarpeiden runsastakin tyydyttämistä, mutta itsemääräämisoikeuden, valinnanvapauden ja osallisuuden puuttumista. "

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=292}

Aikuis-Malike-projektin päätösseminaari on
Tampereella 11.11.2011 kello 12.30 - 14.30 
Apuväline, Hyvinvointi & Koti 11 -messujen yhteydessä
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen
Tähtien Salissa.

Seminaarissa julkistetaan
Läpi ennakkoluulojen -dvd,
jonka kaikki osallistujat saavat mukaansa.

Muistathan varmistaa seminaaripaikkasi mahdollisimman pikaisesti osoitteeseen
malike@kvtl.fi

Lisätietoja seminaarista antaa
Päivi Ojanen, puh. 0207 718 301
sähköposti
paivi.ojanen@kvtl.fi

Aikuis-Malikkeen seminaarissa julkaistaan dvd
Läpi ennakkoluulojen.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=290}

Erityistä tukea tarvitsevan tai pitkäaikaissairaan lapsen sisaruus -koulutuspäivä ammattihenkilöille ja perheille.

Paikka: Savonia AMK, Sairaalakatu 6, Kuopio.

Ilmoittautuminen 19.10. mennessä. Koulutus täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet:
www.rinnekoti.fi/lasten-kuntoutuskoti/koulutustoiminta/

Seminaarin hinta on 50 €, sisältäen aamu- ja iltapäiväkahvit. Lounas on omakustanteinen.

OHJELMA

Ilmoittautuminen alkaa klo 8.30, koulutus klo 9.30 – 15.30.

8.30
Ilmoittautuminen ja aamukahvi.

9.30
Seminaarin avaus. Yliopettaja Irma Mikkonen Savonia AMK.

9.45
Sisaruuden aikamatka.
Toimintaterapeutti Anja Vehviläinen (Eeva-Liisan sisko) ja
toiminnanjohtaja Timo Rautiainen (Sadun veli).

10.00
Sisaruus – rakkautta, vihaa, kateutta.
Kirjailija, terveyspsykologian lisensiaatti Pia Kaulio.

12.15
Omakustanteinen lounas.

13.15 – 15.30
Sessiot, joista valitaan toinen:

1) Äkillisesti muuttunut sisaruus
Kun sisko tai veli sairastuu äkillisesti tai vammautuu yllättäen.
Psykologi Raija Jansson, Keski-Suomen keskussairaala.
Kokemuspuheenvuorot.
Kahvit.
Sisaruuden huomioiminen eri elämänvaiheissa.

tai

2) Erilainen sisaruus.
Sisaruuden tukeminen Lasten kuntoutuskodin perhekurssityössä.
Psykologi Riina Airo-Niemi.
Mikä erityisessä sisaruudessa mietityttää vanhempia?
Perheterapeutti Esa Nyman.
Perinnöllisyys ja sisaruus.
Perinnöllisyyshoitaja Ulla Parisaari.
Kahvit.
Kokemuspuheenvuorot.

Kysymyksiin koulutuksesta vastaavat
Kristina Franck Lasten kuntoutuskodista
kristina.franck@rinnekoti.fi ja
Timo Rautiainen TATU ry:stä
timo.rautiainen@tatury.fi

Seminaari on tarkoitettu sosiaali-,
terveys-, kasvatus- ja kuntoutusalan ammattihenkilöille,
perheille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Järjestäjät
Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Sylva ry
TATU ry
Väestöliiton Perinnöllisyysklinikka

Katso seminaarin esite (pdf)
Sisaruusseminaarin esite



_{Tämän Ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=185}

Kehitysvammaisten viikko

Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset
ja Me Itse -yhdistyksen alajaokset viettävät 1. – 7.12.2011
valtakunnallista teemaviikkoa järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

Yhdistykset ovat taas ideoineet hienoaja tapahtumia.
Esimerkiksi Suonenjoella järjestetään
muotinäytös, jonka teemana on "Arjesta juhla".
Samalla vietetään pikkujouluja
ja palkitaan vuoden 2011 vapaaehtoistyöntekijä.

Hae tukea

Totuttuun tapaan teemaviikkoa varten
voi hakea pientä taloudellista tukea.
Tuen hakuaika päättyy 3. päivä marraskuuta.

Varmistus tuen myöntämisestä tehdään pian
ja tuki maksetaan tapahtuman toteutumisen jälkeen.
Tuen antavat Kehitysvammaisten Tukiliitto
ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.
Teemaviikon tukitili täydentyy lahjoituksilla.

Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti
tukiyhdistysten ja Me Itse -alajaosten
yhteisiin tapahtumiin.

Lue lisää sivulta:
kehitysvammaisten-viikko/taloudellinen-tuki/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=283}

Selko-e-hankkeesta tehty juttu on esillä SOSA-tv:ssä (terveyden edistämisen nettitv-kanava). Juttu on julkaistu osoitteessa:

http://sosa.invideo.fi/index.php?option=com_sosatv&video=51&kat=1

Videolla nokialaiset Erja Jutila ja Ilkka Liimatta kertovat, miten he käyttävät tietokonetta huviksi ja hyödyksi. Selko-e-koulutuksen jälkeen molemmat ovat tiiviisti mukana tietoyhteiskunnassa. ”Yhteiskunta siirtyy yhä enemmän verkkoon”, sanoo Selko-e-projektin Veijo Nikkanen.

Video on myös Youtubessa:

http://www.youtube.com/watch?v=XfVx7Rpxk4U&feature=youtube_gdata_player 

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=285}

- Meillä on järjestelmä, johon pitää sopeutua. Pitää ottaa se, mitä annetaan, valinnanmahdollisuuksia ei paljoa ole, sanoo 33-vuotiaan kehitysvammaisen sisar ja edunvalvoja Izabella Lundberg.

Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena on tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 1 500 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille noin 2 100 asuntoa.

Lue Ylen juttu osoitteessa:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/kehitysvammaisten_laitoshoidon_purkaminen_takkuaa_2975343.html?origin=rss

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=286}

Helsingin Uutiset: Sykki kannustaa erilaisia nuoria pelaamaan yhdessä

Sykki ry kerää joka keskiviikko Haagan peruskoululle ryhmän nuoria Unified-koripallon pariin. Unified-koripallo rantautui Suomeen toden teolla viime vuoden aikana EU:n tukemana. Sykki aloitti Unified-toiminnan tänä syksynä.

Unified-koripallossa kehitysvammaiset pelaajat pelaavat samassa joukkueessa yhdessä vammattomien partneripelaajien kanssa. Säännöt eivät poikkea juurikaan tavallisesta koripallosta.

Uusien joukkueiden myötä Unified-koripallo on saamassa oman sarjansa. Tässä avustaa myös Suomen koripalloliitto, joka on ottamassa Unified-koripallon oman liittonsa alle.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=287}

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on julkaissut laatukriteerit kehitysvammaisten ihmisten palveluille. Lähtökohtana on, että palveluiden tulee vastata kunkin henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle hänen toiveitaan ja tarpeitaan vastaavan oman näköisen elämän.

Kehitysvammaisen henkilön saamat palvelut ovat laadukkaita, jos ne ovat yksilöllisiä, tarjoavat hänelle mahdollisuuden päättää omista asioistaan ja saada siihen tukea, turvaavat kunnioittavan kohtelun sekä ihmisoikeuksien toteutumisen ja mahdollisuuden olla mukana lähiyhteisön ja yhteiskunnan toiminnassa.

Yksilöllisen tuen laatukriteereiden tarkoitus on tukea kehitysvammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista ja yksilöllisen asumisen mahdollistamista. Yksilöllinen asuminen lisääntyy, kun laitoksia puretaan käynnissä olevan KEHAS-ohjelman mukaisesti. Laatukriteerit antavat kunnille välineitä konkretisoida sitä, mitä on laatu kehitysvammaisten ihmisten palveluissa. Neuvottelukunta toivoo tämän edistävän uusia, yksilöllisen tuen muotoja, joiden avulla kehitysvammaiset henkilöt saavat entistä paremmin mahdollisuuksia itsenäiseen, tuettuun asumiseen ja osallisuuteen kuntalaisina.

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on jo aiemmin tehnyt laatukriteerit asuntojen rakentamiseen. Mm. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on ottanut rakentamisen laatukriteerit käyttöön tehdessään rahoituspäätöksiä uusista kehitysvammaisille henkilöille suunnatuista asunnoista. Nyt laatukriteerit tehtiin myös asumiseen liittyviä palveluita varten.

Yksilöllisen tuen laatukriteerit julkistetaan THL:n järjestämässä Asumisen uusi reformi -seminaarissa tiistaina 25. lokakuuta.

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden epävirallinen yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille.

Lisätietoja:

kehittämispäällikkö
Susanna Hintsala,
Kehitysvammaliitto,
puh. 040 741 6179

kehittämispäällikkö
Kirsi Konola,
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö,
puh. 0207 713 558

vaikuttamistoiminnan päällikkö
Jutta Keski-Korhonen,
Kehitysvammaisten Tukiliitto,
puh. 0207 718 205

Rinnekodin Rinnesyksee 12.11.2011 klo 11 - 15.

Johanna Pakonen & Omenapuu sekä Koitonlaulu esiintyvät.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=282}

Ensi viikon viikonloppuna 29. - 30.10 Tampereen Työväenmuseo Werstaalla vietetään kaksipäiväistä AISTIMUS -tapahtumaa. Koko perheen tapahtuma on avoin, esteetön ja maksuton kaikille. Ohjelmassa on kaikenlaista kiinnostavaa myös aikuiseen makuun. Tapahtuma liittyy vammaisten historiasta ja nykypäivästä kertovaan Ihan epäNormaalia -näyttelyyn, joka on myös avoinna koko viikonlopun ajan.

Molempien päivien ajan museosta löytyy lapsia ja lapsenmielisiä varmasti kiinnostava aistitila, jossa voi testata esimerkiksi Maliken erikoiskeinuja tai sukeltaa aistimaan merenalaista maailmaa.

Kumpanakin päivänä klo 12-15 toimii museolla myös Pimeä kahvila, jossa voit kokeilla kuinka kahvin ja kastettavan nauttiminen sujuu ilman näköaistia. Kahvilaa pitävät Tampereen seudun näkövammaiset ry.

Samaan aikaan Työväentalolla on Elävä kirjasto, jossa kirjoina toimivat erilaiset ihmiset.

Klo 16 lauantaina sekä sunnuntaina La Strada-teatteri esittää Työväentalon lavalla koskettavan runoihin perustuvan esityksen Elämän jano.

Lauantain päätteeksi klo 18 Työväentalon lavan valtaa legendaarinen punk-yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät!

Huom! Pertti Kurikan nimipäivät, La Stradan esitykset ja näyttelyopastukset on tulkattu viittomakielelle!

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=281}

Lue ja kuuntele:
http://yle.fi/alueet/kainuu/2011/10/kehitysvammaiset_kohtaavat_edelleen_ennakkoluuloja

Lähde: YLE Kainuu / Hanne Kinnunen

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=279}

Hallitusohjelma korostaa kaikkien osallisuutta yhteiskunnassa,
terveysongelmien vähentämistä sekä hyvin toimivia palveluja.
Sosiaali- ja terveysministeriön kyselyssä kartoitetaan
kansalaisten mielipiteitä.
Kuinka ihmisten hyvinvointia ja terveyttä tulisi edistää?
Entä miten sosiaali- ja terveyspalveluja on parannettava?

Linkki kansalaiskyselyyn:
Sosiaali- ja terveyspalvelut paremmiksi! Ideoita?
https://www.strategysignals.com/29075-23153-832@kaste&ohjelma

Osallistumisaika päättyy 28.10.2011.
Kyselyn tuloksia käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon
kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) valmistelussa.

Kansalaiskyselyn lisäksi Kaste-ohjelman valmistelu
perustuu muun muassa
- lausuntoihin ja kuulemisiin,
- Kaste-ohjelman 2008–2011 ulkoisen arvioinnin aineistoon,
- hallitusohjelmaan sekä
- sosiaali- ja terveysministeriön strategiaan.

Lisätietoja
neuvotteleva virkamies
Salme Kallinen-Kräkin
puhelin 09 160 73228
etunimi.sukunimi@stm.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=280}

Suomen Kuvalehdessä on julkaistu laaja artikkeli erityisopetuksesta. Artikkelissa erityispedagokiikan professori Timo Saloviita väittää, että lasten syrjintää ei enää tunnisteta, koska se on muuttunut jokapäiväiseksi. Saloviita kutsuu erityisopetusta ”oppilaan varhaiseksi puuttumiseksi luokasta” tai ”erityistarveteollisuudeksi”. ”Jokaisella on oikeus kuulua yhteiskuntaan, mutta meillä poikkeaviksi koetut lapset syrjitään erityisluokalle, pahimmassa tapauksessa säilytyspaikkana on koulun kellari.”

Saloviidan mielestä kouluissa tehdään paljon turhia siirtoja, joiden vaikutukset ovat dramaattisia.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen näkee asian toisin.

”Kaikille on turvattava yksilöllinen tuki ja oikeus oppimiseen. Rahoituksen muututtua erityistä tukea eivät saa läheskään kaikki lapset, jotka sitä tarvitsevat."

Puolesta ja vastaan
Erityisluokilla on puolustajansa, samoin koululla, jossa kaikki opiskelevat yhdessä.

Erityisluokkien puolesta: Ei tee hyvää lapsen minäkuvalle, jos hän on luokan ainoa puhevikainen, ylivilkas tai vammautunut.
Erityisluokkia vastaan: Lasten ominaisuuksilla ei ole merkitystä, jos kaikki hyväksytään.

P: Poikkeavaa lasta kiusataan normaaliluokassa.
V: Totta, mutta häntä kiusataan vielä enemmän erityisluokassa.

P: Erityisoppilaat haittaavat muiden opiskelua, jos he ovat tavallisissa luokissa.
V: Erityisoppilas ei ole synonyymi häirikölle. Jos häiritsevä oppilas siirretään erityisluokalle, hän häiritsee erityisoppilaita.

P: Jokainen tapaus on erilainen. Erityisluokalla oleminen ja integraatio tavalliseen luokkaan täytyy ratkaista aina tapauskohtaisesti.
V: Näin ei nyt tehdä. Erityisluokalle voidaan sijoittaa esimerkiksi pelkän diagnoosinimikkeen perusteella.

Lue juttu ja osallistu keskusteluun: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-timo-saloviita-siirto-erityisopetukseen-on-lapsen-syrjimista

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=276}

Suostuisitko itse?

Kehitysvamma-alan järjestöt valmistelevat hanketta, joka nostaa päivänvaloon kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä kokemaa vääryyttä.

Onko sinulla tai läheiselläsi vääryyden kokemus, joka liittyy vammaisena elämiseen? Asia voi olla pieni tai iso, ja se voi koskea mitä elämän aluetta hyvänsä. Se voi olla huonoa kohtelua tai asiatonta palvelua. Tai se voi olla syrjintää tai ihmisoikeuksien loukkaus.

Haluamme saada vääryydet kuriin. Haluamme oikeuden ja yhtäläisen ihmisarvon voittavan. Haluamme tehdä näkyväksi arkea rajoittavan kohtelun (kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt) sekä kohtelun, jota kehitysvammaiset ihmiset joutuvat sietämään (totutut käytännöt, tiedostamaton tai tietoinen syrjintä, kehitysvammainen ihminen tekemisen kohteena, ei tekijänä).

Kerro meille oma/läheisesi kokemus. Kirjoita meille myös nimesi. Nimiä ei anneta julkisuuteen.  Lisää mukaan vääryyttä kokeneen henkilön ikä ja alue, missä kohtelu on tapahtunut (Etelä-, Länsi-, Itä- tai Pohjois-Suomi).

Lähetä kertomus omin sanoin ja vapaamuotoisesti sähköpostitse osoitteeseen kampanja@kvtl.fi tai postitse osoitteeseen Kehitysvammaisten Tukiliitto, Suostuisitko itse, Pinninkatu 51, 33100 Tampere.

Jos haluat kirjoittaa ruotsiksi, lähetä kertomuksesi osoitteeseen fduv@fduv.fi.

Kampanjalle avataan omat nettisivut lokakuussa 2011. Nettisivuista tiedotetaan muun muassa Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Kehitysvammaliiton verkkosivujen Ajankohtaista-osiossa.

Hankkeessa ovat mukana Kehitysvammaisten Tukiliitto, Me Itse, Kehitysvammaliitto, FDUV, Steg för Steg ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=258}

Uudenmaan tukipiiri järjestää Vesa-Matti Loirin Sydämeeni Joulun teen -konsertin PERJANTAINA 25.11.11 klo 19 Johanneksen kirkossa Helsingissä.

– Videoissa on hyödyllistä tietoa esimerkiksi siitä,
miten vaihdetaan uunin lamppu
tai miten pestään liesituulettimen suodatin,
kertoo VertaisKoto-hankkeen hankejohtaja
Elina Halme Suomen pakolaisavusta.
Haastattelu on julkaistu mm. Turkulainen-lehdessä.

Selkeästi tehdyt opetusvideot käsittelevät seuraavia aiheita:
- liesi, jääkaappi ja mikro;
- jääkaappi ja pakastin;
- uuni ja ruokaöljyn käsittely;
- keittiön puhdistus ja roskien lajittelu;
- lattiakaivo, lavuaari ja wc:n puhdistus;
- pyykinpesu ja kylpyhuoneen sähkölaitteet;
- sähköt, sulakkeet ja palovaroitin;
- yörauha ja tavaroiden säilytys;
- pesutupa

– Yhtä lailla videoista voi olla hyötyä kantaväestön nuorelle,
joka itsenäistyy, tai kehitysvammaiselle ihmiselle,
joka muuttaa tukiasuntoon, sanoo Elina Halme.

Tietoiskut löytyvät Suomen pakolaisapu ry:n
ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen nettisivuilta
sekä Youtubesta.

Tutustu materiaaleihin:
www.pakolaisapu.fi

Lähde: www.turkulainen.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=278}

Videomateriaalin käyttövinkkejä
on koottu ohjaajan oppaaseen,
jonka voi ladata PDF-muodossa
Pakolaisavun sivulta:
www.pakolaisapu.fi

Timo Seppälä aloitti Tukiliiton bloggaajana. Teemana on "Elämäni vammaisena".

Lue kiinnostava
kirjoitus tästä.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=272}

Rinnekodin oman Marttis-verkkolehden uusin numero on nyt luettavissa internetissä tutussa osoitteessa www.marttis.net

Teemaosastolla toimitus paneutui suvaitsevaisuusaiheeseen. Lehden sivuilla on jälleen myös henkilöhaastatteluja, tapahtumaesittelyjä ja juttuja erilaisista mielenkiintoisista asioista.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=275}

Mukana on huippupuhujia muun muassa Englannista ja Irlannista.

Katso ohjelma:

Tarinoita kansalaisuudesta
– oikeus tavoitella ja toteuttaa itselleen hyvää elämää
21. & 22.3.2012

Paasitorni, Helsinki

Vertaisohjaajakoulutus sinulle, joka olet kiinnostunut vertaisryhmän toiminnasta sekä ohjaamisesta paikallisesti ja verkossa

Koulutus antaa rohkeutta ja innostusta vertaisryhmän käynnistämiseen ja ohjaajana toimimiseen. Kurssi on ensisijaisesti suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille.

Aika: Perjantai 25.11. klo 17-20 ,  Lauantai 26.11.  Klo 9-17,  Sunnuntai 27.11. Klo 9 -16

Paikka: Best Western Hotelli Savonia, Kuopio

Kurssi antaa valmiuksia:
- ryhmän käynnistämiseen ja aloittamiseen
- ryhmän toiminnan ymmärtämiseen
- toiminnallisten menetelmien käyttämiseen
- omien mahdollisuuksien näkemiseen ryhmän ohjaajan roolissa

Miten?
Koulutuksessa vuorottelevat luento, toiminnallinen tekeminen ja keskustelu.

Mitä maksaa?
Koulutus ja majoittuminen ovat ilmaisia.
Ruokailut omakustanteiset, paitsi tulo- ja lähtökahvit.
Matkakulut korvataan 60 € ylittävältä osalta.
Peruuttamatta jätetystä kurssipaikasta veloitetaan 40 €.

Kouluttajat:
Ryhmäkouluttaja TRO Oili Jyrkämä
Kouluttaja, soveltavan draaman ohjaaja Marjo Harju-Tolppa
Sosiaalisen median kouluttaja Hanna Rajakangas

Ilmoittautuminen 14.11. 2011 mennessä.
Käytännölliset kysymykset kurssiin liittyen:
marjo.juuti-tavi@kvtl.fi tai puh. 0207718233
Tiedustelut kurssin sisällöstä:
marjo.harju-tolppa@kvtl.fi tai puh. 0207718229

Järjestäjä: Kehitysvammaisten Tukiliiton Vaikuttava vertaistoiminta -projekti

Kehitysvammaisten viikko

Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset
ja Me Itse -yhdistyksen alajaokset viettävät
1. - 7.12.2011 valtakunnallista teemaviikkoa
järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

Teemaviikon aihe tänä vuonna on vapaaehtoistoiminta.
Me Itse ry on työstänyt teemasta viikon julkilausuman.

Viikon slogan on Tee arjesta juhla.
Nyt juhlistetaan yhdistyksissä
kehitysvammaisten ihmisten
ja heidän perheidensä hyväksi
tehtävää vapaaehtoistyötä.

Vapaaehtoistoiminnan päivä on 5.12.

Kansainvälistä YK:n vammaisten päivää vietetään 3.12.

Tapahtumiin voi hakea pientä tukea

Tapahtumiin ja tempauksiin voi hakea
Tukiliitolta pientä tukea.
Tuen määrä on 50 - 200 euroa tai
harkitusti tilaisuuden kulujen mukaan.
Ensisijaisesti tuetaan tukiyhdistyksen
ja Me Itse -alajaoksen yhteistyössä
järjestämiä tilaisuuksia.
Hakuaika päättyy 20. päivä lokakuuta.
Hakulomakkeet ovat sivulla
http://www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/kehitysvammaisten-viikko/taloudellinen-tuki/

Lue lisää teemaviikosta

Teemaviikosta kootaan tietoa
viikon omille sivuille.

Totuttuun tapaan teemaviikon sivuilla
on vinkkejä järjestäjille,
mahdollisuus tilata viikon julisteita,
tietoa teeman aiheesta jne.

Lue lisää
http://www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/kehitysvammaisten-viikko/

Yhteistyössä

Teemaviikkoa ovat kanssamme toteuttamassa
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, FDUV ja Steg för Steg.
Förbundet De Utvecklingsstördas Väl on ruotsinkielisten kehitysvammaisten
ja heidän omaistensa etuja ajava järjestö.

Steg för Steg on ruotsinkielisten
kehitysvammaisten henkilöiden
edunvalvonta-järjestö.

Julistetta voi tilata sähköpostilla
osoitteesta
teemaviikko@kvtl.fi
Julisteiden tilauksesta ei koidu kuluja.

Seminaari on tarkoitettu perheille,
joissa kehitysvammainen perheenjäsen asuu
ikääntyvien vanhempiensa kanssa,
lähityöntekijöille sekä kaikille niille,
jotka tukevat kehitysvammaista nuorta tai aikuista
kohti aikuisuutta.

Paikka: Teknologiakeskus Frami, Auditorio 2,
Kampusranta 9 B, Seinäjoki

Alustava ohjelma

9.00
Ilmoittautuminen ja kahvi

9.30
Avaussanat Seinäjoen kaupungin edustaja
Kirsi Konola, kehittämispäällikkö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

9.45
Voimavaroja arkeen, Tapani Kiminkinen, lääkäri

11.00
Asumisen mahdollisuudet, Kirsi Konola, kehittämispäällikkö, KVPS

11.45
Miten palvelukoti/ryhmäkoti ottaa huomioonmuuttajan eletyn elämän?
Härmänmaan palvelukoti Pikkutulppaani KVPS Tukena Oy

12.15
Lounas (omakustanteinen)

13.15
Miten itsenäistymistä mietitään meidän perheessä -paneelikeskustelu,
keskustelua johdattelee Katja Marjamäki, suunnittelija, KVPS

14.15
Päiväkahvi

14.45
Minulla on oikeus muuttaa

15.15
Miten perhe voi edetä itsenäistämisen tiellä,
Eija Ala-Toppari-Peltola,
sosiaalipalvelujen johtaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

15.30
Ikäperhetoiminnan esittely,
Satu Koivurinne, suunnittelija, KVPS

15.45
Päivän yhteenveto ja palautteet,
Kirsi Konola, kehittämispäällikkö, KVPS

Seminaari on maksuton, lounas omakustanteinen.
Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumisen,
joka tulee tehdä 28.9.2011 mennessä.
Ilmoittautua voi puhelimitse tai nettilomakkeella:
www.kvps.fi/materiaalipankki/seminaarit-koulutukset/tienviittoja-tulevaisuuteen-01-11-2011.php

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Seminaari:
Oppimisvaikeudet ja niiden vaikutus
henkilön työllistymiseen ja elämänkulkuun
8.11.2011 klo: 9 –16 Tampereella

Paikka: Tampereen ammattiopiston (Kauppaopisto) juhlasali (Sammonkatu 45, Tampere)

Päivän aikana käsitellään laaja-alaisten oppimisvaikeuksien vaikutusta
työllistymiseen ja elämänkulkuun. Tilaisuudessa käsitellään myös
työllistymisen haasteita ja keinoja, sekä syitä ehkäistä syrjäytymistä.

Alustava ohjelma

8.45
Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.15
Tervetuloa
Projektipäällikkö Hanna Hirvimäki
ja projektityöntekijä Elisa Lehtonen, Tampereen kaupunkilähetys ry

9.30
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet työrajoitteena
Psykologian lisensiaatti Leila Lammi-Hiltunen,
Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

10.15
Jaloittelutauko

10.30
Osatyökykyisten työllistämisen kansantaloudellinen merkitys
Kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, Vates-säätiö

11.30
Lounastauko (omakustanteinen)

12.30
Kehitykselliset oppimisvaikeudet aikuisiällä
Neuropsykologi (ET), PsM Johanna Nukari, Kuntoutussäätiö

13.30
Kahvitauko

14.00
Osatyökyisten työllistyminen edellyttää
eri osapuolten sitoutumista useampivuotiseen uudistustyöhön
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilö Markku Lehto

15.45
Loppusanat ja päivän päätös
Projektipäällikkö Hanna Hirvimäki
ja projektityöntekijä Elisa Lehtonen, Tampereen kaupunkilähetys ry

Ilmoittautuminen 27.10.2011 klo16 mennessä:

Elisa Lehtonen
040 540 7033
elisa.lehtonen@tamperecitymission.fi

Ilmoitathan samalla mahdollisesta erityisruokavaliostasi.

PUUN TAKAA!
Kahdeksan nuoren taiteilija puupiirroksia

Tulppaanitalo, 1 krs
Pinninkatu 51
33100 Tampere

Puun takaa! -näyttely esittelee kahdeksan erityistukea tarvitsevan nuoren taiteilijan puupiirroksia Tulppaanitalon 1 krs:ssa.

Jussi Aallon (s.1991), Sami Hukan (s.1987), Otto Kasvion (s.1976), Linnea Meurosen (s. 1987), Janne Ojaniemen (s. 1985), Vesa Ripilän (s. 1986), Lasse Rinteen (s. 1985) ja Atte Selinin (s. 1981) puupiirrosten innoittajina ovat olleet Pohjois-Amerikan intiaanikulttuurit. Kaikki kahdeksan tekijää ovat toteuttaneet teoksensa Omapolku ry:n taidetyöpajassa.

Omaislähtöinen OmaPolku ry on toiminut Tampereella vuodesta 2002. Se toteuttaa mm. työ- ja päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille nuorille (n. 30) ennakkoluulottomasti ja osallisuutta edistäen. Kuvataidetta ja taidekäsityötä tehdään Taidepajassa. Uudet mediat ja digitaalimaailma ovat osa Mediapajaa. Arkitaitoja ja itsenäistä pärjäämistä harjoitellaan Arkipajassa. Nuoria pyritään saattelemaan elämässä eteenpäin, oli kyseessä työ, asuminen, kouluttautuminen tai taide- ja mediailmaisun mahdollisuudet.

Lisätietoja:

Omapolku ry
kuvataideohjaaja Ritvamarja Rantala,
040 7501 346, etunimi.sukunimi@omapolku.fi
taideohjaaja Hannele Vuosara,
0400 244 564, etunimi.sukunimi@omapolku.fi

Otto Kasvio, Veden tuli 1, 2010, puupiirros, 13 x 20 cm.

Tukiliiton edunvalvontapäivät
ovat tänä vuonna luonnon helmassa,
kuitenkin keskellä Helsingin keskustaa
Ruskeasuonlaaksossa klo 10-14!

Päivän teemoina ovat:
- asuminen,
- tilapäishoito,
- oman tahdon toteutuminen,
- henkilökohtainen apu,
- vertaistuki ja
- vapaaehtoistoiminta.

Tapahtumassa on mahdollista tutustua
Malikkeen vapaa-ajan apu- ja toimintavälineisiin.
Oleskelemme ulkona,
joten pukeutuminen sään mukaan.

Osallistumismaksu (sis. retkievään)
10 euroa/aikuinen,
5 euroa/ alle 15-vuotias,
alle 4-vuotiaat maksutta.

Ilmoittautumisaikaa on jatkettu!
Ilmoittautumiset 18.10.2011 mennessä.

Lisätietoja tapahtumasta
Tukiliiton aluekoordinaattorilta:
Hanne Mustonen
hanne.mustonen@kvtl.fi
0207 718 255

Tukiliiton selvitys jäsenyhdistystensä toiminnasta on valmistunut. Liiton aluekoodinaattoreiden tekemiin haastatteluihin vastasi yli sata yhdistyksen puheenjohtajaa tai sihteeriä.

Kaikki kyselyyn vastanneet yhdistykset pitivät tärkeänä toiminnan kehittämistä. Yhdistysten aktiivitoimijoilla oli monia ideoita siihen, millä tavalla lapsiperheitä ja uusia toimijoita voi saada mukaan toimintaan. Tiedottamisen parantaminen, erityisesti nettisivuja kehittämällä, oli yhdistysten keskeisimpiä kehittämisajatuksia.

Yhteistyö ja verkostoituminen muiden yhdistysten ja ammattilaisten kanssa on selvästi yksi keino lisätä yhdistysten voimavaroja. Tapahtumien järjestämisen lisäksi aktiivinen osallistuminen vammaisneuvostoon ja alueelliset vapaaehtoistyön koulutukset olivat esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä. Yritysyhteistyötä teki jopa 20% yhdistyksistä.

Kun yhdistysten toiminta on useimmiten pienen aktiivitoimijajoukon varassa, on hyvä miettiä mitä kaikkea voidaan tehdä. Toiminnan pitkäjänteinen suunnitteleminen ja keskittyminen vain tiettyihin asioihin, on yksi keino ehkäistä yhdistystoimijoiden uupumista. Toiset yhdistyksistä näin jo tekivätkin: ”Yhdistyksen strategia on, että keskitytään tiettyihin asioihin vuosittain. Kaikkeen ei voida yhtaikaa tarttua.”

Yhdistyskyselyn koko raportin voit lukea Tukiliiton kotisivuilta:
www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/

Raportin nimi on
”Hallituksen vapaaehtoisuus on hyvä; mennään kaikki sata lasissa.”
Selvitys Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistysten toiminnasta

Olemme ryhtyneet
Kehitysvammaisten Tukiliitossa kirjoittamaan blogia.
Ystävänblogissa Tukiliiton työntekijät
ja yhteistyökumppanit kirjoittavat
ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä.

Toivomme, että saamme blogiin napakoita kirjoituksia
myös jäsenyhdistyksiemme toimijoilta.
Jos toivot, että julkaisemme kirjoituksesi blogissamme,
ota yhteyttä Tupu Sammaljärveen
(etunimi.sukunimi@kvtl.fi).

Voit lukea blogia sivulla:
http://www.kvtl.fi/blogi

Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto kirjoittaa kolumnissaan 9.10.2011

"Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimus velvoittaa valtiot varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat itse valita asuinpaikkansa, asumismuodon ja asuinkumppaninsa. Siis elää ja asua samoin kuin muutkin.

Suomi tukee kehitysvammaisten aikuisten itsenäistä elämää. Periaate on selvä ja sen käytännön toteutukseen on ryhdytty.

Laitosovia on avattu jo aiemminkin, kun on pyritty edistämään vammaisten oikeutta osallistua työelämään.

YK:n yleissopimukseen on selkeästi kirjattu, että vammaisella on yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin.

Kun olemme tämän periaatteen hyväksyneet, se tarkoittaa myös sitä, että pitkäaikaisestakin laitosasumisesta pyritään aktiivisesti eroon.

2010-luvulla vammaisen ihmisen pitää voida asua laitoksen sijaan omassa kodissaan. Kun laitoksen tilalle tarjotaan yksilöllisempiä asumisratkaisuja, tarvitaan itsenäisen elämän tueksi myös monia tukipalveluja.

Perusteellisessa raportissa todetaan, että Suomessa kehitysvammainen aikuinen voi asua itsenäisesti, turvallisesti ja elää täysipainoista elämää, jos asuntoratkaisu on toimiva ja tukipalvelut riittäviä. Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen -raportti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) korostaa, että tulevaisuudessa kehitysvammaiset voivat asua kuten muutkin Suomen kansalaiset.

Käytännön ongelmia toki riittää ratkaistavaksi. Oma haasteensa on kumota ennakkoluuloja, joita näyttää tulevan kaikkialla vastaan, kun yhdenvertaisuuden periaatetta ryhdytään toteuttamaan käytännössä.

Laitoshoitoa pyritään korvaamaan 600 asunnon vuosivauhtia. Myös palvelujen rahoitus pitää ratkaista, jotta perusoikeudet, oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Kunnissa on ryhdytty sanoista tekoihin. On tarjottu tontteja uusia palveluasuntoja varten. Uudisrakentamisen lisäksi on annettu lupa muuttaa vanha koulu tai tehdas asumiskäyttöön.

Näyttää kuitenkin ikävästi siltä, että samaan tahtiin kun kerrotaan kehitysvammaisten uusista asuintaloista, uutisoidaan myös hankkeiden synnyttämästä vastustuksesta.

Adresseja kerätään milloin Loimaalla, milloin Liedossa tai Turussa.

Vastustuksen kohde voi kehitysvammaisten asuntolan lisäksi olla myös vanhaan kouluun kaavailtu yksityinen lastensuojelulaitos, kuten Paimiossa. Tai SOS-lapsikyläkoti, kuten aikanaan Kaarinassa. Vastaanottokeskuksien ja kuntoutuslaitosten aiheuttamat liikenneongelmat ovat myös naapureiden ennakkoarvioissa erittäin yleisiä. [...]"

Lähde:
www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/264719

Haluatko tutustua puhevammaisten henkilöiden kommunikointimahdollisuuksiin ja apuvälineisiin sekä keskustella alan ammattilaisten kanssa? Osallistu tapahtumaan Helsingin Narinkkatorilla torstaina 6.10.2011 klo 11–18.

K-citymarket Iso Omena Espoon Matinkylässä
ja Aalto-yliopisto kokeilevat
kahden viikon ajan hidasta "Elä hättäile" -kassaa.
Kassalla asiointi sujuu asiakkaalle sopivassa tahdissa.
Asiakas saa tarvitessaan apua
aina kassahihnalle latomisesta
maksamiseen ja ostosten pakkaamiseen.

– Ajatus rauhallisesta kassatapahtumasta
lähti liikkeelle käyttäjätutkimuksesta,
jossa espoolaisten kehitysvammaisten nuorten arjen tarpeita tutkittiin,
kertoo kokeilun käyttäjätutkija ja teollinen muotoilija
Sara Ikävalko Aalto-yliopistosta.

– Kaupassa käynti oli nuorille toisaalta viikon kohokohta,
toisaalta kognitiivisesti ja fyysisesti hyvin paineenalainen tilanne.
Yhteiskunnassa arjen toimintojen hektisyys
voi olla monelle kynnyskysymys itsenäisessä selviämisessä,
Ikävalko sanoo.

MIND-projekti

Kokeilu tehdään Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmässä,
jossa on Sara Ikävalkon lisäksi mukana tutkijat Reetta Maila ja Jussi Ekqvist.
Tarkoituksena on havainnoida ja seurata kahden viikon ajan
- kuinka rauhallinen kassatapahtuma lähtee käyntiin
- miten henkilökunta ja asiakkaat mallin kokevat
- ja miten mallia voidaan kehittää.

MIND-projektissa synnytetään Aalto-yliopiston
tutkijoiden, konsulttien ja asiakasyritysten henkilöstön
avulla palveluinnovaatioita
ja tutkitaan innovaatioiden syntymekanismeja
ja toteutuksen esteitä.
Lue lisää:
http://www.mindspace.fi/about-mind/

Vauhtia ja vapaaehtoistoimintaa

Alkaisitko kaveriksi tai lähtisitkö liikkeelle?
Tule kurkistamaan Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n
vapaaehtoistoimintaan.
Tukiliiton Best Buddies -kaveritoiminnassa
ja Malike-toiminnassa on monia mahdollisuuksia osallistua!

Tiistaina 11.10.2011 klo 17.00–18.30
Tulppaanitalo, Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Lisäksi Malike-tutustumistunti kiinnostuneille klo 18.30–19.30

Tervetuloa tutustumaan!
Tilaisuudessa on maksuton kahvitarjoilu ja pientä välipalaa.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen 4.10.2011 mennessä:
petra.saarinen@kvtl.fi tai
0207 718 227.

Vielä ehtii katsomaan,
miten Kokkolassa tehtiin unelmista totta hetkeksi.
Kehitysvammaisten Tukiliiton galleriatilassa
(Tulppaanitalo, Pinninkatu 51)
on tämän viikon nähtävillä
kokkolalaisten valokuvaajien
upea ”Hetki unelmaa” -valokuvanäyttely.
Näyttelyssä on esillä 20 valokuvaa,
joissa kehitysvammaiset ihmiset esiintyvät
omana unelmakuvanaan.

Esimerkiksi Maarit Hintsala
halusi nähdä itsensä poliisina.
Näyttelytekstissä hän kertoo,
miten hänelle tuli hyvä mieli kuvauksista:
-Puku oli sopiva. Ottivat paljon kuvia minusta.
Mä olen tyytyväinen.

Sanna Tornikoski taas kertoo,
että hän pääsi nyt ensimmäistä kertaa
esiintymään huippumallina:
- Hiustenlaitossa vähän pelotti,
kun kuuma raita tuli niin lähelle kaulaa.

Unelmia lähtivät stailaamaan
monet paikkakunnan yrittäjät:
kampaajat laittoivat hiuksia,
kosmetologit hoitivat meikkaukset
ja korutaiteilijat lainasivat töitään.
Näyttävä puvustus saatiin teatterilta.

Hetken unelmia voi ihailla
Anu Sundellin ja Anne Yrjänän
valokuvanäyttelyssä
7.10.2011 asti.

Lue lisää

Näyttelystä lisää mm. Motiivin sivuilla:
http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=18&articleId=304

ja
Leijassa sivulla
http://issuu.com/jaanateravainen/docs/leija_3_2011

Teleyritysten tarjoamien palveluiden sopimukset on yhtenäistetty
ja yleiset sopimusehdot on käännetty samalla myös selkokielelle.
Versio löytyy muun muassa FiComin nettisivuilta.

Selkokielinen versio on lyhennetty versio
varsinaisista sopimusehdoista,
eikä siinä ole varsinaisten sopimusehtojen kaikkia yksityiskohtia.
Ristiriitatilanteissa noudatetaan aina yleiskielisiä ehtoja.
Tämä kerrotaan selkokielisten sopimusehtojen etusivulla.

Suomessa on yli 10 miljoonaa tietoliikenneliittymää.
Selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa
yhteensä noin 200 000–350 000 suomalaista,
joten palvelusopimuksia tekevät myös ihmiset,
joille yleiskieli on liian vaikeaa.

Käytännössä kaikki Suomen teleoperaattorit
ovat olleet mukana tekemässä uusia ehtoja.
- Hankkeen tavoitteena oli, että yhtenevät sopimukset
helpottavat paitsi kuluttajan ostopäätöksiä,
myös alaa valvovien viranomaisten työtä,
FiComin toimitusjohtaja Reijo Svento kertoo.

Selkokielinen suositus sopimusehdoiksi

Suositus sopimusehdoiksi FiComin sivulla,
selkokielinen versio löytyy tästä linkistä:
http://www.ficom.fi/ohjeita/ohjeita_17.html

Tilastotietoja selkokielen tarvitsijoista

Selkokielen kohderyhmiin kuuluu vuonna 2002
tehdyn arvion mukaan Suomessa yhteensä
noin 200 000–350 000 suomalaisista (Selko-opas, Selkokeskus).

Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia
oli Suomessa vuoden 2010 lopussa yhteensä
yli 226 000 henkilöä (Väestörekisterikeskus).

Viittomakieli on Suomessa noin 4000–5000 kuuron äidinkieli (Kuurojen Liitto).

Noin 40 000 henkilöllä on Suomessa kehitysvamma,
joka vaikeuttaa ymmärtämis- ja käsittämiskykyä (Kehitysvammaisten Tukiliitto).

Vähintään keskivaikeaa muistihäiriötä sairastavia
on Suomessa noin 95 000 (Duodecim, terveyskirjasto).

Aivoverenkierron häiriöt saattavat aiheuttaa ongelmia
kielellisessä toimintakyvyssä.
Eriasteisia aivoverenkierron häiriöitä arvioitiin
ilmenneen vuonna 2009 noin 82 000 henkilöllä (Aivoliitto, Selkokeskus).

Yleisin kehityksellisistä oppimisvaikeuksista on lukivaikeus,
jonka esiintyvyydeksi arvioidaan noin 3-6 prosenttia väestöstä
(Kuntoutussäätiön artikkeli, Kuntoutusportti).

Taidekeskus Kettukin toiminnanjohtajalla Esa Vienamolla on tarjota mainio mittari, jolla mitata kehitysvammaisten taiteen tunnettuutta.

– Hyvänä esimerkkinä menee se, että kuinka paljon Suomessa oli julkaistu kirjoja kehitysvammaisten taiteesta ennen vuotta 2000, niitä oli yksi tai kaksi. Nyt niitä on varmaan viisitoista eli tämä 2000-luku on kaiken kaikkiaan ollut kehitysvammaisten taiteen nousuaikaa. Se heijastelee vamasti myös jotain niistä asenteista, mitä tätä toimintaa kohtaan tuolla taustalla on.

Kiinnostus outsider-taidetta kohtaan, kuten kehitysvammaisten taidetta kutsutaan Euroopassa, on lisääntynyt viime vuosina. Löytöjä – Outsider Art from Finland hakuteos onkin ainutlaatuinen ponnistus kehitysvammaisten taiteesta. Mukana on 30 taiteilijaa.

- Kehitysvammaiset eivät ajattele työskennellessään, mitä tästä muut sanovat, joten se näkyy välittömyytenä, ilona ja väreinä. Monet taiteilijat ovat nykyisin kertoneet saaneensa vaikutteita kehitysvammaisten taiteesta. Ei pidä kuitenkaan kiinnittää liikaa huomiota sinänsä kehitysvammaisuuteen vaan heidän taiteeseensa, Vienamo korostaa.

Näyttelyt ovat hyvin merkittäviä taiteilijoille ja heidän perheilleen. Kettuki on mukana myös Iittalan taidetalohankkeessa, jonne kunnostetaan mm. taiteilijoiden työtiloja.

Hämeenlinnalainen Kettuki on valtakunnallinen kehitysvammaisten taidekeskus. Se on toiminut yli viisi vuotta.

Kehitysvammaisten Tukiliitossa on alkanut
Vaikuttava vertaistoiminta -projekti (2011 - 2013).
Uuden projektin tavoitteena
on paikallisten vertaistukiryhmien synnyttämisen lisäksi
edistää paikallista vaikuttamista
erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden asioissa,
kehittää perheiden verkkoyhteisöä
sekä kerätä lasten kokemuksia.

Näin projektin alkumetreillä tarvitsemme tietoa
vanhempien kokemuksista ja toimijoiden tuen tarpeista.
Vastaamalla alla olevaan webropol-kyselyyn
voit kertoa ajatuksistasi
ja ilmoittaa halukkuutesi osallistua projektin toimintaan.
Vastanneiden kesken arvomme
Ystävänkaupan Pupu ja karhu -muistikirjoja.

Jos takuueläke on jäänyt hakematta,
sitä kannattaa hakea nyt.
Takuueläke voidaan myöntää takautuvasti
puolen vuoden ajalta.
Syyskuussa takuueläke voidaan
siis myöntää aina lain voimaantulosta
eli maaliskuusta lähtien.

Kela on muistuttanut elokuussa kirjeellä
niitä takuueläkkeeseen mahdollisesti oikeutettuja,
jotka eivät olleet siihen mennessä jättäneet hakemusta.

Kela on kokeillut takuueläkkeen yhteydessä
ensimmäistä kertaa suullista hakemista.
Kokeilu on otettu vastaan erittäin myönteisesti.
Hakija voi soittaa numeroon 020 692 202
tai käydä Kelan toimistossa.

Keskimääräinen takuueläke on
noin 123 euroa kuukaudessa.

Kelan palvelunumero eläkeasioissa on 020 692 202.
Numeroon voi soittaa arkisin klo 8  – 18.

Kelan internetsivut takuueläkkeestä

Kehitysvammaisten Tukiliitto yhteistyökumppaneineen
järjestää Stay up late -bändi-illan Gloriassa, Helsingissä
tiistaina 15.11.2011. Konsertti on esteetön
ja sinne ovat tervetulleita kaikki 18 vuotta täyttäneet nuoret.
Haastamme erityisesti asumisyksiköiden
ja ryhmäkotien henkilökuntaa järjestämään työvuoroja
jo etukäteen niin, että nuorilla on mahdollisuus osallistua tapahtumaan.

Konsertti alkaa klo 19.00.
Konsertin esiintyjinä nähdään
Resonaari Group, Rautahäkki ja Pertti Kurikan nimipäivät.

Pääsyliput 5 euroa ovelta.
Isommat ryhmät voivat varata liput ennakkoon
Marja Savolaiselta
marja.savolainen@kvtuki57.fi
tai 040 521 0240.

Olet lämpimästi tervetullut viettämään rentoa iltaa hyvässä seurassa!

Tiedustelut:
Soile Honkala
soile.honkala@kvtl.fi
tai 0207 718 214.

Tapahtumapaikka:
GLORIA Kulttuuriareena
Pieni Roobertinkatu 12
00120 Helsinki

Tapahtuman järjestäjät:

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry
Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari ry

Stay up late

Stay up late -kampanja on alun perin
englantilaisen Heavy Load -yhtyeen aloittama kampanja,
jonka päämäärä on taata kehitysvammaisille oikeudet
päättää itse nukkumaanmenoajoistaan.
Heavy Loadin välittämä viesti on se,
että asumisyksiköiden työntekijöillä harvoin
on mitään sitä vastaan, että he joinain iltoina
työskentelevät pidempään,
kunhan työvuorot on suunniteltu hyvissä ajoin
ja työntekijöillä on mahdollisuus suunnitella
menonsa sen mukaan.
Lisää kampanjasta voi lukea osoitteesta
www.stayuplate.org .

Lastenneurologian erikoislääkäri Maria Arvio
ja psykiatrian erikoislääkäri Seija Aaltonen
ovat tehneet yhdessä kirjan
Kehitysvammainen potilaana.

Kirjassa kerrotaan, mitä kehitysvammaisuus on.
Aiheita ovat muun muassa kehitysvammaisen ihmisen
yleisterveys ja mielenterveys.
Myös kuntoutus ja elinkaari ovat kumpikin
saaneet oman osionsa.
Kehitysvammaiset ihmiset ja heidän vanhempansa
saavat itse kertoa elämästään kuvin ja sanoin.

Kirja on tarkoitettu kaikille kehitysvammaisia
hoitaville lääkäreille, sairaanhoitajille, hammaslääkäreille,
psykologeille, eri alojen terapeuteille, opettajille,
palveluasumisyksiköiden henkilökunnalle
ja näiden alojen opiskelijoille
sekä kehitysvammaisten ihmisten läheisille.

Maria Arvio
Seija Aaltonen
Kehitysvammainen potilaana

Julkaisija Duodecim 2011

Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
Tiedän mitä tahdon! -projektissa kokeillaan ja kehitetään
henkilökohtaista budjetointia tuen ja palvelujen järjestämisen tapana.
Kokeilun ensi vaihe on käynnistynyt syyskuussa
Vantaan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kanssa.

Hankkeen kuulumisia ja tuotoksia voit seurata
Verneri-verkkopalvelun henkilökohtaisen budjetoinnin osiossa
www.verneri.net/hb
sekä Facebookissa
http://www.facebook.com

Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä:
Hyvää päivää
Luova.fi Galleria 29.9. - 30.10.2011

Valokuvaaja Pekka Elomaa on ohjannut
kehitysvammaisten valokuvatyöpajoja
Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry:ssä
vuodesta 2001.

– Valokuvaus on kieli,
ja uuden kielen oppiminen
voi olla vaikeaa tai helppoa,
oli sitten kehitysvammainen tai ei.
Hyvää päivää -projektissa olemme tehneet
kaiken yhdessä, puvut, valaisun ja kuvauksen.
Kameran laukaisijana voi toimia
vaikka satunnainen ohikulkija,
jos meillä muilla on muita kiireitä,
projektin vetäjä, valokuvaaja Pekka Elomaa kertoo.

Muotokuvaprojektin yhteydessä
Elomaa pohti erityisesti kuvaamisen etiikkaa.
– Mitä voi näyttää? Kaiken.
Tämä on myös esille tuloa.
Tullaan reippaasti esiin sieltä koloista,
ja ollaan sellaisia kuin ollaan.
Näihin kuviin olemme hakeneet viatonta hetkeä,
jossa ei ole poseerausta, Pekka Elomaa sanoo.

Näyttelyn taiteilijatapaaminen on
lauantaina 15.10. klo 14-16.00.
Mukana Lyhdyn työryhmäläisiä
keskustelemassa elämästä ja valokuvauksesta.

Näyttelyä ovat tukeneet
Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto
ja Valtion Valokuvataidetoimikunta.

Galleria Luova.fi

Avoinna: ti-pe 11–18, la 11–16
Albertinkatu 16, Helsinki
puh. 09 8775 2991
www.luova.fi 

Pekka Elomaan ja Lyhdyn työryhmän aikaisemmat näyttelyt

Lähes täydellinen, 2002
Oikealla planeetalla, 2006
Anna mun olla, 2008

Lyhty ry

Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry
on perustettu vuonna 1993.
Lyhty järjestää kehitysvammaisille aikuisille
asuntoja ja asumispalveluja, työpajoja,
koulutusta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa.

Tilaa Leija vuodeksi 2012,
saat vuoden 2011 loppuvuoden numerot
kaupan päälle.

Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Lehti tehdään selkokielellä,
joten sitä on helpompi ymmärtää
kuin muita lehtiä.

Leija käsittelee kehitysvammaisten ihmisten
ajankohtaisia asioita.
Lehden suosituin palsta on epäilemättä kirjeenvaihtopalsta,
sillä kirjeenvaihtosivuilla on ilmoitellut
yli 200 eri ilmoittajaa viimeisen kuuden vuoden aikana.

Muita lehden vakituisia palstoja
ovat uutiset, tule mukaan tapahtumiin
ja uusi Kokemuksen ääni -palsta,
jossa kehitysvammaiset ihmiset kertovat elämästään.

Lehden vuosikerta maksaa 16 euroa.
Tilauksia hoitaa jäsensihteeri Sinikka Niemi,
puhelin 0206 90 283, sähköposti
sinikka.niemi@kvtl.fi

Tutustu uusimpaan Leijaan
maksutta sivulla

http://issuu.com/jaanateravainen/docs/leija_5_2011

Lakimies Sampo Löf-Rezessy on isyysvapaalla 26.9. - 6.11.2011.
Lakimiehen poissaolon vuoksi neuvontapalvelumme
saattavat ruuhkaantua tuolloin tavanomaista enemmän.
Neuvontaa antavat varsinainen lakineuvojamme,
aluekoordinaattorit ja muut asiantuntijamme:

palveluiden ja tukitoimien yleisneuvonta:
lakineuvoja Maritta Ekmark,
p. 0206 90 284
(puhelinajat ma, ti, to klo 10 - 14)
lakineuvonta@kvtl.fi

perusopetus ja kouluasiat:
tiedottaja Sanna Välkkilä,
p. 0207 718 212
sanna.valkkila@kvtl.fi

työllisyys ja jatko-opiskeluasiat:
vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpää,
p. 0207 718 336
kari.vuorenpaa@kvtl.fi

Ensiavun saamiseksi ja ruuhkan välttämiseksi suosittelemme,
että tutustutte ongelmatilanteissa verkkosivujemme
lakineuvonta-osion sisältöön:
www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/

Tarkempia ohjeita ja apua voitte saada myös kunnan
tai hoitolaitoksen sosiaali- tai potilasasiamiehiltä.

Valitusasioissa apua antavat lisäksi oikeusaputoimistot
tai asianajo- ja lakiasiaintoimistot.
Valitusasioissa eläkettä saavalla kehitysvammaisella henkilöllä
on usein mahdollisuus saada maksutonta oikeusapua.

Maakuntalehti Karjalaisen mukaan
Irma Nykäsen palkintoperusteluissa mainitaan
erityisesti hänen sydämestä lähtevä järjestötyö.
Nykänen on tehnyt järjestötyötä erityisesti
kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä kanssa.
Lisäksi Nykästä kiitellään siitä, että
hän henkilönä kokoaa ihmiset ja eri järjestötoimijat yhteen.
Viime aikoina hän on erityisesti toiminut
maahanmuuttajien kotouttamiseksi Lieksaan.

Palkinto luovutetaan vuosittain henkilölle tai taholle,
joka on omalla toiminnallaan edesauttanut, innostanut,
ja rakentanut yhteistyötä järjestön tai järjestöjen
toiminnan mahdollistamiseksi maakunnassa.

Palkinto luovutettiin 23.9.2011 Nurmeksessa.

Tulppaanitalossa Tampereella järjestetään
lauantaina 1.10.2011 klo 11 - 14 avoimien ovien päivä,
jonka aikana on mahdollista tulla tutustumaan
kehitysvammaisten ihmisten elämään, unelmiin ja mahdollisuuksiin.
 
Yhteisöllisyyttä edistävän kulttuuritapahtuman takana
on laaja joukko vammaisalan toimijoita.
Tulppaanitalossa on paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa.
 
Tarkoituksena on tarjota monipuolinen katsaus
kehitysvammaisen ihmisen elämään.
1.10 vietetään Tampere-päivää
ja päivän aikana liikkeelle lähtevät
ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan Tulppaanitaloon!

Päivän teema on ”Unelmista totta”.
Tulppaanitalon ensimmäisessä kerroksessa esitellään
kehitysvammaisten ihmisten unelmia
ja ylemmissä kerroksissa etsitään ja esitellään keinoja niiden toteuttamiseksi.
Viidennessä kerroksessa Kehitysvammaisten palvelusäätiö -konsernin
tiloissa vieraan toivottaa tervetulleeksi erityinen kaupunginjohtaja.
 
Ohjelmassa on paljon rentoa ja hauskaa ohjelmaa:
mm. La Strada -teatteri, Musica-nuorisopuhallinorkesteri,​
klovnit Marietta ja Hissu, valokuvanäyttely ”Hetki unelmaa”
sekä Tulppaanitalon messukerros.
 
Samalla avataan Tulppaanitalossa toimivan Tukiliiton
valokuvanäyttely liiton 50 vuoden taipaleen kunniaksi.
Sisäpihalla on kirpputori, jonka tuotto ohjataan
vaikeavammaisten henkilöiden osallistumista
mahdollistavien toimintavälineiden hankintaan
sekä buffetti, josta voi ostaa herkullista purtavaa.

Avoimien ovien päivän järjestäjät:
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö -konserni,
Me Itse ry, Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry,  Oma Polku ry, La Strada,
Tampereen seudun Näkövammaiset ry ja Vimmart.

Tulosta tapahtumaesite (doc)

Eduskunna SOSTER-verkko järjestäytyi tänään.
Verkosto toimii kansanedustajien
ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen välisenä foorumina.

SOSTER-verkon tavoitteena on turvata,
että sosiaali- ja terveysjärjestöillä on selkeä asema
ja toimintaedellytykset suomalaisessa yhteiskunnassa
sekä taloudelliset mahdollisuudet työhönsä.

SOSTER-verkon vetäjänä toimii kansanedustaja Johannes Koskinen
ja hänen varahenkilönään kansanedustaja Sari Sarkomaa.
Verkon toimintaa suunnittelee ydinryhmä,
jossa on edustaja jokaisesta eduskuntaryhmästä.

SOSTER-verkon avajaistilaisuudessa 23.9.2011
pohdittiin kansalaisjärjestöjen haasteita
pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman valossa.
Hallitusohjelma sisältää runsaasti
kansalaisjärjestöjä koskettavia tavoitteita ja linjauksia.
Erityisesti esillä olivat sosiaali- ja terveysministeriön
ja työelinkeinoministeriön käynnistyvät hankkeet ja ohjelmat.

Eduskunnan SOSTER-verkkoon on ilmoittautunut
tähän mennessä mukaan 55 kansanedustajaa.
– On upeata, että näin suuri joukko kansanedustajia
on kiinnostunut sosiaali- ja terveysjärjestöjen asioista
ja valmis vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa,
pääsihteeri Eeva Kuuskoski YTY:stä iloitsee.

Eduskunnan SOSTER-verkko perustettiin vuonna 2009,
jonka jälkeen se on toiminut aktiivisesti ja järjestänyt
mm. useita yhteisiä seminaareja.
Verkoston toimintaa avustaa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys
YTY ry:n toimisto.


Lisätiedot:
http://www.sosteryty.fi

Suomesta lähtee kolme heittolajien edustajaa kehitysvammaisten INAS-järjestön Maailmankisoihin, jotka järjestetään 24.9.-4.10.2011 Italian Liguriassa.

Kilpailujen kotisivut: www.globalgames2011.it

Lähde: www.paralympia.fi/uutisarkisto/ajankohtainen/

Sensitiivisyyskoulutus juridiikan ammattilaisille -projektin (2009 - 2011)
luoma Senja-sensitiivisyysmalli antaa tietoa lähisuhdeväkivallan
ja seksuaalirikosten uhriksi joutumisen vaikutuksista sekä
toimintaohjeita näiden rikosten uhrien kanssa toimimisessa kaikille niille,
jotka ovat oikeusprosessissa yhteydessä uhreihin.

Juuri avatusta Internet-sivustosta löydät alueesi auttavia tahoja
ja sivuilta voit hakea ja printata lisää tietoa aiheesta:
www.senjanetti.fi

Projektia koordinoi Raiskauskriisikeskus Tukinainen.
Kehitysvammaisten Tukiliitto on yksi projektissa mukana olleista järjestöistä.
Muita mukana olleita järjestöjä ovat Ensi- ja turvakotien liitto ry,
Tyttöjen Talo Helsinki, Monika-Naiset liitto ry
ja Naisten Linja Suomessa ry.

Senja-koulutusten yhteistyökumppaneina toimivat oikeusministeriö,
Valtakunnansyyttäjävirasto, Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu.

Senja-hanketta rahoittaa Ray.

Lisätietoja Tukiliiton osuudesta:

Pia Björkman
Koulutussuunnittelija
Kehitysvammaisten Tukiliitto
Pinninkatu 51
33100 Tampere

Lisätietoja: www.fduv.fi/verksamhet/kongress/

Ohjelmaan liittyen on julkaisu tulokset seurakunnille tehdystä kyselystä, jossa kartoitettiin seurakuntien nykytilannetta saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmasta. Kyselyssä todetaan muun muassa, että ”Yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa on vähän. Verkostoyhteistyö nähdään kuuluvan pääasiassa diakonialle. Yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa tehdään etenkin paikallistasolla.”

Lue kyselyn tuloksista:
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/

Lisätietoja www.tsl.fi
ja Mervi Ylitalo,

puh. 0207 457 632 tai

s-posti mervi.ylitalo@tsl.fi

Ministeri Paula Risikko oli kirkkopyhän juhlapuhuja. Arkkipiispa emeritus Jukka Paarma saarnasi.

Kehitysvammaisten valtakunnallinen kirkkopyhä vietettiin 18.9.2011 Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla.

Juhlaan osallistui noin 800 vierasta. Kirkkopyhä oli todellinen talkootyön eli paikallisten sanoin "kökän" juhla.

Suuren juhlaväen ravitseminen sutjakkaasti oli jo sinänsä hieno näyttö vapaaehtoisuuden voimasta. Lisäksi nähtiin talkoolaisten panos niin esiintyjinä kuin monissa ohjaus- ja aputehtävissä. Päivän valmistelujen ja järjestelyjen päävastuullisena hääri Ilmajoen tukiyhdistyksen puheenjohtaja Toive Tynjälä.

Toive Tynjälä (kesk.) oli kirkkopyhän järjestelyjen isähahmo - ja syntymäpäiväsankari.

Arkkipiispa emeritus Jukka Paarma saarnasi lähimmäisyydestä. Hän muistutti, että lähimmäisen rakastaminen on arjen elämää, ratkaisuja ja toimintaa. "Jokainen tarvitsee rohkaisua, kannustusta ja kiitosta."

Juhlapuheessaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko puhui tämän hetken keskeisistä, kehitysvammaisten henkilöiden elämää koskevista valtakunnan tason asioista: vammaispoliittisesta ohjelmasta, asumisen ohjelmasta sekä vammaislakien yhteensovittamisesta.

Tervehdyksen juhlaan toivat muun muassa Tukiliiton puheenjohtaja Jyrki Pinomaa ja Me Itse ry:n puheenjohtaja Tommi Kivimäki. Pinomaa puhui vertaisuuden voimasta, ja Kivimäki ilahdutti kuulijoita puheenvuoronsa lisäksi laululla. 

Vuoden 2012 valtakunnallinen kirkkopyhä on Tampereella. Tamperelaiset ottivat juhlan lopuksi vastaan "viestin", ison puisen ristin.

Teksti ja kuvat Tupu Sammaljärvi

Tampereen Werstaalla avautui torstaina 15.9.2011 vammaishistorian näyttely Ihan epäNormaalia.

Näyttelyn avasi Sari Loijas Valtakunnallisesta vammaisneuvostosta:
- Näyttely on lajissaan ensimmäinen. Se tuo paljon tietoa kertoessaan siitä, miten vammaisia ihmisiä on kohdeltu ja miten ihmisoikeudet ovat kehittyneet.

Näyttelyä ovat olleet kokoamassa eri museot ja järjestöt yhdessä. Loijas oli tyytyväinen siihen, että näyttely rakennettiin myönteiseksi:
- Näyttelyssä on positiivinen vire.  Katse on suunnattu parempaan tulevaisuuteen.

Loijaksen mukaan historia heijastuu tähän päivään, siihen, miten vammaisia ihmisiä kohdellaan tänä päivänä. Näyttely lisää vammaistietoisuutta konkreettisesti:

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8
33210 Tampere

Vuoden varainhankintateolle ja -tekijöille jaettiin tunnustusta

Yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto Vastuullinen Lahjoittaminen ry VaLa julkisti 15.9.2011 ensimmäiset VaLa Awards -tunnustusten saajat.

Vuoden varainhankintatekona palkittiin Ärrävesijuoksu ja vuoden varainhankkijoina Unicefin vapaaehtoiset Ritva Pukkila ja Anja Roinila Espoosta.

VaLa Awards vastaanotti hienoja, erilaisia ehdotuksia vuoden varainhankintateoksi ja -tekijäksi. Raati koki, että ehdotuksia lähettäneet yhdistykset ja järjestöaktiivit keräävät varoja toiminnalleen monimuotoisesti. Ehdotusten arvioinnissa huomioitiin muun muassa luovuutta, sitoutuneisuutta sekä tuloksellisuutta.

Tunnustusta  suomalaiselle varainhankinnalle - VaLa Awards 2011 palkitut

Vuoden varainhankintateko - tunnustus yhteisölle: Ärrävesijuoksu, Suomen World Vision. Tavoite: 50 000 e - toteutunut 82 000 euroa
Keräyksen kohde: Suomen World Visionin hanke Kalpitiyassa, Sri Lanka.
Vesi- ja sanitaatio-olojen parantaminen sekä vedenpumppauslaitos.

Toteutus: Kesällä 2010 ympäri Suomea kiersi vapaaehtoisvoimin viisi vesikanisteria. R-kioski lahjoitti 100 euroa jokaisesta uudesta kioskista, jossa kanisteri vieraili. Kampanjaan oli liitetty myös muita varainhankinnan muotoja kuten Ärrävesipullojen myynti, tekstiviestilahjoitukset.

Raadin perustelut: World Vision oli onnistunut yhdistämään keräyksen kohteena olleen vesi-teemaan myös varainhankintaan. Lahjoittamisessa ja viestinnässä käytettiin useita kanavia. Yritysyhteistyö Rautakirja Oy:n kanssa on toteutettu tyylikkäästi ja oivaltavasti. Oman henkilökunnan ja tukijoiden lisäksi monet yhteisöt olivat mukana Ärrävesijuoksussa.

Veijo Lehtoselle kunniamaininta

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden johdosta palkittiin vapaaehtoistoimijoita, joiden panostus järjestön varainhankintatyölle on äärimmäisen tärkeää.

Vuoden vapaaehtoinen varainhankkija -tunnustus henkilölle: Anja Roinila ja Ritva Pukkila
Keräyksen kohde: Unicefin rokotusohjelma Palkitut ovat toimineet Suomen Unicefin vapaaehtoisina usean vuoden ja ovat erityisesti aktivoituneet persoonallisten Anna ja Toivo -nukkien tekemisessä. Aktiiviset espoolaisnaiset keräävät varoja Unicefille huikeat 4000 euroa vuodessa tekemällä yli 200 nukkea.

Raadin perustelut: Anjan ja Ritvan vahvuutena on se, että he ovat löytäneet itselleen mieluisan tavan auttaa. He ovat tehneet erittäin suuren työmäärään tunteja ja vaivaa säästämättä.

Kunniamaininta: Veijo Lehtonen
Keräyksen kohde: Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminta Turussa. Veijo Lehtonen on pitkän linjan paikallinen järjestötoimija, joka on ollut vuosia mukana keräämässä varoja kehitysvammaisten monimuotoiseen toimintaan. Veijon toiminnassa korostuu paikallisen yhteistyön merkitys usean tahon kanssa. Veijo on sitoutunut vapaaehtoinen, jollaisia tarvitaan käytännön järjestötoiminnan pyörittämiseen.

Lisätietoja:
www.vala.fi

Vastuullinen Lahjoittaminen ry - Ansvarsfullt Donerande rf on vuonna 2004 perustettu varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto. VaLan missiona on määritellä ja edistää hyvän hallinnon ja hyvän varainhankinnan periaatteita suomalaisessa yhteiskunnassa sekä auttaa j&au