VaLa – Vastuullinen lahjoittaminen ry etsii varainhankinnan parhaita tekoja ja tekijöitä. Varainhankintaa harjoittavia yhteisöjä ja aktiivisia järjestötoimijoita pyydetään lähettämään ehdotuksia 22.6.2012 mennessä.

Tunnustukset ovat:

1: Vuoden varainhankkija – tunnustus henkilölle tai ryhmälle
– onko yhdistyksesi, seurasi, seurakuntasi, yhteisösi joukoissa toimija, joka on merkittävästi kerännyt varoja tärkeään toimintaanne kuluneen vuoden aikana?
– onko henkilö on tuonut ideoillaan ja innostuksellaan jotain uutta yhteisön varainhankintaan?

2: Vuoden varainhankintateko – tunnustus yhteisölle
– onko yhteisösi kuluneen vuoden aikana innovatiivisesti ja tuloksekkaasti kerännyt varoja?
– onko kyseessä kampanja, jatkuva toiminta, tapahtuma tai projekti, jossa toteutettiin varainhankintaa uudella tavalla?

VaLa Awards on osa kansainvälistä varainhankkijoiden palkitsemiskulttuuria. Tunnustusten saajat osallistuvat lokakuussa Global Awards 2012 -mittelöön.

Lisätietoja ja ohjeet löytyvät VaLan sivulta:
www.vala.fi

Virtaa varainhankintaan -koulutus Tampereella 7.6.2012 klo 16.30 – 19.30

VaLa ja Kehitysvammaisten tukiliitto järjestävät Tulppaanitalolla (Pinninkatu 51) yhteistyössä varainhankintakoulutuksen yhdistyksille. Ilmoittautumiset 25.5. mennessä vala(at)vala.fi. Osallistumismaksu on 40 euroa/osallistuja Valan ja KVTL:n jäsenyhdistyksille ja 75 euroa/osallistuja muille yhdistyksille.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=555}

_{Tukiliiton perinteistä varainhankintaa ovat syksyn isot konsertit Tampere-talossa. Paula Koivuniemi jakoi nimikirjoituksia faneille konsertin jälkeen 2008. (kuva JT)}

Mitä tarkoittaa Deaf Gain? Miten vammaiskäsitys on kehittynyt Keski-Aasiassa, Somaliassa ja Suomessa? Miten ylläpidetään sitkeää käsitystä siitä, että vammattomuus on vammaisuutta parempaa?

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma on julkaissut kiinnostavan artikkelikokoelma Näkökulmia vammaisuuteen.

Kirjassa on 11 eri asiantuntijoiden kirjoittamaa artikkelia vammaisten ihmisten syrjinnästä. Pirkko Mahlamäki kirjoittaa kokemuksiaan YK:n vammaisyleissopimuksen etenemisestä. Marianne Leimio pohtii vammaisuutta antropologian näkökulmasta. Kehitysvammaisten ihmisten asumisen historian pikakertauksen saa lukemalla Antti Teittisen kirjoituksen "Vammaiskäsityksen kehityksestä Suomessa. Tulkintoja kehitysvammaisten henkilöiden huoltohistoriasta ja nykyisestä asemasta yhteiskunnassa".

Artikkelikokoelman voi ladata omalle koneelleen pdf-muodossa Hilman sivulta:
http://www.tukikeskushilma.fi

Hilman sivulta löytyy myös vammaisen maahanmuuttajan palveluopas 12 eri kielellä.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=554}

Yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen päivät järjestetään 7. – 8. kesäkuuta 2012 Turussa. Ne toteutetaan yhteistyössä Kynnys ry:n ja Keski-Pohjanmaan Opiston kanssa. Torstaina pääpuhujina ovat professori Helen Meekosha ja professori Teppo Kröger.

Perjantaina 8.6. päivät keskittyvät työllisyyteen. Toimitusjohtaja, TkT Jukka Jokiniemi, Innojok Oy:sata luennoi aiheesta ”Vammaisten työllistämisen sietämätön helppous”. Sen jälkeen paneelikeskustelussa aiheesta ”Vammaiset ja työllistyminen” keskustelevat Jokiniemen lisäksi puheenjohtaja toiminnanjohtaja, VTM Pauliina Lampinen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöstä, tutkija-suunnittelija Simo Klem VATESista, lakimies Terhi Toikkanen Kynnys ry:stä ja varatuomari Jaana Paanetoja työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lue lisää Vammaistutkimuksen sivulta:
www.vammaistutkimus.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=556}

Tasavallan Presidentti on myöntänyt 33 äidille Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana. Kunniamerkit luovutetaan äideille äitienpäiväjuhlassa Säätytalolla Helsingissä.

Äitienpäivänä 13. toukokuuta palkitaan 33 kasvattajana ansioitunutta äitiä Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalilla. Palkittavat äidit omaisineen osallistuvat Säätytalolla pidettävään äitienpäiväjuhlaan, jonka järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kunnioittavat juhlaa läsnäolollaan. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson esittää juhlassa valtiovallan tervehdyksen. Juhlapuheen pitää Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja Olli Simell .

Tunnustus työstä kasvattajana

Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein voidaan myöntää äidille, joka on ansioitunut lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana, kantanut yhteisvastuuta sekä tukenut perhe-elämää ja vanhemmuutta. Kunniamerkkejä pyritään myöntämään niin ansiotyössä käyville, yksinhuoltajille kuin maaseudun emännille. Lisäksi huomioidaan eri vähemmistöryhmien, kuten romanien ja saamelaisten edustajia. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Biologisten äitien lisäksi myös adoptioäitejä ja sijaisäitejä voidaan esittää palkittaviksi. Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta.

Kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä omat lapset ja lastenlapset voivat ehdottaa palkittavia äitejä aluehallintovirastoille. Aluehallintovirastojen ehdotuksesta sosiaali- ja terveysministeriö esittää vuosittain kunniamerkin saajia ritarikunnille. Ritarikuntien hallitus myönsi ensimmäisen kerran äideille kunniamerkkejä vuonna 1946.

Tunnustus on myönnetty muun muassa seuraaville äideille.

Laitoshuoltaja Reeta Kaarina Korhonen (os. Kortelainen), Iisalmi

Kaarina Korhonen syntyi Sonkajärvellä 23.3.1942 nelilapsisien perheen esikoisena. Koti oli maalaistalo, jossa myös lapset osallistuvat kodin ja tilan töihin. Kaarina kävi kansakoulun, kansanopiston ja kouluttautui aikuisiällä laitoshuoltajaksi. Kaarina avioitui autonkuljettaja Matti Korhosen kanssa vuonna 1961. Vuosien saatossa heille syntyi viisi lasta, joista nuorimmalla on Downin syndrooma. Vielä 1980-luvun puolivälissä oli vaikea saada apua ja tietoa Downin syndroomasta. Korhonen oli sinnikäs ja ja hankki tietoa down-lapsen kehittymismahdollisuuksista. Tytär oppikin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Äiti on tukenut ja rohkaissut häntä myös harrastuksissa. Oman laitoshuoltajan työnsä ohella Korhonen on toiminut mm. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry:ssä, Iisalmen kaupunginvaltuustossa ja perusturvalautakunnassa, Iisalmen hengitysyhdistyksessä, eri koulujen sekä kylätoimikuntien johtokunnissa, Ylä-Savon seurakuntayhtymän valtuutettuna, Kuopion KEVA:n tukipiirissä ja valtakunnallisessa tukiliitossa sekä henkilökohtaisena neuvojana perheille, joille on syntynyt vammainen lapsi.
 
 
Toimitusjohtaja, THM Pirjo Leena Luokkala (os. Savela), Kempele

Pirjo Leena Luokkala syntyi Haapajärvellä 9. kesäkuuta vuonna 1962. Äiti työskenteli sairaanhoitajana ja isä oli Tiitonrannan kansakoulun johtajaopettaja. Pirjolla oli 14 sisarusta ja toiseksi vanhimpana hän oli paljon vanhempien apuna. Pirjo Luokkala on opiskellut sairaanhoitajaksi, lasten erikoissairaanhoitajaksi ja terveydenhuollon maisteriksi. Nykyään hän toimii perustamansa lastanvaateyrityksen UNUKA Oy:n toimitusjohtajana. Vuonna 1983 Pirjo avioitui Oulun hiippakunnan kuurojen papin Urpo Aulis Luokkalan kanssa. Luokkaloiden perheessä on 14 lasta. Kolmella perheen lapsista on vakava sairaus, yhdellä lapsista on Downin syndrooma, jonka lisäksi myös sydänvika, yhdellä astma ja yhdellä Crohnin tauti. Koko perhe on opetellut tukiviittomia, koska perheen Downin syndroomaan sairastava lapsi tarvitsee niitä kommunikointinsa tueksi. Luokkala on perustanut uintiryhmän erityistä tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen ja vertaisryhmätoimintaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten läheisille. Pirjo Luokkala on Oulun puutarhaterapiayhdistyksen perustajajäsen sekä on toimittanut Punosapu-lehteä. Hän on pitkään toiminut myös päiväkerhon ohjaajien kouluttajana Reisijärven ja Ranuan kristillisillä opistoilla.
 
 
Perhehoitaja Kaija Anneli Peräinen (os. Sarkkinen), Mänttä-Vilppula

Kaija Anneli Peräinen syntyi 4.1.2956 Nurmeksen Kuokanvaarassa pienviljelijäkotiin kolmilapsisen perheen kuopuksena. Kaija kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1974 ja opiskeli sairaanhoitajan ja seurakuntasisaren koulutuksen v. 1975 - 1979 Helsingin diakonissalaitoksella. Vuonna 1977 Kaija avioitui nuoriso-ohjaaja Jouni Peräisen kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Perheen koti on toiminut vuodesta 1988 lähtien kehitysvammaisten lasten perhekotina, jossa omat ja kehitysvammaiset lapset ovat kasvaneet yhdessä. Tällä hetkellä kodissa asuu viisi kehitysvammaista pysyvästi ja kaksi nk. lomapaikkalaista silloin tällöin. Kaikkiaan heillä on asunut seitsemän henkilöä kokoaikaisesti ja lomapaikkalaisia on ollut 42 henkilöä. Harrastajateatteri on koko perheen yhteinen harrastus ja myös hyvin mieluinen hoitokodin asukkaille. Kaija Peräinen huolehtii myös naapuruston vanhuksista: auttaa pihahommissa ja käy asioilla.
 
 
Perhehoitaja Ritva Annikki Räty (os. Ukkonen), Lohja

Ritva Annikki Räty on syntynyt 12.12.1947 Urjalassa. Hänen vanhempansa ovat Karjalan evakkoja, jotka joutuivat jättämään kotinsa talvisodan seurauksena. Kaikkiaan perheessä oli yhdeksän lasta. Vanhemmat lapset auttoivat kotitöissä ja pienempien hoitamisessa. Ritva muutti 14-vuotiaana kotiapulaiseksi toiseen perheeseen. Ritva kävi kansakoulun sekä kansalaiskoulun. Hän avioitui vuonna 1985. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Avioliitto päättyi myöhemmin eroon. Vuodesta 1992 Ritva Räty on toiminut tilapäisenä perhehoitajana kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Perheen omat lapset ovat olleet kotona ja kasvaneet tasavertaisina hoitolapsien kanssa. Vuodesta 1992 lähtien Rädyllä on ollut 46 eri lasta hoidossa. Ritva Räty tekee tiivistä työtä Lohjan kaupungin perusturvan kehitysvammahuollon kanssa. Perhehoitajana toimiessaan Räty on suorittanut perhehoitajan jatkokurssin.
 
 
Maatilan emäntä Valma Suokas (os.Yli-Rantala), Nousiainen

Valma Suokas syntyi Kuortaneella 29.9.1938. Perheeseen kuului äidin ja isän lisäksi pikkusisko. Lapsuus oli hyvä ja onnellinen. Vuonna 1958 Suokas avioitui ja muutti Nousiaisiin maatilalle. Valma Suokas hoiti perheen lapsia, joita perheeseen syntyi neljä. Tämän lisäksi hän osallistui maatilan kaikkiin töihin sekä huolehti kodista. Perheen neljästä lapsesta kahdella on skitsofrenia ja yksi on lievästi kehitysvammainen ja autistinen. Ajoittain lapsia on hoidettu laitoksessa, mutta pääasiallisesti he ovat olleet kotihoidossa. Elämä oli aika ajoin vaikeata puolison kanssa. Valma Suokas on pyyteettömästi hoitanut sairaita ja vammaisia lapsiaan. Elämän mukanaan tuomat vastoinkäymiset eivät ole häntä lannistaneet, vaan Suokas on säilyttänyt positiivisen asenteensa.
 
 
Perhehoitaja Paula Hannele Tenhunen (os. Eronen), Leppävirta

Paula Hannele Eronen syntyi 20.3.1963 Varkaudessa. Perheessä oli kolme tytärtä ja perheen molemmat vanhemmat toimivat paperiteollisuuden palveluksessa kolmivuorotyössä. Paula opiskeli ammattikoulun hotelli- ja ravintolalinjalla keittäjäksi. Vuonna 1982 hän meni naimisiin voimalaitoskäyttäjä Pekka Tenhusen kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Perheen molemmat vanhemmat olivat vuorotyössä, ja perheen ja työn yhteen sovittaminen oli välillä hankalaa. Perhe-elämää helpotti asuminen pienen kyläyhteisön keskellä, jossa kaikki ovat tuttuja keskenään. Tenhusen perhe on pitkään toiminut tukiperheenä. Nykyisin perheeseen on sijoitettuna 8-vuotias vaikeavammainen orvoksi jäänyt tyttö, joka on synnynnäisten vammojensa vuoksi ympärivuorokautisesti hoidettava sänkypotilas. Paula on jäänyt kotiin hoitamaan tyttöä kokopäiväisesti. Tukiperhe mahdollistaa tytölle huolehtivan kotihoidon laitoshoidon sijaan.

Lähde:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=553}

"Asenteiden muuttuminen on hidasta. Siihen tarvitaan jatkuvaa työtä ja sekä kansalaisten, yhdistysten, yritysten että median panosta. Tarvitaan kohtaamisia ihmisten välillä, tietoa ja tunnetta." "Yimbyillään!"

Lue koko kirjoitus blogistamme. Keskusteluun voit osallistua blogissa
http://www.kvtl.fi/blogi

tai Tukiliiton facebook-sivulla:
http://www.facebook.com/Tukiliitto

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=552}

Juuri nyt etsimme ammattitaitoiseen joukkoomme

PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ

MAHTI -projektiin suunnittelemaan ja toteuttamaan kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten sopeutumisvalmennusta yhdessä projektipäällikön kanssa.  Valtakunnallisen MAHTI -projektin keskustoimisto sijaitsee Tampereella.

• Odotamme sinulta sosiaalialan järjestötyöhön soveltuvaa, vähintään opistotasoista koulutusta.
• Työ edellyttää joustavuutta sekä organisointi- ja yhteistyökykyä. Työ edellyttää myös matkustusvalmiutta ja mahdollisuutta ilta- ja viikonlopputöihin.
• Kokemus erityisryhmien kanssa tehdystä työstä katsotaan eduksi.

Työsuhde alkaa 18.6.2012 tai sopimuksen mukaan. Työsuhde päättyy 31.12.2015.
Palkkaus määräytyy sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen mukaan.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV ilman todistusjäljennöksiä viimeistään 20.5.2012 sähköpostitse osoitteeseen anne.gronroos@kvtl.fi

Lisätietoja ensisijaisesti sähköpostitse mutta myös puhelimitse:
koulutustoiminnan esimies Anne Grönroos
anne.gronroos@kvtl.fi, 0207 718 324
puhelinaika torstai 10.5. kello 12–14
ja projektipäällikkö Pia Björkman
pia.bjorkman@kvtl.fi, 0207 718 321,
puhelinaika keskiviikko 16.5. kello12-14

Lue enemmän Raha-automaattiyhdistyksen  rahoittamasta toiminnastamme: www.kvtl.fi/fi/tukiliitto/

Reilu rekrytointi on yhteishanke, jonka tarkoituksena on vaikuttaa yhteiskunnan asenteisiin,
jotta vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt työllistyisivät nykyistä helpommin. Hanketta hallinnoi Lihastautiliitto.

Lisäksi tuodaan esille työnhakijoiden osaamista sähköisillä online-videoesittelyillä. Mukana projektissa on useita vammaisjärjestöjä, jotka toimivat yhdessä sekä yritysmaailman vaikuttajien että julkisen sektorin kanssa. Projektipäällikkönä toimii Karoliina Joutsia. Hänen lisäkseen projektin suunnittelijana työskentelee Kaisa Karvonen.

Projekti on kaksivuotinen. Klikkaa itsesi sosiaalisen mediaan ja tule katsomaan, kuinka hanke etenee. Meidät löydät seuraavista osoitteista

Projektin blogi toimii toistaiseksi osoitteessa:
http://reilurekrytointi.blogspot.com/

Olemme myös twitterissä:
https://twitter.com/Reilu_rekry

Kaikki projektiin kuuluvat osiot koottu yhdeksi tarinaksi tänne:
http://storify.com/Reilu_rekry/

Tämän lisäksi meidät tavoittaa myös puhelimitse,
sähköpostitse tai vierailemalla projektin toimipisteessä Turussa.

Karoliinan tavoitat sähköpostitse osoitteesta karoliina.joutsia@lihastautiliitto.fi tai numerosta 040 3502 313

Hae mukaan videokuvauksiin toukokuun aikana

Reilu rekrytointi tuottaa kesän ja syksyn 2012 aikana työnhakuvideoita, jotka tulevat projektin kotisivuille työnantajien ja muidenkin nähtäväksi.

Nyt haemme rohkeaa esiintyjää, joka ei vierasta uudenlaista tapaa markkinoida itseään mukaan työelämään. Pääset tekemään omaa persoonaasi kuvaavan työnhakuvideon yhdessä ammattilaisten kanssa. Sinusta tehdään myös kuvaus nettiin, jota voit käyttää apuna työnhaussa, kun haluat kertoa itsestäsi enemmän työnantajille.

Ainoat ehtomme mukaan pääsemiseksi ovat vähintään 18 vuoden ikä ja toive löytää itsellesi työpaikka uusin keinoin.

Jos kiinnostuit, lähetä meille sähköpostilla cv:si sekä vastaa kysymykseen miksi juuri sinut pitäisi valita mukaan pilottivideoihin. Lähetä hakemuksesi torstaihin 31.5.2012 mennessä osoitteeseen kaisa.karvonen@lihastautiliitto.fi. Samasta osoitteesta saat myös lisätietoja videoihin liittyen tai voit soittaa numeroon 040 350 2270.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=538}

Aiemmin on jo tuotettu useista vaaleista selkoesitteitä,
mutta nyt välineenä on ensimmäistä kertaa video.
Selkovaalivideoilla kerrotaan perusohjeet
äänestämisestä kuntavaaleissa,
eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa.

Selkovaalivideot ovat tuottaneet eduskunta,
Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto,
Kehitysvammaliitto, Kuntaliitto ja oikeusministeriö.
Videot ovat suomen- ja ruotsinkieliset.
Videot tulevat ensimmäistä kertaa käyttöön
syksyn kuntavaalien yhteydessä.

Katso vaalivideo:
http://verneri.net/selko/yhteiskunta/videoita-aanestamisesta/

Lähde: Verneri.net

Lue koko selkokielinen uutinen:
http://verneri.net/selko/ajankohtaista/

Lue koko yleiskielinen uutinen:
http://verneri.net/yleis/ajankohtaista/

Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla 7.5. 2012 kiinnitetään huomiota siihen, että kotiapu on käytännössä kokonaan suunnattu kotona asuville huonokuntoisille vanhuksille. Lapsiperheet saavat apua lastensuojelusta, jos sieltäkään:

"Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kahdenkymmenen viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Parikymmentä vuotta sitten laskettiin noin 60 000 lapsiperheen saaneen kunnalta apua arjen pyörittämiseen silloin, kun voimat ehtyivät tilapäisesti sairauden tai uupumuksen iskiessä. Ammattitaitoisten kodinhoitajien apu kantoi perheen pahimman yli.

Kunnissa tiedetään lapsiperheiden ongelmista ja siitä, että perheiden auttamiseen tarvittaisiin lisää väkeä sekä sosiaalitoimistoihin että kotipalveluun. Ongelma on siinä, että henkilöstön palkkaaminen maksaa. Lisäksi osassa Suomea on vaikea löytää ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä. Henkilöstömenoissa säästäminen on kuitenkin lyhytnäköistä. Yhden lapsen laitoshoito maksaa vuodessa suunnilleen kahden sosiaalityöntekijän palkan verran, mutta virkamiehet eivät kykene näyttämään päättäjille, mistä säästö syntyy."

Lue pääkirjoitus osoitteessa:
www.hs.fi/paakirjoitukset/Kotipalvelu+takaisin+lapsiperheille/a1305561471369

JP Passin ja Jukka Kärkkäisen ohjaama dokumenttielokuva Kovasikajuttu avasi Suomen teattereissa 3 050 katsojalla.

Pertti Kurikan Nimipäivät -punkyhtyeestä kertova Kovasikajuttu sai teatteriensi-iltansa 4.5.2012. Elokuva nähtiin avausviikonloppuna yhteensä 45 kankaalla ympäri Suomen. Määrä on dokumenttielokuvien Suomen ennätys.

Elokuvan jatkoa auttaa mukavasti se, että Kovasikajuttu sai huhtikuun lopulla Suomen elokuvasäätiöltä markkinointitukea.

Tähtisade kriitikoilta

Helsingin Sanomat, Leena Virtanen:
Viisi tähteä
Vähän kunnioitusta!
”Kovasikajutustakin on ehtinyt tulla ilmiö, ennen ensi-iltaa. Sekä bändin että elokuvan maine kiirii ulkomaita myöten.”
http://www.hs.fi

Aamulehti, Antti Selkokari:
Neljä tähteä
Kovasikajuttu kertoo tosiasioita myös sinusta itsestäsi
”Eniten elokuva kertoo katsojastaan hänelle itselleen, koska Kovasikajuttua seuratessaan hän joutuu väistämättä kohtaamaan oman suhtautumisensa vammaisiin ja heidän näyttämiseensä koko valkokankaan leveydeltä.”
http://www.aamulehti.fi

Iltalehti:
Neljä tähteä
Nupit kaakkoon ja kunnioitusta
”Dokumentti kehitysvammaisten punk-bändistä on jo aiheena erinomainen: rohkea, kiinnostava ja mieltä avartava. Mutta kun lopputulos on lisäksi koskettava, sosiaalisesti merkittävä ja kerronnaltaan napakka, voidaan jo puhua dokumenttielokuvan helmestä.”
http://www.iltalehti.fi

V2.fi, Jari Tapani Peltonen
Neljä tähteä
The Avengers on nähty.
Koe nyt Suomen X-Men.
"Dokumentti Kovasikajuttu kertoo rokkareista, joilla on lieviä ongelmia pärjätä yhteiskunnassa. Bongaillessani teennäisiä yksilöitä heidän yleisöstään ja ympäriltään, pohdin että kenelläköhän ongelmia on enemmän, heillä jotka ovat virallisesti tavallisuuden ulkopuolella, vai hyväksyttyä käytöstä epätoivoisesti tavoittelevilla taviksilla."
http://www.v2.fi

Yle, Esko Rautakorpi:
Neljä tähteä
Kovasikajuttu on iloisen rento dokumentti
"Kovasikajuttu antaa kuvattavistaan lämpimän, inhimillisen kuvan. Toki he ovat kehitysvammaisia, mutta ennen kaikkea kanssaihmisiä, jotka odottavat tulevansa kohdelluiksi muiden tavoin. Tässä tavoitteessa tämä kaikkea ryppyotsaisuutta välttämään onnistuva, iloisen rento dokumentti myös mitä parhaimmin onnistuu."
http://yle.fi/uutiset

Episodi, Jani Svensk
Neljä tähteä
Kovasikajuttu
”Vaivihkaisen opettavaisuuden lisäksi Kovasikajuttu on hyvin hauska. Se on hauska, koska päähenkilöt ovat hauskoja ihmisiä. Se on myös hauska, koska päähenkilöt ovat hauskoissa tilanteissa. Ja se on hauska, koska päähenkilöt ovat kehitysvammaisia, joiden ilmaisuun harva on tottunut.”
http://www.episodi.fi

Fleim.fi, Tuija Pyhäranta
Tää on kovasikajuttu
Elokuva kertoo miehistä suoraan ja häpeilemättä, punk-asenteella. Jos elokuvaa kuitenkin haluaa jostain kritisoida, niin siitä, että yhtye uhkaa jäädä elokuvassa jäsentensä varjoon. Pertti Kurikan nimipäivien syntytarina on monelle tuttu, mutta olisi senkin voinut kerrata – erityisesti, kun Kovasikajuttu tai Punk Syndrome tavoittelee myös ulkomaan markkinoita.
http://www.fleim.fi/leffat/3676-kovasikajuttu

Cult24, Matti Tuomela
Viisi tähteä
Elokuva-arvio: Kovasikajuttu
”Vammaishuollon kipupisteet tuodaan julki kerrankin itse asianomaisten toimesta. Tekstit eivät ehkä ole kovin painokelpoisia, mutta juuri siksi niistä – kuten koko elokuvastakin – välittyy puhdas ja tyhjentävä rehellisyys. Neljä kehitysvammaista keskisormet pystyssä rääkymässä itselleen parempaa kohtelua on vaikuttava näky.”
http://cult24.fi/elokuva-arvio-kovasikajuttu/

Skenet, Outi Heiskanen
Kovasikajuttu – Saa tuijottaa
"Kovasikajuttu on kevään elokuvatapaus. Kuvaus neljän kundin muodostaman bändin värikkäästä noususta suuren yleisön tietoisuuteen on kuvia kumartelematon ja rehellinen. Pertiltä, Karilta, Samilta ja Tonilta riittää punk-asennetta vaikka muille jakaa."
http://www.skenet.fi

Film-O-Holic, Aino Salminen
Vammaiset vastarinnassa
Neljä hymynaamaa
”Dokumentti ei mässäile tunteilla tai rajuudella, muttei myöskään tunne tabuja. Elokuvassa sivutaan esimerkiksi itsemurhaa ja vammaisen seksuaalisuutta. Vuodatetut kyyneleet eivät kuitenkaan käänny sosiaalipornoksi."
http://www.film-o-holic.com

Sylvi.fi, Manu Haapalainen
Vuoden odotetuin bändidokumentti saattaa olla vuoden paras kotimainen elokuva
Neljä ja puoli tähteä
”Pertti Kurikan nimipäivien kohdalla tunnutaan olevan hyvin lähellä rockin myyttistä maanläheisen ja todellisen aitouden lähdettä. Bändin äärikarismaattisissa miehissä nyt vain on herkkyyttä, voimaa, uljautta – ja sitä häpeämättömän esiintymishalun väkisinkin mukanaan tuomaa spinaltapia.”
http://sylvi.fi

Savon Sanomat, Kaisa Hiltunen
Kovasikajuttu - Lue palkitun suomalaisdokumentin arvio
”Rehellisyys on Kovasikajutun suuri ansio, mutta samalla se on erittäin viihdyttävä. Sitä katsoessa uskoo, että elokuvalla voi olla vaikutusvaltaa. Mikä parasta, se ei kerjää sääliä. Pikemminkin päinvastoin, näiden miesten tekemisiä seuratessa oma rohkeuden puute alkaa nolottaa.”
http://www.savonsanomat.fi/viihde/kovasikajuttu/1192070

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=545}

_{PKN:n Toni Välitalo paukutti rumpuja keskiviikkona Tampereen Klubilla. Pilke goes Stay up Late -ilta oli loppuunmyyty. (Kuva JT)}

_{Kolme neljäsosaa Pertti Kurikan Nimipäivistä veti setin ilman paitaa. (Kuva JT)}

_{- Pikkasen meinasi tulla kiire Frankfurtissa,
kertoi Sami Helle hetki ennen keikkaa.
Hän kävi esittelemässä Kovasikajuttu-elokuvaa  Toronton Hot Docs -festivaaleilla viikonloppuna. (Kuva JT)}

<sub>Kari Aalto, joka kuvassa tervehtii faneja, oli mukana Arto Nybergin haastatteluohjelmassa sunnuntaina.
- Mulle kerrottiin kysymykset etukäteen, mies paljasti suoran lähetyksen salaisuuksia. (Kuva JT)</sub>

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää harkinnanvaraisia määrärahoja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen.

Tukea on myönnetty hankkeille, joiden tavoitteena on esimerkiksi lisätä suomalaisen aikuisväestön liikkumista terveysliikuntasuositusten mukaiseksi ja edistää omatoimista liikkumista sekä arkiliikuntaa. Lisätavoitteita ovat voineet olla yhdenvertaisuuden edistäminen, kumppanuus ja liikunnasta syrjäytymisen ehkäiseminen.

Myös kehitysvamma-alan toimijat ovat tarttuneet tilaisuuteen. Tukea saivat
- Kaarisilta ry, Nastola
Terveyttä liikunnasta. Vaikeavammaisten vesiliikunta -hanke.
- Nääsville ry, Tampere
Yhteistyö ja toimintaverkostojen kehittäminen kehitysvammaisten ihmisten terveys- ja arkiliikunnan edistämiseksi Tampereella.


_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=546}

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lähettänyt tervehdyksen koko yhdistysväelle.
Tervehdyksen välitti Me Itse ry:n entinen varapuheenjohtaja Ulla Topi.

TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS

Vammaisten henkilöiden oman tahdon ja mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus sekä itsemääräämisoikeuden edistäminen ovat Suomen vammaispolitiikan kulmakiviä. Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosille 2010 - 2015 korostaa tavoitetta luoda vahva pohja ihmisoikeuksille, syrjimättömyydelle, yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle sekä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kansalliselle edistämiselle ja toimeenpanolle.

Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan toteudu vain lainsäädäntöön ja kansainvälisiin velvoitteisiin vetoamalla. Tarvitaan avointa, erilaisuutta ymmärtävää ja kunnioittavaa keskustelua. Me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa yhteiskunnassamme vaikuttaviin asenteisiin. 

On tärkeää ottaa vammaiset ihmiset ja heidän tarpeensa huomioon päätöksenteossa yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tässä työssä tarvitaan sitä tietoa ja kokemusta, jota kansalaisjärjestöillä jäsentensä arkipäivän ja tarpeiden tuntijoina on tarjota. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja sen jäsenyhdistykset ovat tehneet merkittävää työtä vammaisten ihmisten oikeuksien puolesta jo yli puoli vuosisataa.

Vammaisilla ihmisillä on oltava mahdollisuus itsenäiseen elämään ja osallistumiseen sekä omien valintojen ja päätösten tekemiseen. Käytännössä tähän tarvitaan palvelujen ja toimintaympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäksi myös vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa tukea.

Vammaisten ihmisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden pitää toteutua myös käytännössä, ei vain juhlapuheissa. Oma koti, työ, tutut ihmiset ympärillä ja mahdollisuus tehdä ja kokea itselle merkityksellisiä asioita ovat jokaiselle hyvän elämän rakennuspuita. Oikeus hyvään elämään ja siihen vaikuttamiseen kuuluu kaikille.

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=547}

Kehitysvammaisten Tukiliitto, Harvinaiset kehitysvammaryhmät

Vuoden 2012 perhelomat yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa

Pajulahden perhelomalla vielä tilaa, hakuaikaa jatkettu!

25.-30.6.2011
Liikuntakeskus Pajulahti

Tuettu loma myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon hakijan ja puolison tulot, menot - myös velat, elämäntilanne ja aikaisemmin saatu lomatuki. Perustelut tuen tarpeesta välttämättömät. Esimerkiksi arjen kuormittavuus erityislapsen kanssa voi olla peruste lomalle pääsyyn. 

Hakuaikaa jatkettu 9.5. asti!!!

Liikuntakeskus järjestää monipuolista liikuntapainotteista ohjelmaa koko perheelle. Perheloma tarjoaa myös mahdollisuuden tavata ja vaihtaa kokemuksia muiden kehitysvammaisten lasten perheiden kanssa. Erityistä tukea tarvitseville lapsille on lomalla omia avustajia.

Loman omavastuu on 23€/hlö/aikuiset/vrk ja 7€/hlö/lapset 8-16v./vrk.

Lomalle haetaan Maaseudun terveys- ja lomahuollon lomatukihakemuksella. Lomaviikolle otetaan kymmenen perhettä Lomayhtymän valinnan perusteella. Hakuohjeet ja muut tiedot löytyvät tästä osoitteesta: www.mtlh.fi

Verkossa täytettävä lomatukihakemus:
https://ssl.mtlh.fi/lomatukihakemus/

Lisätiedot:
Virpi Hongisto
puh. 0207 718 335
tai virpi.hongisto@kvtl.fi

Aktiivinen tuki -artikkelikokoelma on ilmestynyt. Julkaisussa avataan aktiivisen tuen käsitettä ja nostetaan esille etenkin henkilökunnan roolia  kehitysvammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumisessa ja päämiehisyyden vahvistamisessa. Kehitysvammainen henkilö nähdään oman elämänsä päämiehenä, joka tekee omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja vastaa niistä.

Aktiivinen tuki -julkaisun on koonnut Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja sen hinta on 15€.

Tilaus osoitteessa: www.kvps.fi/materiaalipankki/julkaisut.php

Aktiivinen tuki
NÄKYMIÄ TUKEA TARVITSEVAN HENKILÖN OSALLISUUTEEN
Miten saada selville jokaisen yksilön elämän tärkeimmät asiat ja tukea henkilöä omien unelmien ja elämäntyylin toteuttamisessa? Julkaisun tavoitteena on laajentaa keskustelua aktiivisesta tuesta ja toimia apuvälineenä työyhteisöille kun niissä pohditaan oman työn kehittämisen mahdollisuuksia.

Palvelujen ja tuen muotojen kehittämisessä tärkeää on ihmisoikeusnäkökulman vahvistuminen. Kehitysvammainen henkilö nähdään päämiehenä, joka tekee omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Tämä haastaa kaikki tukea tarjoavat tahot pohtimaan, miten he voivat edistää kehitysvammaisten henkilöiden omien toiveiden mukaista elämää. Tässä tärkeää on unelmien ja toivotun elämänsuunnan selvittäminen, mutta se ei riitä. Yksilöllinen elämä ja lähiyhteisön tasavertainen jäsenyys voivat toteutua aktiivisen tuen avulla. Aktiivinen tuki on toimintatapa, jolla yksilökeskeistä ajattelua ja suunnittelua viedään käytäntöön.

Topside on Inclusion Europen hallinoima hanke, jossa kehitetään vertaistukijakoulutusta kehitysvammaisille henkilöille. Hankkeeseen osallistuu Tukiliiton lisäksi kehitysvammajärjestöjä Skotlannista, Hollannista, Romaniasta, Espanjasta ja Tshekistä.

Tuettu päätöksenteko on avainasemassa YK:n vammaissopimuksen toteutumisessa kehitysvammaisten ihmisten arjessa. Päätöksenteon tukeminen vaatii toimivia verkostoja. On tärkeää, että verkostoissa toimii vertaistukijoita tai -neuvojia eli kehitysvammaisia ihmisiä, jotka tukevat vertaisiaan. Tämän osaamisen kehittämiseen tähtää Topside-hanke.

Vertaistukijan rooli on tukea henkilöä henkilökohtaisten taitojen kehittämisessä; esimerkiksi itsevarmuuden ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisessa.

Topside-hankkeen sivua rakennetaan. Voit sen kautta tutustua hankkeeseen lisää. Hankkeen sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/topside-hanke/

Englanniksi voit tutustua hankkeeseen jo nyt Inclusion Europe -järjestön sivulla:
http://inclusion-europe.org/fi/icon-help-projektit/topside

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=544}

Tiistaina 15.5.2012 klo 18.00 järjestetään Vammainen lapsi uusperheessä -ilta Majalla, Malminkartanossa (Vellikellonpolku 1, Helsinki)

Miten hoitaa parisuhdetta arjen pyörittämisen keskellä? Miten lapsen vammaisuus vaikuttaa? Miten toimin äiti- tai isäpuolena?

Jaatinen ja Suomen Uusperheellisten Liitto kutsuvat vammaisten lasten vanhempia tapaamaan muita vanhempia ja keskustelemaan uusperheiden arjesta. Keskustelua alustaa uusperheneuvoja Johanna Käpynen, itsekin uusperheellinen vammaisen lapsen äiti.

Ilmoittautumiset 30.4.2012 mennessä osoitteeseen: akseli(at)jaatinen.info
Osallistuminen on maksuton, iltapala 7€.
 

Lisätietoja:
http://www.jaatinen.info/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=542}

Kovasikajuttu voitti Visions du Réel -festivaaleilla tuomariston erikoispalkinnon. Tuomaristo katsoi, että suomalainen, kehitysvammaisten äijien punkbändistä kertova elokuva oli festivaalien innovatiivisin. (Spezial Prize for the Most Innovative Feature Film).

Palkinnon suuruus on 10 000 Sveitsin frangia eli noin 8 500 euroa. Kansainvälinen tuomaristo luonnehti elokuvaa seuraavasti: ”Lämpöä ja huumoria pursuava Kovasikajuttu on viihdyttävä ja haastava elämänilon ylistys. Se ei ole vain avomielinen kohtaaminen sellaisten ihmisten kanssa, jotka normaalisti sijoitetaan yhteiskunnan marginaaliin, vaan myös inspiroivan ja ankaran elokuvanteon taidonnäyte.”

Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeestä kertova Kovasikajuttu nappasi palkinnon heti kansainvälisessä ensi-illassaan. Nyonissa, Sveitsissä järjestettävä Visions du Réel on yksi maailman arvostetuimmista dokumenttielokuvafestivaaleista. Parhaillaan elokuvaa esitetään Hot Docs -festivaaleilla Torontossa.

Kotimaassa elokuvan teatteriensi-ilta on perjantaina 4.5.2012. Elokuva tullaan näkemään avausviikonloppuna yhteensä 45 kankaalla ympäri Suomen.

Lue lisää:
http://kovasikajuttu.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=540}

Stay up late -bändi-ilta Tampereella
2.5.2012  klo 18 - 22.00 (K-18)

Perinteinen Pilke-tapahtuma järjestetään tänä vuonna Stay up Late -teemalla.  Proakatemian opiskelijayritykset järjestävät bändi-illan Tullikamarin Klubilla, Tampereella keskiviikkona 2.5.2012. Konsertti on esteetön ja sinne ovat tervetulleita kaikki 18 vuotta täyttäneet nuoret ja aikuiset.

Haastamme erityisesti asumisyksiköiden ja ryhmäkotien henkilökuntaa järjestämään työvuoroja jo etukäteen niin, että nuorilla on mahdollisuus osallistua tapahtumaan.

Konsertti alkaa klo 18.00.

Esiintyjinä nähdään:
Eila ja Armottomat
Pertti Kurikan Nimipäivät
Rockwalli
Väinölä


Pääsyliput:
Ennakkoon 5 euroa 
Ovelta 7 euroa

Keikalle on enää muutamia lippuja jäljellä!

Varaukset:
Johanna Vuorenmaa,
johanna.vuorenmaa@biz.tamk.fi
040 776 9955

Pertti Kurikan Nimipäivät -keikka
välitetään suorana nettiyleisölle

Jos jäit ilman lippua, ei hätää.
Uuden tekniikan ja
yhteistyökumppaneiden ansiosta osa
Stay up Late -illasta lähetetään suorana netissä.
Suora lähetys 2.5.2012 klo 21 alkaen
tarjotaan ilmaiseksi kaikkiin
suomalaisiin kehitysvammaisten asumisyksiköihin.
Katsominen tapahtuu ilmaisilla tunnuksilla,
joita voit pyytää osoitteesta johanna.vuorenmaa1@gmail.com .



Lisätietoja:
Johanna Vuorenmaa,
johanna.vuorenmaa@biz.tamk.fi
040 776 9955

 

Tapahtumapaikka:
Tullikamarin Klubi, Tullikamarin aukio 2, Tampere

Tapahtuman järjestäjät:
Proakatemia, Hype Osk ja Extempo Osk

Yhteistyössä mm:
Klubi,
Aamulehti,
Tampereen Kehitysvammaisten Tuki Ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto,
Wärjäämö

Stay up late  on alun perin englantilaisen Heavy Load -yhtyeen aloittama kampanja, jonka päämäärä on taata kehitysvammaisille oikeudet päättää itse nukkumaanmenoajoistaan. Heavy Loadin välittämä viesti on se, että asumisyksiköiden työntekijöillä harvoin on mitään sitä vastaan, että he joinain iltoina työskentelevät pidempään, kunhan työvuorot on suunniteltu hyvissä ajoin ja työntekijöillä on mahdollisuus suunnitella menonsa sen mukaan. Lisää kampanjasta osoitteesta www.stayuplate.org .

Proakatemia on Tampereen ammattikorkeakoulun  yrittäjyyden yksikkö. Opiskelu Proakatemialla perustuu tekemällä oppimiseen. Yrittäjyyden opiskelu aloitetaan tiimiyrityksen perustamisella. Tiimiyritys koostuu 15-20 opiskelijasta. Opiskelijat vastaavat itse yrityksen pyörittämisestä ja kehittämisestä sekä työelämäprojektien hankinnasta ja toteutuksesta.

_{Pertti Kurikan Nimipäivät (kuva JT).}

_{Väinölän kitaristi Ville Lahnajärvi. (kuva JT).}

Tosielämän frendit Yle TV2 ke 25.4.2012 klo 22.10
Missä kehitysvammaisten pitäisi asua –  jos ei minun, niin kenen takapihalla? Toimittaja Tiina Merikanto.  Lue lisää: http://atuubi.yle.fi/node/14397

Ohjelman voi katsoa Yle Areenassa:
http://areena.yle.fi/video/1335383984592

Arto Nyberg Yle TV1 su 29.4.2012 klo 19.45
Arto Nybergin vieraana sunnuntaina 29. huhtikuuta suorassa lähetyksessä on mm.  muusikko Kari Aalto Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeestä.

Ohjelman voi katsoa Yle Areenassa:
http://areena.yle.fi/video/1335722688138

Elokuva sai ensi-iltansa 26.4.

MEKA-TV:n Ari Impola twittaa aamupäivän tunnelmista Raholan koululla 26.4.2012 klo 10:
"Päivän ensimmäinen ensi-iltatilaisuus on ohi, enää 3 jäljellä. Nyt on muutama sata tyytyväistä ensi-illan näkijää Raholan koululla."

Kello kahdentoista aikaan elokuvateatteri Niagara täyttyi, kun elokuva sai toisen ensi-iltansa. Pieniä vihreitä olentoja liikkui keskikaupungilla.

Päivää jatkettiin Tulppaanitalolla pari tuntia myöhemmin, jossa avattiin Maan pulmia -näyttely. Kaikki osallistujat saivat diplomin, limskaa ja melkoisen komeat ablodit.

Maan pulmia -lyhytelokuva

Kehitysvammaisten Tukiliitto käynnisti syksyllä 2011 Raholan koulussa Tampereella mediakasvatuksen projektin, jossa ääni annettiin vaihteeksi lapsille. Integrointia 1990-luvulta toteuttaneen koulun oppilailla on kokemusta siitä, mitä on työskennellä samassa yhteisössä erityistä tukea tarvitsevan ikätoverin kanssa. Maan pulmia -lyhytelokuvan avulla oppilaat pääsivät itse kertomaan, miltä heistä näyttää ja tuntuu erilaisuus, kiusaaminen ja ystävyys.

Katso elokuva osoiteessa:
www.youtube.com/user/Tukiliitto

Katso myös elokuvan trailer, jolla vierailee MTV3:n Putous-ohjelmasta tuttu Jani-Petteri alias Iina Kuustonen. Trailerin ovat toteuttaneet Jenni Kantis ja Tuotantoyhtiö Lemeon Oy.

Kouluintegraation ja erilaisuuden hyväksymisen puolesta puhuva ja koulukiusaamista vastustava kampanja osoitteessa:
http://www.facebook.com/haittaase

Ei haittaa, vaikka sivu saisi tykkääjiä!

Elokuvaa ei levitetä kaupallisesti, mutta sitä saa esittää vapaasti eri medioissa ja tilaisuuksissa. 

Koulukiusaamisen vastainen projekti on toteutettu yksityishenkilön antaman lahjoituksen turvin.

 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry käynnisti yksityishenkilön antaman lahjoituksen turvin syksyllä 2011 Raholan koulussa Tampereella mediakasvatuksen projektin, jossa ääni annettiin vaihteeksi lapsille. Integrointia 1990-luvulta toteuttaneen koulun oppilailla on kokemusta siitä, mitä on työskennellä samassa yhteisössä erityistä tukea tarvitsevan ikätoverin kanssa. Projektia koululla ohjasi MEKA TV Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksesta.  

Syntyi Maan Pulmia -lyhytelokuva, jonka koulun oppilaat itse käsikirjoittivat, ohjasivat, lavastivat, näyttelivät ja kuvasivat.  Lapset pääsivät yhdessä kertomaan, miltä heistä näyttää ja tuntuu erilaisuus, kiusaaminen ja ystävyys.

TERVETULOA NÄYTTELYYN MAAN ASUKKAAT!
Elokuvanteon vaiheista kertova näyttely avattiin Tulppaanitalolla Tampereella,
missä se on esillä 26.4. - 24.5.2012 arkisin klo 9 - 15.
Osoite: Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Näyttelyn kuvat ovat lasten valitsemia. Esillä on myös lavasteita, puvustusta ja piirroksia. Elokuva on katsottavissa Tukiliiton YouTube-kanavalla osoitteessa:

www.youtube.com/playlist?list=PL5615375D37882917&feature=plcp

Tukiliiton järjestämillä kursseilla ja tapahtumissa työskentelee tilapäistyöntekijöitä ohjaajina. Ohjaajien työkuvana kurssitoiminnassa on tukea, ohjata, avustaa kurssilaisia osallistumaan kurssin ohjelmaan. Osallistujia tuetaan itsenäiseen ja omaehtoiseen toimintaan. Ohjaajat työskentelevät niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin kanssa.

Ohjaajantyö on tilapäistä palkkatyötä, työtehtävät ovat eri puolilla Suomea.  Ohjaajina voivat toimia täysi-ikäiset, motivoituneet ja vastuuntuntoiset henkilöt. Ammattitutkinto/työkokemus katsotaan eduksi.

Tukiliitto tarjoaa ohjaajille koulutusta työhön.

Hae ohjaajakoulutukseen! Hakuaika loppuu 30.4.

 
Lisätietoja, ohjelma ja koulutuspäivän hakulomaket:

www.kvtl.fi/fi/kurssit-ja-koulutus/ohjaajille/

Opinnäytetyönäyttely Kaunis ajatus esittelee kahdeksan Kaarisillasta valmistuvan opiskelijan maalauksia ja veistoksia.

Kuvallisen ilmaisun koulutusohjelma on kestoltaan kolme vuotta ja siitä valmistuu kuva-artesaaniksi. Koulutus järjestetään Nastolassa sijaitsevassa Kaarisillassa erityisopetuksena yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa.

Yhteinen näyttely nimettiin Kauniiksi ajatukseksi.

Ennen Art Kaarisillan näyttelyä valmistuvien opiskelijoiden töitä on ollut esillä Lahden Muotohuoltamolla näyttelyssä Väritehdas. Parhaillaan Engel-makasiinissa Nastolan Villähteellä on esillä rinnakkaisnäyttely Picnic, joka on auki 4.5. saakka.

Lue lisää ja katsele teoksia:
http://www.artkaarisilta.fi/1

Kaunis ajatus
27.5. asti

Galleria Art Kaarisilta
Sanomatalo, 1.krs
Elielinaukio 2
00100 Helsinki

AUKIOLOAJAT:
TI-PE klo 11-18
LA-SU klo 12-16
maanantaisin suljettu


_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=541}

 Lupa- ja turvallisuusinfopäivä 15.5.2012 Turussa
 Oletko kiinnostunut oppimaan lisää yleisötapahtuman järjestämisestä? Luvat ja turvallisuus kuntoon kesän tapahtumiin -infopäivä tiistaina 15.5. klo 9 – 14  Turussa.
Ilmoittautumiset infopäivään ja lupaklinikkaan 9.5 mennessä osoitteessa:
www.webropolsurveys.com/S/8C798117FA4422C8.par

Vertaisohjaajien kouluttajille koulutusta syksyllä Helsingissä
Kansalaisareena järjestää vertaisohjaajia kouluttaville kouluttajakoulutusta 27.8., 17.9. ja 22.10. Helsingissä.  Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet vertaisohjaajien kouluttamiseen oman yhteisön käyttöön. Kouluttajana on KM, suunnittelija ja yhteisötyönohjaaja Mirja Heikkilä. Kurssin hinta on 195 € ja Ilmoittautumiset 5.6. mennessä. Ohjelma ja lisätietoja: 
www.kansalaisareena.fi/Vertaisohjaajien_kouluttajakoulutus_2012.pdf.

OAJ: Erityisopetuksen yhdistäminen epäonnistunut – kuntia syytetään säästökikkailusta

Viime vuoden alussa uudistunut perustusopetuslaki on Opettajien ammattijärjestön mukaan tuonut jäsenkunnalta koko ajan enemmän huolestuneita yhteydenottoja.

– Lähikouluperiaatetta toteutetaan liian usein säästösyistä. Jos erityisen tuen piirissä opiskelevaa oppilasta opetetaan yleisopetusryhmässä, ryhmäkoon pitäisi pienentyä. Lisäksi oppilaan pitäisi saada erityisopettajan antamaa erityisopetusta, Koivisto muistuttaa.

Lue koko uutinen (Turun Sanomat):
www.ts.fi/uutiset/kotimaa/337827/OAJ+Erityisopetuksen+yhdistaminen+epaonnistunut+

Kehitysvammaisten musiikki- ja teatteriryhmä Hurja Joukko juhlistaa esityksellään Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Suomi 95 v teatteriesitys käy läpi itsenäisyyden ajan vuosikymmenet musiikin, pienten näytelmien ja eri hahmojen kautta.

– Esitys etenee nuorison näkökulmasta vuosikymmenittäin, kertoo Hurja Joukon johtaja Heini Vesterinen.

Imatran seudun kehitysvammaisten tuki ry täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Esityksessä muistellaan lauluin, kuvin ja juontajan puheen kautta yhdistyksen historiaa.

Lue koko uutinen (Uutisvuoksi / Heli Rautanen):
www.uutisvuoksi.fi/Uutiset/2012/04/24/Hurja+Joukko+juhlistaa++Suomen+itsen

Haluatko lukea kehitysvamma-alan ajankohtaisia uutisia?

Tilaa Tukiliiton uutiskirje
ja saat kerran viikossa koosteen uutisista omaan sähköpostiisi.

Ohjeet sivulla
www.kvtl.fi/fi/media/tilaa-uutiskirje

Millainen on uusi äitiyspakkaus?
Kuinka pitkä isäkuukausi on?
Miten äitiysraha lasketaan?
Miten haen kotihoidon tukea?

Etkö löytänyt vastausta sinua askarruttaneeseen kysymykseen?
Kela-Kerttu vastaa lapsiperheiden kysymyksiin Suomi24:ssä
työaikaan maanantaista perjantaihin.
Palstalla kysymyksiisi vastaavat Kelan perhe-etuuksien asiantuntijat
eri puolilta Suomea. Etusijalla ovat kysymykset,
joiden vastauksista monet hyötyvät.

Tietoturvasyistä Kela-Kerttu ei voi vastata yksittäisen henkilön
tai perheen etuustiedusteluihin. Henkilötietoja, henkilötunnusta
tai tietoja etuuspäätöksistä ei pidä lähettää palstalle.

Lue Kela-Kerttu-keskustelua sivulta:
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/6037

Kela-Kerttu on myös Facebookissa

Kela-Kerttu löytyy osoitteesta
www.facebook.com/kelakerttu

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=531}

Mitä on perheen arki, kun vanhemmalla
on kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa?

Aika: torstai 24.5.2012 klo 13 – 16

Paikka: Kehitysvammaisten Tukiliitto, Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Kenelle: Kohtaatko perheitä, joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa? Tietoa sekä ammattilaisille että muille aiheesta kiinnostuneille.

Järjestäjä: Pikassos ja Kehitysvammaisten Tukiliitto

Alustava ohjelma:

– Mitä on perheiden arki, kun vanhemmalla on kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa?

– Suomalainen tutkimustyö perheistä, joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa

– Perheiden kokemuksia palveluista

Seminaari on maksuton

Ilmoittautumiset 16.5 mennessä
Äiti ei pysy kärryillä –projektin
projektipäällikkö Johanna Sakolle,
puh. 0207 718 326 tai johanna.sakko@kvtl.fi.

Lue lisää projektista:
www.kvtl.fi/fi/ammattisivut/projektit/aiti-ei-pysy-karryilla/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=532}

Virtaa varainhankintaan -koulutus on tarkoitettu yhdistyksille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään varainhankintaansa. Koulutus on suunnattu erityisesti yhdistysten
- varainhankinnasta ja/tai viestinnästä kiinnostuneille
- hallinnosta ja/tai talousasioista vastaaville
- luottamushenkilöille ja johdolle

Torstaina 7.6. klo 16.30 - 19.30
Tulppaanitalo os. Pinninkatu 51, Tampere

Koulutuksen sisältö:
- varainhankinnan eri muodot ja perusteet lainsäädännöstä
- miten suunnittelet yhdistyksen varainhankintastrategian
- miten toteutat toimivan kampanjan / tapahtuman
- miten esität tuloksellisen lahjoituspyynnön
- suomalainen antamisen ja pyytämisen kulttuuri

Osallistumismaksu:
- 75 euroa/osallistuja
- 40 euroa/osallistuja

Valan ja KVTL:n jäsenyhdistykset
Ilmoittautuminen: 16.5. mennessä: vala@vala.fi
- hintaan sisältyy koulutusmateriaali ja kahvitarjoilu

Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Koulutuksen yhteistyössä järjestävät:Vastuullinen lahjoittaminen ry  ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Tervetuloa lataamaan virtaa varainhankintaan!

TIEDOTE 20.4.2012
Soveltava Liikunta SoveLi ry

Soveltavan liikunnan järjestöt ottavat kantaa:

Liikunta on pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten perusoikeus

Soveltava Liikunta SoveLi ry on huolissaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten oikeuksista terveysliikunnassa. Liikunta pitää nähdä terveyttä lisäävänä ja sairauksia ennaltaehkäisevänä toimintana etenkin monen sairauden riskiryhmien kohdalla.

SoveLi ja sen 17 jäsenjärjestöä ottivat kevätkokouksessaan 19.4. kantaa valmisteilla oleviin suomalaisen terveysliikunnan painopisteisiin. Nämä valtakunnalliset kansanterveys- ja vammaisjärjestöt edustavat 327 000 henkilöjäsentä.

SoveLi pitää myönteisenä, että suomalaista terveysliikuntaa ollaan hallitusohjelman mukaisesti edistämässä valtiovallan toimin. Pidämme tärkeänä että sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät jatkossa tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntamahdollisuuksien turvaamiseksi. Terveyden edistämistä kannattaa tarkastella myös soveltavan liikunnan näkökulmasta.

SoveLin jäsenten liikuntatoiminta perustuu sekä ammattilaisten että vertaisten tukeen. Se tavoittaa ne henkilöt, joita valtavirran liikuntapolitiikka ei osaa tukea. Se tavoittaa myös niitä ihmisiä, jotka liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi tai ovat vaarassa syrjäytyä liikunnasta.

Valittaessa terveysliikunnan tulevaisuuden painopisteitä on huolehdittava siitä, että kaikkien kansalaisten oikeus liikuntaan turvataan. Turvaamalla kaikenikäisten pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oikeus liikuntaan voidaan ehkäistä liikunnasta ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Ikääntyneiden lisäksi toimintakyvyn rajoituksia on kaikissa ikäluokissa.

Tukemalla erilaisin toimintakyvyin varustettujen kansalaisten liikkumista huolehditaan siitä, että Suomi on vuonna 2020 maailman liikkuvin ja onnellisin kansakunta.


Lisätietoa:

SoveLin ts. toiminnanjohtaja Reetta Kettunen, 040 511 5941

SoveLin hallituksen puheenjohtaja Timo Peltovuori, 0500 438 858

 

Soveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallinen liikuntajärjestö, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntamahdollisuuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Lisätietoa: www.soveli.fi

Kisakallion Urheiluopistolla 28.4.2012 kello 10  - 15.
www.kisakallio.fi

Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry www.kutp.net/
ja Kisakallion Urheiluopisto järjestävät myös tänä vuonna liikuntapäivän.

Liikuntapäivän suunnittelevat opiskelijat ja he ovat tapahtumapäivän ajan ohjaamassa sekä avustamassa eri liikuntapisteissä. Muissa yleisluontoisissa avustustehtävissä he eivät toimi, vaan osallistujan mukana tulevat avustajat hoitavat nämä.

Ohjelmassa on ennakkotiedon mukaan mm.
musiikkiliikunta, temppurata, monenlaista palloilua (tuolien ja tukien tarve huomioitu), puhallustikka, turbokeihäs, curling, ym. sisäliikuntaa. Kuntosali on käytössä ja laitteiden viereen pääsee hyvin pyörätuolilla. Ulkona on Ministadionilla salibandyn/sählyn peluuta ja muuta mukavaa.

Vaatetus mukaan siten, että käyvät sekä ulko-­ että sisäliikuntaan. Osallistumismaksua ei ole. Urheiluopistolla on mahdollista syödä monipuolinen ja makoisa buffet-­lounas hintaan:
aikuiset 8,85 euroa, lapset 7,35 euroa.

Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella (pdf).

Lisätietoja: Marja Maja, puh. 040-7334904 ja Aira Kasanko, puh. 040-5955140

Kelan kurssi nro 42078

Kehitys- ja puhevammaisten aikuisten arjenhallintakurssi

Kurssi järjestetään kahdessa osassa.
Ensimmäinen osa 6. - 10.8.2012 ja jatkokurssi 25.-28.2.2013
Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä.

Hakuaika päättyy 4.5.2012, jolloin hakemusten tulee olla Tukiliitossa esivalintaa varten.

Kurssi on ensisijaisesti henkilöille, joilla on puheentuoton häiriöitä
ja jotka hyötyvät puhetta tukevien kommunikaatiomenetelmien käytöstä.
Kurssin tavoite on tukea itseilmaisua
ja antaa keinoja selviytyä vuorovaikutustilanteissa.
Kurssille haetaan Kelan lomakkeella Ku102,
jonka liitteeksi tulee kuntoutussuunnitelma tai lääkärinlausunto.

Lisätietoja:
koulutussuunnittelija, puhelin 0206 90 281.


_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=526}

LÄHIDEMOKRATIAA KEMIJÄRVELÄISILLE
Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke järjestää toukokuussa Kemijärvellä kansalaisraadin. Kehitä Kemijärveä yhdessä päättäjien kanssa! Ilmoittautuminen raatiin alkaa nyt!

Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaiseen kuntalaisuuteen? Kemijärvellä Setlementti Tunturilassa järjestettävässä kansalaisraadissa kemijärveläiset pääsevät pohtimaan ja keskustelemaan aiheesta sekä tenttaamaan asiantuntijoita. Raadissa asiantuntijoina ovat muun muassa valtakunnan tasolta Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n johtava koordinaattori Ritva Still Oulusta ja paikallistasolta Kemijärven Sote-johtaja Auvo Kilpeläinen sekä vanhus- ja vammaistyönjohtaja Antero Myllykangas. Keskusteluiden pohjalta raatilaiset laativat yhteisen julkilausuman. Julkilausuma esitetään yleisölle ja päättäjille valtuustosalissa toukokuun aikana.

Kansalaisraati eroaa merkittävästi tavanomaisista kuntalaisten osallistumistavoista, joissa usein kuullaan yksipuolisesti yhden tai muutaman ihmisen mielipiteitä. Kansalaisraadissa kaikkien osallistujien mielipiteet ovat yhtä tärkeitä. Kansalaisraati on USA:ssa 1970-luvulla kehitetty demokratiamenetelmä. Kansalaisraati on uudenlainen keskustelevan kansalaisdemokratian muoto. Suomessa kansalaisraati-ajattelua on sovellettu Vaasan yliopiston tutkimushankkeissa.

Ilmoittautuminen Kemijärven kansalaisraatiin on alkanut. Mukaan kansalaisraatiin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 16-vuotias kemijärveläinen. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta arpomalla siten, että raati edustaa mahdollisimman kattavasti erilaisia kemijärveläisiä. Raatiin valitaan yhteensä 24 henkilöä. Kemijärven raatiin voi ilmoittautua 12–24. huhtikuuta 2012 netissä, puhelimitse tai postitse. Kaikille ilmoittautuneille tiedotetaan henkilövalinnoista viikolla 18. Ilmoittautumislomake löytyy Uusi paikallisuus -hankkeen kotisivuilta www.uusipaikallisuus.fi

Raati järjestetään 14–16.toukokuuta Setlementti Tunturilan juhlasalissa.

Lisätietoja
Uusi paikallisuus -Kemijärven osahankkeen projektipäällikkö
Mikko Kellokumpu
045-134 89 58
Setlementti Tunturila, Särkeläntie 12–14, 98120 Kemijärvi
mikko.kellokumpu@setlementti.fi

www.uusipaikallisuus.fi

STT

Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin ohjaaman Kovasikajuttu-elokuvan teatteriensi-ilta siirtyy viikolla suuren kysynnän vuoksi. Kovasikajuttu tulee valkokankaille 4. toukokuuta.

Ensi-iltaa siirretään, jotta elokuvalle saadaan mahdollisimman monta esityssalia. Kovasikajuttu on saanut hyvän vastaanoton kevään ennakkonäytöksissä.

Kehitysvammaisten muusikoiden punkbändistä kertovalle elokuvalle on kysyntää myös ulkomailla. Sen kansainvälinen ensi-ilta on Sveitsissä Visions du Reel -festivaalilla tulevana lauantaina.

Kisälli kehitysvammaisten taidetyöpaja on
TV1:n Puoli Seitsemän -ohjelmassa
tänään tiistaina 17.4  klo 18.30.

Pian lähetyksen jälkeen
ohjelma on katsottavissa YLE Areenassa
30 vrk:n ajan ja
se myös uusitaan keskiviikkona 18.4. klo 11.10.

Vuoden 2012 liittokokous järjestetään Tampereella 26.5.2012. Samana päivänä liittokokouksen yhteydessä on myös lapsiperheiden Hyväntuulenpäivä. 25.5.2012 toteutetaan Ideapäivä-seminaari jossa kierrätetään paikallisyhdistyksien hyviä käytäntöjä. Liittokokous ja Ideapäivä-seminaari järjestetään Tampereella Juhlatila Konsussa.

25.5.2012 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy toivottavat osallistujat tervetulleiksi juhlaillalliselle  20-vuotisen toimintansa johdosta. KVPS-konserni tarjoaa Tukiliiton liittokokouksen yhteydessä perjantai-iltana juhlaillallisen mukavan seurustelun ja pienen ohjelman merkeissä.Tilaisuus pidetään ravintola Bravo Plazassa, Finlaysonin alueella, osoitteessa  Itäinen katu 5-7. Liittokokousillallinen alkaa klo 19.00.

Lue lisää ja käy ilmoittautumassa tästä.

Viides vammaisten valtakunnallinen kuvataidenäyttely järjestetään Oulun kaupunginkirjaston esteettömissä tiloissa 18.09. - 30.09. 2012. Wäinö Aaltosen Seura järjestää näyttelyn yhdessä Nuorten Ystävät ry:n kanssa.
Näyttelyn teemaksi on valittu Nuorten Ystävien 105-vuotisjuhlan teema ”Hyvinvointi ja kulttuuri”.  Teeman mukaisesti toivomme teosten kertovan esimerkiksi miten kuvataide lisää hyvinvointia.

Wäinö Aaltosen Seura yhteistyökumppaneineen kutsuu kaikki vammaiset taiteilijat ja taiteen harrastajat osallistumaan näyttelyyn.

VAKU - näyttelyiden sarja alkoi vuonna 2008 Turussa, jatkui Helsingissä ja Jyväskylässä ja palasi Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotena 2011 Turkuun.  Vammaiset taiteilijat ovat lähettäneet jokaiseen näyttelyyn kiitettävästi töitään.  Yleisö ja media ovat osoittaneet vahvasti kiinnostusta näyttelyitä kohtaan.  Näyttelyt ovat olleet näyttävästi esillä niin lehdistössä kuin televisiossa ja näyttelyihin on tutustunut tuhansia vammaisten taiteen ystäviä.

Näyttelyn jury valitsee kolme vuoden 2012 vammaistaitelijaa Oulun näyttelyyn osallistuvien keskuudesta.  Ensimmäinen saa 1000 euroa ja kaksi muuta 500 euroa kumpikin.

VAKU 2012, TOIMINTAOHJEET:
Viides VAKU - näyttely pidetään Oulun kaupunginkirjaston tiloissa 18.09. - 30.09. 2012
osoitteessa Kaarlenväylä 3.  Näyttelyn teemana on ”Hyvinvointi ja kulttuuri” ja toivomme aiheen rohkeaa ja monipuolista käsittelyä.

Yksittäinen taiteilija voi lähettää näyttelyyn korkeintaan kolme taideteosta kooltaan enintään 45 cm x 60 cm.  Jos näyttelyyn tulee niin paljon töitä, etteivät kaikki lähetetyt työt mahdu esille, kuraattorit karsivat töiden määrää.  Teosten pitää olla perillä Oulussa ja Turussa viimeistään maanantaina 03.09. 2012

Toimitusosoitteet:
Turun Seudun Invalidit ry
 Asesepänkatu1,
20810 Turku

Nuorten Ystävät ry,
Torikatu 28,
90100 Oulu

Teosten takana tulee olla taiteilijan ja omistajan nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä teoksen nimi ja käytetty tekniikka.  Koska näyttelyssä on mahdollisuus myydä töitä, pyydämme liittämään mukaan tilinnumeron myyntituloa varten.  Järjestäjä ei peri provisiota, joten tuotot saa lyhentämättöminä taiteilija.  Myynti on vapaaehtoista!

Jokaisen työn yhteyteen pitää lisätä myös erillinen tiedote, missä on mainittu kenelle teos palautetaan, palautusosoite sekä mahdollinen sähköpostiosoite.  Mainitkaa myös teoksen nimi ja käytetty tekniikka sekä työn arvo vakuuttamisen vuoksi, vaikka et haluaisikaan myydä.

Vakuuttaminen on jokaisen omistajan tai tekijän omalla vastuulla.  Posti vakuuttaa teokset palautuksen ajaksi postissa. Ilmoita teosten arvo tätä varten.  Taideteokset palautetaan näyttelyn jälkeen annettuun osoitteeseen postiennakolla.

Osallistumismaksu on 10 euroa taiteilijaa kohti.  Sen voi maksaa Wäinö Aaltosen Seuran tilille
FI5457116120127424 ennakkoon tai liittää teosten yhteyteen.

Tulemme järjestämään myös aiheeseen liittyvän seminaarin, josta tiedotamme myöhemmin.  Seminaari järjestetään avajaisten yhteydessä.

Innostusta jokaiselle taiteen tekemiseen! Nähdään Oulussa!

Hilkka Huotari antaa lisätietoja näyttelyyn liittyen:
0500 936 767 tai hilkka.huotari(at)pp2.ine.fi

Lakimiehemme vaihtaessa uusiin tehtäviin joudumme järjestelemään lakineuvontaamme uudelleen.
Haluamme palvella erityisesti sellaisissa kysymyksissä, jotka liittyvät suoraan kehitysvammaisten henkilöiden palveluihin ja joihin ei saa helposti vastausta muualta.

Moneen kysymykseen löydät vastauksen myös sivuiltamme
www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/aihealueet-aakkosittain/

Lakineuvontamme on koonnut aineistoa seuraavista aiheista:

-    asuminen
-    henkilökohtainen apu
-    itsemäärääminen tai kohtelu
-    palvelusuunnittelu ja erityishuolto-ohjelma (eho)
-    kuljetuspalvelut
-    aamu- ja iltapäivätoiminta, tilapäishoito

Perehdy ensin kotisivuilla olevaan aineistoon. Jos et löydä sivuilta vastausta, lakineuvontamme osoite on lakineuvonta@kvtl.fi.
Vastaamme kysymyksiin saapumisjärjestyksessä. Valitettavasti vastausajat saattavat välillä venyä ruuhkan vuoksi.

 
Emme vastaa henkilökohtaisiin sähköposteihin lähetettyihin kysymyksiin. Valitusten tekemisessä  emme  pysty toistaiseksi auttamaan.

Perusopetusta koskeviin kysymyksiin saat vastauksen osoitteesta
perusopetus@kvtl.fi

Toisen asteen opintoja, työ- ja päivätoimintaa sekä työllistymistä koskeviin kysymyksiin vastataan osoitteessa
tyollisyys@kvtl.fi

Osoitteita, joista voit löytää vastauksia muihin kysymyksiin:
-    autoiluun liittyvät asiat www.trafi.fi, www.tulli.fi (autoveron palautus/-huojennus), www.poliisi.fi  (vammaisen pysäköintilupa)
-    edunvalvontaan liittyvät asiat www.maistraatti.fi
-    kuntouttava päivähoito www.kvtl.fi
-    omaishoidon tuki www.omaishoitajat.fi
-    perhe- ja jäämistöoikeus (avioero, perintöoikeus, testamentti) www.oikeus.fi
-    sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset (Kelan etuudet) www.kela.fi
-    vammaispalveluihin liittyvissä asioissa kannattaa ottaa aina ensin yhteyttä oman kunnan vammaispalveluista tai kehitysvammahuollosta vastaavaan sosiaalityöntekijään ja tämän jälkeen sosiaaliasiamieheen. Valvonta-asioista vastaavat aluehallintovirastot eli avit.

Hämeenlinnassa Virvelinrannassa, osoitteessa Ansarikuja 1,
keskustellaan ja kuullaan aiheesta lisää
Keskiviikkona 18.4.2012 klo 18.00–20.00

Järjestäjinä Hämeenlinnan kaupunki, Virvelinranta ja Taidekeskus Kettuki.

Ohjelma
Tilaisuuden avaus
- Hanna Åby, Virvelinranta

Onnenonkijat –yhtye esiintyy

Kehitysvammaisten työllistyminen
- Kari Vuorenpää, Kehitysvammaisten Tukiliitto

Kehitysvammaisen työllistäjänä Immunodiagnostic Oy
- Tuula Lehtonen

Kehitysvammaisen työllistäjänä Pekolan Liikenne Oy
- Risto Pekola

Kehitysvammaisen työllistäjänä Hämeen Tukikoti Oy
- Marjut Saarinen

Kehitysvammaisen työllistäjänä Iittalan taidetalo
- Immo Rantala

Hämeenlinnan kaupungin puheenvuoro

Keskustelua, puheenjohtajana Kari Vuorenpää

Jatkotoimenpiteet keskustelun pohjalta

Hämeen Tukikoti Oy:n kahvila on avoinna tilaisuuden ajan.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Immo Rantala, projektipäällikkö, Taidekeskus Kettuki, 050 381 0743, immo.rantala@gmail.com

Tilaisuuden kutsu

Lyhty ry:n ja Jaana Venkula järjestävät
yleisöluennon ja kirjaesittelytilaisuuden
tiistaina 17.4.2012 klo 14.00 ja klo 18.00.
Paikkana on Lasten ja nuorten taidekeskus
Annantalon juhlasali osoitteessa Annankatu 30.
Tilaisuus kestää noin tunnin.

Kehitysvammaistyötä tekevän Lyhty ry:n toiminnassa
keskeinen huomio suuntautuu yksilön vahvuuksien
vahvistaamiseen kaiken arkisen työskentelyn kautta.
Tämän ajatuksen taustalla olevaa tekemisen filosofiaa
esittelee sos.psykologi Jaana Venkula.

Lyhty ry on julkaissut sarjan uusintapainoksia
Jaana Venkulan kirjoista:
- Tekemisen taito ISBN: 9789524989152
- Kysymisen taito ISBN: 9789524989169
- Taiteen välttämättömyydestä ISBN: 9789524989183
- Epävarmuudesta ja varmuudesta: ISBN: 9789524989176

Lisäksi kirja Fair Play jalkapallon sieluna ja käytäntönä
julkaistaan syksyllä 2012.

Kirjasarjan nimi on Alussa oli teko.
Kirjoja voi tilata kirjakaupoista.

Lisätietoja Lyhty ry:n toiminnasta:
http://www.lyhty.fi




_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=517}

Uusia tuotteita
ja hyviä tarjouksia Ystävänkaupassa

Kehitysvammaisten Tukiliiton verkkokaupasta,
osoitteessa www.ystavankauppa.fi,
löydät upeat lahjat kevään juhliin.

Huhti-toukokuussa meillä on upeita tarjouksia, esimerkiksi kehitysvammaisen taiteilijan
Jack Heiskasen taideteokseen perustuva,
Puustellin työkylän valmistama Jättipyyhe
nyt vain 25 € (norm. 29,90 €).

Äitienpäivänä voi muistaa äitiä esimerkiksi
kotimaisen Tonfiskin upealla kermakko/sokerikolla, vain 28,80 € (norm. 48 €).

Lisäksi koodilla kevat10 saat
10 %:n alennuksen tilauksen
normaalihintaisista tuotteista 31.5. saakka.

Tervetuloa tekemään kauppoja,
joilla on merkitystä!

Ystävänkaupan osoite on
www.ystavankauppa.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=516}

_{Pupu ja karhu -jättipyyhe.}

_{Tonfiskin kermakko-sokerikko.}

Jäsenkirje 1/2012

Vuoden ensimmäinen jäsenkirje
on julkaistu. Tieto kirjeestä
on postitettu yhdistysten
puheenjohtajille ja sihteereille.

Jos yhdistykset yhteystiedot muuttuvat,
lähetä tieto muutoksesta
jäsensihteeri Sinikka Niemelle,
sähköpostiosoitteeseen
sinikka.niemi@kvtl.fi

Kirje on sivullamme osoitteessa:
http://www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/jasenkirjeet/valtakunnalliset-jasenkirjeet/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=512}

Turussa järjestettävä Ruisrock-festivaali aloitti alkuvuodesta saavutettavuusprojektin, jonka tavoitteena on entisestään kehittää festivaalin saavutettavuutta. Festivaalien saavutettavuus tarkoittaa sitä, että tapahtuman suunnittelussa huomioidaan festivaalikävijöiden erityistarpeita, jotka voivat liittyä esimerkiksi alueelle saapumiseen, alueella liikkumiseen, ruoka- ja juomapalveluihin tai tapahtuman viestintään.

Nyt Ruisrock kaipaa apua festivaalin vanhoilta kävijöiltä sekä muilta saavutettavuuden asiantuntijoilta. Jos saavutettavuus on sinulle tuttu juttu, niin klikkaa tästä Ruisrockin saavutettavuuskyselyyn ja kerro omat kokemuksesi festivaalilta tai anna yleisiä neuvoja miten festivaali pystyy kehittämään saavutettavuutta. Kyselyyn vastaaminen vie korkeintaan kymmenen minuuttia. Kysely on avoinna 22.4. saakka. Kiitämme kaikkia vastaajia avusta Ruisrockin saavutettavuusprojektissa!

Ruisrockin järjestelyissä on jo aiempinakin vuosina pidetty tärkeänä lähtökohtana sitä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua. Fyysistä saavutettavuutta on huomioitu muun muassa lavojen yhteyteen rakennetuilla pyörätuolikorokkeilla, invataksien omilla pysähtymispaikoilla ja omalla sisäänkäynnillä pyörätuolia käyttäville. Nyt saavutettavuuteen halutaan panostaa entisestään jo ennen festivaalia, kun Ruisrock tekee kartoituksen ja suunnitelman saavutettavuuden parantamiseksi. Yhteistyökumppanina ja asiantuntijana projektissa on Turun Kynnys ry, ja tuloksia hyödynnetään kesän festivaalilla heinäkuun alussa. Tavoitteena on myös kerätä tietoa ja tarjota hyvät käytännöt muiden suomalaisten tapahtumajärjestäjien käyttöön.

”Saavutettavuuden lähtökohtana on fyysinen, henkinen, kielellinen ja taloudellinen tasa-arvo. Vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry on tyytyväinen, että nämä Turun kulttuuripääkaupunkivuotenakin esille nousseet teemat ovat otettu perinteisessä Ruisrockissakin entistä voimakkaammin esille. Tämä on tärkeää yhdenvertaisuuden edistämistä”, kommentoi Turun Kynnys ry:n aluesihteeri Olli Nordberg.

RAY tekee viestintäyhteistyötä Ruisrockin saavutettavuusprojektin kanssa. Projekti on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisten kävijäryhmien tarpeet voidaan ottaa huomioon jo tapahtumien suunnitteluvaiheessa. Viestintäyhteistyön avulla muistutetaan yleisöä siitä, että yhteiset kokemukset ja osallistumisen mahdollisuudet kuuluvat kaikille.

Päivitämme Ruisrockin saavutettavuus-projektin etenemistä verkkosivuillamme osoitteessa
www.ruisrock.fi/fi/saavutettavuus
Seuraa sieltä, miten projektimme etenee.

Yhteistyöterveisin
Sini Kaartinen
Tuotantoassistentti
Vantaan Festivaalit Oy
Ruisrock

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=513}

Valtiontalouden julkistettu kehyspäätös
aikoo leikata sosiaali- ja terveysjärjestöiltä
huomattavan summan rahaa.
Tätä ei voida hyväksyä, toteaa
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
päätöksestä antamassaan kannanotossa.

Kehyspäätös siirtää kymmeniä miljoonia euroja
Raha-automaattiyhdistyksen tuottoja valtion kassaan.
Kehyskauden 2013 - 2016 lopulla aiotaan siirtää
30 miljoonaa euroa pysyvästi muihin tarkoituksiin
kuin järjestöjen auttamistyöhön.

– Summat ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnalle merkittäviä.
30 miljoonaa euroa on 10 prosenttia RAY:n järjestöille
jakamasta avustussummasta,
toteaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Lue kannanotto SOSTEn sivulta:
http://www.soste.fi


_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=514}

Selkolehti Leijan uusin numero
on selailtavana netissä.

Lehden aiheita tällä kertaa ovat muun muassa:
– Kovasikajuttu-elokuva kertoo
   Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeestä.
– Seitsemän veljestä on julkaistu
   uudelleen selkokielellä.
– MEKA-TV on toiminut jo 20 vuotta.
– Ensi-iltoja: Eversti Co. Helsingissä
   ja Käytöskukka Tampereella.
– Me Itse ry:n jäsenet esittävät
   toiveita yhdistykselle.

Tutustu lehteen netissä maksutta sivulla:
http://issuu.com

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=515}

_{Lehden kannen on kuvannut
valokuvaaja Pekka Elomaa
Pertti Kurikan Nimipäivien
Saksan kiertueella.}

Tukiliiton jäsensihteeri on toistaiseksi sairaslomalla.
Kiireellisissä jäsenasioissa voit olla yhteydessä seuraaviin henkilöihin:

Päivi Havas
0207 718 228
paivi.havas@kvtl.fi

Oili Jyrkämä
0207 718 225
oili.jyrkama@kvtl.fi

Päivät järjestetään Sokos Hotels Presidentissä (Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki)
Vuoden 2012 Perhehoidon päivissä pohditaan kehitysvammaisten ja muiden apua tarvitsevien ihmisten voimaantumista muun muassa näkäkulmista:

-    Miten voin tukea lapsen tai aikuisen itsemääräämistä ja osallistumista?
-    Miten löytää kestäviä ratkaisuja ongelmatilanteisiin?
-    Millaisia keinoja meillä on rakentaa hyviä verkostoja tukemaan lasta tai aikuista?

Päivät sisältävät luentoja ja työpajoja. Pääluennoijana toimii Nicky Selwyn, joka on kehitysvammaisen lapsen äiti ja yksilökeskeisen lähestymistavan kehittäjä ja kouluttaja Isosta-Britanniasta. Hänen luentonsa ja työpajansa tulkataan suomeksi.

Lue lisää Kehitysvammaliiton Opike-sivulta
www.opike.fi/?mod=education§ion=enroll&id=38

Invalidiliiton tuottamalla Julkista esteettömyyttä -verkkokurssilla tutustut julkiseen rakentamiseen liittyvään keskeiseen lainsäädäntöön sekä opit keinoja esteettömyyden edistämiseksi.

Kevään kurssi alkaa 16.4.2012 ja kestää neljä viikkoa. Kurssi sisältää viisi osiota, jotka suoritat järjestyksessä pääsääntöisesti viikko/osio. Kurssin käyminen ei vaadi erityisiä teknisiä taitoja. Tarvitset vain internet- ja sähköpostiyhteyden, kokemukset sähköpostin, tekstinkäsittelyohjelman sekä www-ympäristön käytöstä ovat avuksi. Ohjaajat auttavat pulmatilanteissa.

Kurssille mahtuu 25 osallistujaa. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kurssin hinta Invalidiliiton jäsenyhdistysten jäsenille 10 €, muille 40 €.

Ilmoittautumiset:
www.invalidiliitto.fi/jarjestokoulutus
tai Tarja Lukjanov
puh. 09 613 191

Syksyn kurssi alkaa 22.10.2012.

Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnalle haetaan valtakunnallista mallia. Tarkoituksena on määritellä yhteisiä laatukriteereitä ja tavoitteita kehitysvammaisten toimintaan. Käytännöissä on Suomessa paljon vaihtelevuutta, sanoo työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttu Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carean erityispalvelujen suunnittelija Timo Pesu.

Carea on saamassa EU-rahoitusta myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa tehtävään yhteishankkeeseen kehitysvammaisten työllistämiseksi. Kymenlaaksossa OSAKSI-hankkeeseen työllistetään kaksi ihmistä, jotka yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa etsivät työllistettäviä.

Lue Ylen uutinen:
http://yle.fi/alueet/kymenlaakso/2012/04/kehitysvammaisten_toiminnalle_haetaan_mallia_

K-kauppiaiden yhteistoimintajärjestö K-kauppiasliitto ja Kehitysvammaliitto ovat käynnistäneet yhteistyöhankkeen Monenlaisia tuloksentekijöitä, jonka tarkoituksena on olla mukana tukemassa kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä luomalla työ- ja harjoittelupaikkoja kehitysvammaisille henkilöille K-ryhmän kauppoihin.

K-kauppiasliiton juhlavuoden hanke antaa mahdollisuuden parantaa ja kehittää työnantajien ja työntekijöiden kohtaamista. Työnantajat eli K-kauppiaat saavat motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä ja työntekijät saavat puolestaan mahdollisuuden käyttää osaamistaan ja kehittää myös uusia taitoja.

Tavoitteena on myös luoda työllistymisestä selkeät toimintamallit yhteistyössä kunnallisten työhönvalmentajien kanssa, jotta työllistyminen ja työllistäminen sujuisivat tulevaisuudessa helpommin. Hankkeessa huomioidaan myös työyhteisön tukeminen uuden työntekijän kanssa toimimisessa sekä huolehditaan siitä, että apua ja tukea työelämän kysymyksiin on saatavissa myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Lähde: Kehitysvammaliitto, 26.3.2012,
www.kehitysvammaliitto.fi/fin/k-kauppiaat-tukemaan-kehitysvammaisten-tyollistymista

Esteettömyys tarkoittaa sitä, että myös kehitysvammainen ihminen saa samoja palveluita, välineitä, tietoa sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuin muutkin ihmiset. Kaikkien tulisi yhtäläisesti pystyä tarttumaan työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun ilman, että ympäristön rakenteet tai asenteet sen ehkäisevät.

Esteettömyys rakennetussa ympäristössä edistää kaikkien toimimista sisällä ja ulkona. Se kuuluu ihan tavalliseen arkeen. Kauppojen sähkökäyttöiset ovet, kirjastojen kulkuluiskat, selkeät opastekyltit ja monet muut ratkaisut helpottavat kaikenlaisten ja kaikenikäisten asiointia.

Saavutettavuus on esteettömyyttä. Saavutettavuus-käsitettä käytetään, kun puhutaan palveluista ja tuotteista. Sen avulla määritellään, miten toimintojen tai tuotteiden suunnittelijat, rahoittajat ja toteuttajat osaavat ottaa huomioon erilaisten käyttäjien tarpeet.

Tukiliiton sivuille on koottu linkkilista esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Sivulla on mukana myös linkki  Helsinki kaikille -sivujen erinomainen kuvapankkiin, josta löytyy erilaisia esteettömästä ja saavutettavasta opastuksesta kertovia kuvasymboleja.

Linkkejä esteettömyydestä
http://www.kvtl.fi/fi/esteettomyys/linkkeja-esteettomyydesta/



_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=508}

<sub>Isotekstisyyden symboli.

Opastavia kuvasymboleja on esillä Helsinki kaikilla -sivujen kuvasymbolipankissa.</sub>

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Markku Virkamäki valittiin SOSTEn valtuustoon 29.3.2012 pidetyssä SOSTEn ensimmäisessä yhdistyksen kokouksessa. Valtuuston jäseneksi tuli valituksi myös Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Veli-Pekka Sinervuo.

SOSTEn valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula, ja varapuheenjohtajiksi Pirkko Karjalainen Vanhustyön keskusliitosta ja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseurasta.

Suomesta on rakennettava aito hyvinvointitalous, vaati sosiaali- ja terveysalan uusi vahva kattojärjestö SOSTE  kannanotossaan. Hyvinvointitaloudessa yhteiskuntaa ohjaa pyrkimys kaikkien hyvinvointiin. Jotta tämä voidaan saavuttaa, on talouden oltava kunnossa ja eriarvoisuus, köyhyys ja terveyserot saatava kuriin.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on uusi valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja muuta yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on laaja-alainen hyvinvointi.  

Lisätietoa: www.soste.fi

Juuri nyt etsimme ammattitaitoiseen joukkoomme
ALUEKOORDINAATTORIA
Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kymen alueelle. Toimipiste sijaitsee Kuopiossa.

Viisi aluekoordinaattoriamme toimivat jäsenyhdistystemme ja paikallisten yhteistyökumppaneittemme lähimpinä kontakteina.

Odotamme sinulta järjestötoiminnan tuntemusta, verkostoissa toimimisen kokemusta ja valmiuksia kehittää kansalaistoimintaa paikallisesti ja verkossa. Tehtävän hoitamiseksi tarvitset kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä sosiaaliturvan ja palveluiden tuntemusta. Kokemus vapaaehtoistoiminnan organisoinnista on eduksi tehtävän hoitamisessa.

Tarjoamme mielenkiintoisen tehtävän jatkuvasti kehittyvässä työyhteisössä. Odotamme, että sinulla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, matkustusvalmiutta ja mahdollisuus myös ilta- ja viikonlopputöihin. Palkkaus määräytyy sosiaalialan järjestöjä koskevan työehtosopimuksen mukaan.

Lisätietoja antaa johtava aluekoordinaattori Ritva Still
0207 718 254. Soittoajat ovat keskiviikko 18.4. klo 9-11 ja tiistai 24.4. klo 9-11.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV ilman todistusjäljennöksiä viimeistään 2.5.2012 sähköpostitse osoitteeseen ritva.still@kvtl.fi

Etsimme
ALUEKOORDINAATTORIA
uuteen, paikallisen vaikuttamisen ja lapsiperheitä innostavan toiminnan kehittämistehtävään.

Tehtävä on valtakunnallinen ja läheisimmät yhteistyökumppanit ovat Tukiliiton paikallisyhdistykset, erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet, paikalliset verkostot ja neljä muuta, alueilla toimivaa aluekoordinaattoriamme. Tehtävän sijoituspaikkakunta on Hämeenlinna.

Odotamme sinulta järjestötoiminnan tuntemusta, verkostoissa toimimisen kokemusta ja valmiuksia kehittää paikallista vaikuttamistoimintaa ja lapsiperheiden kansalaistoimintaa alueilla ja verkossa. Odotamme, että sinulla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, matkustusvalmiutta ja mahdollisuus myös ilta- ja viikonlopputöihin. Tehtävän hoitamiseksi tarvitset kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä sosiaaliturvan ja palveluiden tuntemusta.

Tarjoamme mielenkiintoisen tehtävän Tukiliiton kansalaistoiminnan kehittämisessä. Palkkaus määräytyy
sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen mukaan.

Lisätietoja antaa
kansalaistoiminnan päällikkö Oili Jyrkämä puh. 0207 718 225.
Soittoajat ovat torstai 29.3. klo 9-11 ja keskiviikko 4.4. klo 9-11.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV ilman todistusjäljennöksiä viimeistään 13.4.2012 sähköpostitse osoitteeseen ritva.still@kvtl.fi.

Lounais-Lappi -lehti julkaisi 29.3.2012 uutisen Haaparannalla asuvasta perheestä, jonka 11-vuotiaalle tyttärelle järjestyi henkilökohtaista apua ruotsalaisen henkilökohtaisen avustajapalvelun, Ditt Liv I Norr AB:n kautta. Nyt yritys hoitaa kaikki kabuki-oireyhtymä -diagnoosin saaneen Elinan henkilökohtaiseen avustamiseen liittyvät asiat.

Tähän asti Ruotsissa toiminut yritys on suuntaamassa palvelunsa myös Suomen puolelle, Elämäsi Adato Oy -nimellä. Ideana on, että vammainen palkkaa henkilön sijaan yrityksen, joka sitten järjestää henkilökohtaisen avustajan. Näin turhat paperisodat ovat poissa kehitysvammaisen harteilta ja henkilökohtainen avustajakin saa tukea työhönsä.

Lue koko artikkeli:
www.lounaislappi.fi/uutiset/ykkosjuttu/apua-vammaiselle-ja-hanen-laheisilleen

Vertaisryhmästä vaikuttajaksi!

Tule mukaan vaikuttamistaitojen kurssille oppimaan ja jakamaan kokemuksia toisten kanssa. Yhdessä vaikuttaminen on tehokasta. Kurssi on ensisijaisesti suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille.

Paikka:
Kokoushotelli Rantapuisto
Ramsinniementie 14, 00980 Helsinki

Aika:
perjantai- sunnuntai 4.-6.5.2012
Tulo perjantaina klo 18 mennessä.
Lähtö sunnuntaina klo 16.

Lue lisää verkkotiedotteesta.

Hinta:
Ruokailut omakustanteiset, paitsi tulo- ja lähtökahvit.
Matkakulut korvataan 60 € ylittävältä osalta.
Peruuttamatta jätetystä kurssipaikasta veloitetaan 40 €.

Ilmoittautuminen 20.4.2012 mennessä osoitteeseen: paivikki.hoolan@kvtl.fi

Koulutusviikonlopun tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, ja kurssille otetaan 14 osallistujaa.

Käytännölliset kysymykset kurssiin liittyen:     
Päivikki Hoolan    
paivikki.hoolan@kvtl.fi                      
0207 718 234        

Tiedustelut kurssin sisällöstä:             
Marjo Harju        
marjo.harju@kvtl.fi                    
0207 718 229          

         
Järjestäjät: Vaikuttava vertaistoiminta -projekti, Kehitysvammaisten Tukiliitto

Tule viettämään keväistä lomaa
perheen kanssa 17. – 19.5.2012 
Mertiörannan kurssikeskukseen.

Lomalla pääset tutustumaan
elämykselliseen sirkusmaailmaan.
Sirkusta kokeillaan sosiaalisen sirkuksen
työpajoissa, joita ohjaavat sirkusohjaajat.
Ennakkotaitoja ei tarvita.
Laitetaan siis naamat nauruun
ja sukelletaan sirkuksen maailmaan!

Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämällä
lomalla voitte sirkustelun ohella nauttia
ulkoilusta ja muusta mukavasta yhdessä tekemisestä
sisällä ja ulkona.  Varsinaista lastenhoitoa
lomalla ei  ole järjestetty.

Lomalle haetaan perheiden kurssilomakkeella (pdf)
ja lomalle mahtuu 10 perhettä mukaan.

Haku:
23.4.2012 mennessä osoitteeseen
Soilikki Alanne,
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry,
Pinninkatu 51,
33100 Tampere.

Hinta:
Omavastuu lomasta on 50€/perhe, 2-4 henkeä.
Jos perheenjäseniä on enemmän kuin neljä, veloitetaan lisämaksuna 10 €/hlö

Lisätietoja:
www.kvtl.fi/kurssit ja koulutukset
Soilikki Alanne
0206 90281
soilikki.alanne@kvtl.fi

Helatorstain hulinoiden esitteen (pdf) voi ladata tästä:
Helatorstain_hulinat_2012.pdf

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) -projekti järjestää seminaarin, jossa tarkastellaan vammaisten oikeuksien toteutumisen tasoa valvonnan ja tutkimuksen näkökulmista. Seminaarissa esitellään havaintoja VIA-projektin ensimmäisistä pilotointitarkastuksista. Valvontaa käsitellään myös oikeusasiamiehen tarkastusten pohjalta. Iltapäivällä pureudutaan vammaisten asumiseen liittyvään tutkimukseen ja kokemukseen.

Seminaari on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita vammaisten asumispalveluiden laadun ja valvonnan kehittämisestä sekä ihmisoikeusperusteisen ajattelutavan vahvistamisesta.

Ajankohta: Tiistai 29.5.2012 klo 9.00 -15.30
Paikka: Messukeskus Holiday Inn, kokoustila 208, Messuaukio 1, Helsinki
Osallistumismaksu: 60 euroa.

Ilmoittautuminen sähköpostitse 22.5.2012 mennessä: anne.merisaari@kynnys.fi

Ilmoittautumisviestin yhteydessä kerro:
- nimesi / tittelisi / organisaatio
- henkilökohtaisen avustajan/tulkin nimi
- induktiosilmukan tarve
- erityisruokavaliot

Lisätietoja:
www.vike.fi/via
Anne Merisaari
anne.merisaari@kynnys.fi
040 940 1970

Helsingin uutisten pääkirjoitus ottaa aiheekseen sen, mitä mielekäs vammaistyö voi poikia. Esimerkkeinä kevään tapahtumista kirjoittaja Vesa Marttinen nostaa esiin TV-sarjan Erilaiset frendit, punkbändin Pertti Kurikan nimipäivistä kertovan dokumentin, Ylioppilasteatterin ja Lyhty ry:n yhteistyönä syntyvän uutuusnäytelmän sekä kehitysvamma-alan järjestöjen kannanotot työ- ja päivätoimintaan:

www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/100772-keharipunk-osuu-trendeihin-ja-epakohtiin

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=501}

Helsingin Sanomien kolumnissa 28.3.2012 lehden pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg käsittelee nuorten työllistymistä myös kehitysvammaisten nuorten osalta:

"Lokeroivan ajattelun jäänne on myös nykymuotoinen työ- ja päivätoiminta. Kehitysvammaisille järjestetään toimintakeskuksissa tekstiili- ja metalliteollisuuden alihankintana tehtävää kokoonpano- ja pakkaustyötä. Työtä järjestyy, jos toimintakeskus onnistuu saamaan urakoita. Muuten toimintakeskuksissa istutaan ja odotellaan"

Lue kolumni osoitteessa:
www.hs.fi/paakirjoitukset/

Voit printata tai tallentaa oppaan itsellesi tästä.

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma
on julkaissut vammaisen maahanmuuttajan palveluoppaan 12 eri kielellä.

Palveluopas on tarkoitettu vammaisille maahanmuuttajille,
heidän läheisilleen sekä heidän kanssaan työtä tekeville tahoille.
Opas antaa perustietoa niistä palveluista,
oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista,
jotka tukevat maahanmuuttajataustaisten vammaisten
ihmisten itsenäistä ja aktiivista elämää Suomessa.

Tukikeskus Hilman internet-sivuilla
julkaistun oppaan kieliversiot ovat:
suomi, selkokieli, ruotsi, englanti, arabia, burma,
kiina, kurdi (sorani), persia, ranska, somali, thai ja venäjä.
Käännökset eri kielille on tehty selkokielisestä versiosta.
Sivuilta löytyy myös
Vammaisena Suomessa -esite 12 eri kielellä.

Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas
Perustietoa vammaisen maahanmuuttajan palveluista,
oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista Suomessa.
Julkaistu 12 eri kielellä.
Ladattavissa (pdf ja doc) Tukikeskus Hilman internet-sivuilta.
http://www.tukikeskushilma.fi

Vammaisena Suomessa
Perusesite vammaisen ihmisen
oikeuksista ja mahdollisuuksista saada tukea
itsenäiseen elämään Suomessa.
Julkaistu 12 eri kielellä.
Ladattavissa (pdf) Tukikeskus Hilman internet-sivuilta,
maksuttomia esitteitä voi myös tilata Hilmasta.
http://www.tukikeskushilma.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=491}

Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon järjestöille ja yhdistyksille suunnattujen, tuettujen lomien lomahaku on parhaillaan käynnissä. Myös paikallisyhdistykset voivat olla lomanhakijana. Nyt ovat haettavissa lomat vuodelle 2013.

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) on sosiaalisen lomatoiminnan järjestö, joka järjestää ja kehittää tuettuja lomia. Lomat on tarkoitettu niille henkilöille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta lomailla. MTLH järjestää tuettuja lomia eri puolilla Suomea yhteistyössä eri palveluntuottajien kanssa.

Oma ääni kuuluviin Eversti Co. -esityksessä

– Miksi lapset, vanhukset, sairaat
ja vammaiset ovat omissa laitoksissaan,
poissa katukuvasta, poissa silmistä,
poissa mielestä?
kysyy ohjaaja Venla Korja.
Hän haluaa tuoda teatterin lavalle sen,
mitä kehitysvammaisilla ihmisillä
on sanottavana ja näytettävänä
nykypäivästä.

Venla Korja ohjaa kevään aikana
Eversti Co. -esityksen
Ylioppilasteatteriin Helsinkiin.
Esityksessä on mukana sekä
Ylioppilasteatterin jäseniä että
kehitysvammaisten lyhytaikaiskoti ja työpaja
Lyhty ry:n näyttelijöitä.
Harjoitukset alkoivat
helmikuussa 2012 Lyhdyn tiloissa.
Eversti Co. on saanut innoituksensa
Jukka Asikaisen, Arto Mellerin
ja Heikki Vuennon kirjoittamasta
Pete Q -tekstistä.

Esityksen ensi-ilta on
perjantaina 24.5.2012 klo 19.
Viimeinen esitys on
keskiviikkona 13.6. klo 19.
Esitykset ovat
Ylioppilasteatterin studiossa Helsingissä.
Studion osoite on Aleksanterinkatu 23.

Liput maksavat 10 euroa.
Opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät
pääsevät sisään viidellä eurolla.

Liput ja lisätietoja
045 3481 555 (ma-pe 12 – 16) tai
www.ylioppilasteatteri.fi

<sub>Hanna Viherjuuri on
yksi teatteriryhmään osallistuneista.
Treeneissä harjoiteltiin,
miten pussataan näyttävästi.


Kuva: Laura Rautjoki</sub>

Suomessa ei ole aiemmin laadittu kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Päätös ohjelman valmistelusta sisältyy hallitusohjelmaan. Eduskunta edellytti ohjelman laatimista käsitellessään valtioneuvoston vuonna 2009 antamaa ihmisoikeuspoliittista selontekoa. Hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden lopulla hallitus antaa eduskunnalle selonteon, jossa arvioidaan nyt asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Toimintaohjelmassa tarkastellaan Suomen keskeisiä ihmisoikeushaasteita sekä eri viranomaisten roolia perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa. Tavoitteena on sekä kehittää hallinnon toimintaa tiedostamaan ihmis- ja perusoikeusnäkökulmat työssään että kehittää työvälineitä, indikaattoreita, oikeuksien toteutumisen tarkasteluun.

Toimintaohjelmaan on koottu joukko hankkeita, joilla hallitus vuosina 2012 ja 2013 pyrkii edistämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Lista ei ole tyhjentävä, vaan oikeuksien toteutumista edistetään monilla muillakin lainsäädäntö- ja kehittämishankkeilla. Toimintaohjelman pyrkimyksenä on rakentaa toimintatapoja, joiden avulla perus- ja ihmisoikeustilannetta seurataan systemaattisesti ja joiden kautta havaittuihin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti ja johdonmukaisesti.

Lue lisää.

Tämä uutinen julkaistiin osoitteessa http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=494

Tampereella vuoden 2011
Kulttuuriteko-palkinnolla palkittu
Kehitysvammaisteatteri LA STRADA
esittää kevään 2012 aikana musiikki-iloittelun
HYVÄT TAVAT KUNNIAAN eli KÄYTÖSKUKKA.

Esitys on alunperin tehty Pikkukakkoselle vuonna 1994.
Käsikirjoitus ja ohjaus: Anu Panula.
Musiikki: Sami Panula.

Opetuksellinen esitys käsittelee
mm. kiusaamista, etuilua, roskaamista sekä seiniin piirtelyä.
Esityksen kesto on noin 30 minuuttia.
Teemme tilausesityksiä ryhmille.

Kevään esitykset:
Ensi-ilta Su 25.3.2012 klo 15
Muut esitykset
La 31.3. klo 15
Su 29.4. klo 15

Lippujen hinta 10/5 euroa.
Lisätietoa teatteristamme löydät nettisivuiltamme www.lastrada.fi.

Järjestäkää teatterimatka
ja lähtekää porukalla katsomaan esitystämme!
Esiinnymme Teatteri Tapiossa Tampereella
(Pirkankatu 18).
Myös päivällä sopimuksen mukaan.

Tiedustelut ja tilaukset:
Puh. 045 3102931 (Anu Panula)
tai 045 3102981 (Tarja Korlee)

La Strada on perustettu 2009
ja ohjaajana toimii koreografi, näyttelijä Anu Panula.

Tulosta tapahtumaesite (pdf)

_{Eveliina Korlee, Antti Keinonen
ja Jaana Järvinen.}

_{Jaana Järvinen.}

<sub>Eveliina Korlee ja Atte Selin.


Harjoituskuvat
Jaana Teräväinen</sub>

Tampereen Lääkäriseura r.y:n ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim r.y:n järjestämillä Tampereen lääkäripäivillä puhutaan perjantaina kehitysvammaisten ihmisten hoidon erityispiirteet. Iltapäivällä projektipäällikkö Pia Henttonen Kehitysvammaisten Tukiliitosta pitää puheenvuoron seksuaalisuudesta.

Duodecim-symposiumi
KEHITYSVAMMAISTEN HOIDON
ERITYISPIIRTEITÄ

Palvelurakennemuutoksen ja lakimuutosten myötä kehitysvammaisten hoito on aiempaa
enemmän siirtymässä perusterveydenhuollon vastuulle. Kehitysvammaiset tulevat
yhä useammin yleislääkärin vastaanotolle erilaisten ongelmien vuoksi. Mitä erityispiirteitä
tulisi ottaa huomioon?

Puheenjohtaja ylilääkäri LEILA SAULAMAA, TAYS

12.30 LT AULI SIRÉN, TAYS
Epilepsia (20 min)

12.55 Dosentti HELENA FORSS, TAYS
Hampaiden hoidon haasteet (20 min)

13.20 Dosentti ROBERT PAUL, Kårkulla samkommun
Sydänsairaudet (20 min)

13.45 TAUKO (30 min)

14.15 YTM PIA HENTTONEN, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Seksuaalisuus (20 min)

14.40 LT SEIJA AALTONEN, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin
kuntayhtymäPsykiatriset sairaudet (20 min)

15.05 LT TUOMO MÄÄTTÄ, Kainuun maakunta -kuntayhtymä
Ikääntyvä kehitysvammainen (20 min)

15.30 Ohjelma päättyy

Tampereen lääkäripäivät
Tampere-talossa 21. - 23.3.2012:
http://www.tampereenlaakaripaivat.fi/


_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=488}

Tukea myönnettiin kaikkiaan 142 kulttuurilehdelle.
Myös Kehitysvammaisten Tukiliiton
julkaisema selkolehti Leija sai tukea, 2000 euroa.

– Saimme tukea jo toisena vuonna peräkkäin,
Leijan päätoimittaja Jaana Teräväinen kertoo.
– Viime vuoden tuella lehteen perustettiin
Kokemuksen ääni -sarja, jossa
Me Itsen puhujapankin puhujat
kertovat mielipiteitään ajankohtaisista aiheista.

Sarjassa on julkaistu jo seuraavat jutut:
- Lukitut ovet ovat alentavia ja vaarallisia (Sakari Lehto ja Sami Korhonen)
- Olen tehnyt paljon töitä (Sinikka Haanpää)
- Blogissa tiedotan asioista, keskustelemalla vaikutan niihin (Ulla Topi)

Juttusarja saa jatkoa

– Jatkamme juttusarjaa tänäkin vuonna.
Seuraavaksi julkaistaan juttu,
jossa joensuulainen Risto Swahne
pohtii työuupumusta ja siitä selviämistä,
Jaana Teräväinen sanoo.
Seuraava Leija ilmestyy huhtikuun
toisella viikolla, pääsiäisen jälkeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää
kulttuurilehtitukea Suomessa ilmestyville,
pääsääntöisesti maksullisille,
ei-sanomalehtityyppisille lehdille,
jotka ylläpitävät yhteiskunnallista keskustelua
kulttuurista, tieteestä, taiteesta
tai uskonnollisesta elämästä.

Kulttuurilehtiavustukset vuonna 2012:
http://www.minedu.fi

Leijaan voi tutustua maksutta verkossa:
http://issuu.com/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=490}

Sirkustapahtuma lapsiperheille
sunnuntaina 29.4.2012 klo 13-16

Sirkustyöpajoja koko perheelle
Tarinat, kokemukset ja ideat vaihtoon toisten vanhempien kanssa lämminhenkisessä kahviossa!
Tapahtuma on suunnattu ensisijaisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten (0-16v.) perheille.

Luvassa iloista yhteistoimintaa, jossa jokainen perheenjäsen voi olla mukana kokeilemassa, ihmettelemässä ja kartuttamassa taitojaan.

Tapahtuma järjestetään Kuntola-liikuntasalissa.
Osoite: Kuntola, Yhteiskouluntie 2, Järvenpää

Lisätietoja tapahtumasta:
Päivikki Hoolan,
0207 718 234
paivikki.hoolan@kvtl.fi
 

Tapahtuman verkkotiedote 

Vammaisurheilun perheliikuntatapahtuma 11.4.2012 Kuortaneella

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry järjestää vammaisurheilun perheliikuntatapahtuman Junior Games -kevätkisojen yhteydessä keskiviikkona 11. huhtikuuta 2012 klo 17.00 – 20.00 Kuortaneen Urheiluopistolla (Opistotie 1).

Tapahtumassa perheet saavat tietoa vammaisurheilusta ja -liikunnasta sekä VAU:n toiminnasta ja pääsevät tutustumaan perinteisten Junior Games -kisojen lajeihin: salibandyyn, puhallustikkaan, bocciaan, maalipalloon ja keilailuun.

Tapahtuma on maksuton.

Ohjelma:

17.00
Tapahtuman avaus ja VAU-info

18.00
Junior Games -kisojen lajeihin tutustumista:
salibandya, puhallustikkaa, bocciaa, maalipalloa ja keilailua

19.30
Junior Games -kisojen avajaisten ja palkintojenjaon seuraamista

20.00 Hyvää kotimatkaa!

Ilmoittautumiset 30.3. mennessä
 VAU, Nina Peltonen, puhelin 050 400 1532,
nina.peltonen(at)vammaisurheilu.fi.

Ilmoittautuneille perheille jaetaan mukaan Perheliikunnan vinkkikortit -pakka.



_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=485}

Nuorille lukijoille suunnattujen
selkokirjojen kirjoituskilpailu 2012!

Lasten- ja nuortenkirjoihin erikoistunut kustantamo
Kustannusosakeyhtiö Saarni-kirjat järjestää
yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa
nuorille lukijoille suunnattujen selkokirjojen
avoimen kirjoituskilpailun.

Kilpailussa etsitään nuorille suunnattuja,
selkokielellä kirjoitettuja romaaneja,
joiden suositeltu kokonaislaajuus on 40 – 50 liuskaa.
Kilpailutöiden kirjallisuuden lajia ei ole rajattu
eli kilpailuun osallistuvat työt voivat olla
esimerkiksi realistisia nuortenromaaneja tai fantasiaa.
Kilpailuaika on 1.4. – 15.9.2012.

Voittajatyön kirjoittaja saa palkinnoksi
kolmetuhatta euroa ja kustannussopimuksen
kyseisestä kirjasta Saarni-kirjojen kanssa.

Kilpailun tulokset julkistetaan
Helsingin kirjamessuilla 2012
ja kirjan julkistustilaisuus pidetään
Suomen lastenkirjakaupassa 2013.

Lähetä kilpailutyösi nimimerkillä varustettuna
(yhteystiedot suljetussa kirjekuoressa) osoitteella:

Selkokirjojen kirjoituskilpailu
Kustannusosakeyhtiö Saarni-kirjat
c/o Suomen lastenkirjakauppa,
Simonkatu 9
00100 Helsinki

Lisätietoja:
http://www.facebook.com/lastenkirjakauppa

ja sähköpostitse:
toimitus (a) saarnikirjat.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=486}

Kansainvälistä Downin syndrooma -päivää vietetään vuosittain maaliskuun 21. päivä. Päivää juhlistetaan jo useassa maassa ympäri maailman. Downin syndrooma johtuu kromosomin 21 virheellisestä määrästä, kahden sijasta niitä on kolme. Siksi päivämäärä 21.3.  Tarkoituksena on tuona päivänä edistää tietoisuutta koskien Downin syndroomaa sekä  tuoda positiivisesti näkyvyyttä ihmisille, joilla on Downin syndrooma.

Downiaiset - Suomen Downin Syndrooma ry juhlii 213-päivää nyt kolmatta kertaa. Tutustu tapahtumiin osoitteessa:
downiaiset.yhdistysavain.fi/tapahtumat/213-paiva/

Kansainvälisen Downin syndrooma -päivän viralliset kotisivut ovat osoitteessa: http://www.worlddownsyndromeday.org/

Linkki 231-päivän kansainväliseen videoon
Tänä vuonna Suomikin on videossa mukana!

- Ryhmäkoot on tärkeä pitää kohtuullisina myös taloudellisesti tiukkoina aikoina, sillä opettajalla on oltava riittävästi aikaa oppilaalle ja mahdollisuus huomioida hänen yksilölliset tarpeensa, Gustafsson muistuttaa.

Opetuksen järjestäjä voi käyttää valtionavustusta opettajien palkkakustannuksiin, resurssiopettajien lisäämiseen eli opettajien samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa, jakotunteihin tai ryhmien jakamiseen pysyvästi.

Hakemusten mukaan rahoitusta tullaan käyttämään eniten resurssiopettajien palkkaukseen. Kahden opettajan samanaikaisella luokassa ololla on mahdollista tukea oppilaiden oppimista mutta myös opettajien yhteistyötä.

Rahoitus tulee palauttaa opetus- ja kulttuuriministeriöön, mikäli ryhmäkokoja on päätetty kasvattaa lukuvuonna 2012-2013 edelliseen vuoteen verrattuna.

Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että ylläpitäjällä on suunnitelma perusopetusryhmien pienentämiseksi. Rahoitus on käytettävissä vuosina 2012-2013. Opetuksen järjestäjät raportoivat rahan käytöstä keväällä tammikuussa 2014.

Luettelo avustuksen saajista (pdf)

Lisätietoja:
- Koulutuspolitiikan osaston päällikkö, hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 09 160 77268
- opetusneuvos Merja Lehtonen, puh. 09 160 77355

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, tiedote 16.3.2012,
www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html

Jyväskylän yliopisto tiedottaa 19.3.2012
Väitös perjantaina 30.3.2012 klo 12,
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kampuksen auditorio


Oppilaan sopeutumisessa erityisopetuksesta yleisopetukseen monia haasteita
KM Katja Jokisen kasvatustieteen väitöskirjan "Opintie pienluokan kautta. Peruskoulun alkuopetuksen pienluokkatoiminnan arviointia" tarkastustilaisuus Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä professori Eija Kärnä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena Kari Kiviniemi (Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius).

Erityisoppilaiden määrä on Tilastokeskuksen mukaan kaksinkertaistunut perusopetuksessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisopetuksessa sai opetusta vuonna 2010 runsaat 46 710 oppilasta eli 8,5 prosenttia perusopetuksen oppilaista.

Katja Jokinen arvioi pienluokkatoimintaa varhaisen tuen tarjoajana ja vaihtoehtona yleisopetuksen alkuopetukselle. Alkuopetuksen pienluokka on erityisluokka, jossa oppilas saa tehostettua ja erityistä tukea. Hän selvitti, millainen vaihtoehto pienluokka on yleisopetuksen ensimmäiselle luokalle. Samalla Jokinen selvitti minkälai­sia kokemuksia erityisluokan opettajilla ja luokanopettajilla on pienluokan oppilaista, heidän sopeutumisestaan ja me­nestymisestään yleisopetuksessa. Yhtenä tavoitteena oli myös selvittää, millaisia kokemuksia entisillä pienluokan oppilailla on pienluokka-ajasta ja miten rehtorit sekä opetustoimi ovat kokeneet pienluokkatoiminnan.

Siirtymävaiheen tuki tärkeä
Jokinen havaitsi, että pien­luokkiin tulee hyvin monenlaisia oppilaita.

– Suurella osalla lapsista on oppimisvaikeuk­sia, tarkkaavaisuus- tai käyttäytymishäiriöitä. Vaasassa pienluokille tulee myös kou­lulykkäyslapsia ja enenevässä määrin maahanmuuttajalapsia, Jokinen kertoo.

Lisäksi tutkimuksessa ilmeni että, pienluokasta yleisopetukseen sopeutuminen ja siirtyminen on jokaisella oppilaalla yksilöllistä, mutta ei aina ongelmatonta. Entisillä pienluokan oppilailla oli kokemuksia leimautumisesta ja kiusatuksi joutumisesta. Saatu tuki oppimiseen liittyvissä asioissa oli kuitenkin koettu riittäväksi. Jotta siirtyminen ai­kanaan helpottuisi, olisi integraatiotunteja oltava riittävästi tulevassa yleisopetuksen luokassa. Myös samanaikaisopetusta tulisi kehittää opettajien ja luokkien kesken sekä lisätä tiedonvaihtoa huoltajien ja koulun välillä. Moniammatillinen yhteistyö koettiin tärkeäksi eri ammattialojen ihmisten kesken, ja sen todettiin auttavan opettajia jaksa­maan työssään. Oppilasta tulisi myös tukea jatkuvasti yleisopetukseen siirryttäessä, etenkin nivelvaiheissa.

– Pienluokkatoiminta ei ole pelkästään oppilaan opettamista ja tie­don jakamista vaan myös ilmapiirin muokkaamista, yksilöllisyyden huomioonotta­mista ja moniammatillista yhteistyötä vanhempien ja muiden tahojen kanssa. Tarvitaan myös yleisopetukseen panostamista eli ryhmäkokojen pienentämistä, integraation ke­hittämistä sekä samanaikaisopetuksen ja pätevien koulunkäyntiavustajien lisäämistä. Pitkällä tähtäimellä pienluokkatoi­minta on oppilaan syrjäytymisen estämistä. Pienluokka on kuitenkin erityisluokka, joka erottelee oppilaita, ja johon saattaa liittyä leimautumista ja kiusaamista, selittää Jokinen.


Tavoitteena opiskelu lähikoulussa
Pienluokkajärjestelmä vaatii paljon resursseja, joten mahdollisia vaihtoehtoja on tarpeen miettiä tulevaisuudessa. Tutkimukseen osallistuneiden rehtorien ja opetustoimen johdon suunnitelmat pienluokkien tulevaisuudesta ovat vielä avoimia. Perusopetuksen lakimuutos saattaa vähentää pienluokkien määrää, jolloin inkluusio toteutuisi paremmin.

– Jos tavoitteena on kaikkien oppilaiden opiskelu lähi­koulussa ja yleisopetuksessa, voidaan pienemmillä yleisopetuksen opetusryhmillä ja joustavilla opetusjär­jestelyillä tukea oppilaan kasvua ja oppimista, Jokinen pohtii.

Jokisen tutkimuksen aineisto koostui erityisluokanopettajien ja rehtorien sekä opetustoimen johdon haastatteluista, luokanopettajien kirjoitelmista ja entisten pienluokalla olleiden oppilaiden kyselyistä.

 

Lisätietoja:
Katja Jokinen,
050 076 1649,
katja.jokinen@vaasa.fi

Tiedottaja Liisa Harjula,
050 310 9972,
tiedotus@jyu.fi

 

Katja Jokinen kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan Onkilahden lukiosta vuonna 1983. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Turun yliopistosta, Rauman OKL:stä vuonna 1988. Nykyisin hän työskentelee erityisopettajana Vaasassa, Hietalahden koulussa.

Ministeri Kiuru asettaa selvityshenkilön ratkomaan palveluasumisen ongelmia

Asuntoministeri Krista Kiuru asettaa lähipäivinä asiantuntija, OTK Saila Eskolan selvityshenkilöksi arvioimaan epäkohtia, joita on ilmennyt erityisryhmien asumisen tukemisessa ja palveluasumisen järjestämisessä. Selvityksen keskiössä ovat palvelutalojen rakentamiseen myönnetyt valtion tuet ja se, miten hoivapalveluiden hankinta palvelutaloihin käytännössä tapahtuu.

Asuntoministeri Krista Kiuru pitää erittäin tärkeänä, että asiassa ilmenneet ongelmat selvitetään perinpohjaisesti ja nopealla aikataululla. "Meidän on varmistettava, että yksikään palveluntuottaja tai muu toteuttamisketjussa mukana oleva taho ei voi hyötyä tavalla, joka ei ole järjestelmän tai yhteiskunnan tuen tarkoituksen mukaista", ministeri Kiuru painottaa.

Selvityshenkilön tehtävänä on käydä läpi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämän erityisryhmien asumisen investointirahoituksen myöntämiskäytäntöjä sekä kuntien palveluasumishankintoja. Näitä arvioidaan erityisesti julkisten hankintojen, kilpailuneutraliteetin, asukkaiden asumisturvan ja palvelutalojen pitkäaikaisen käytön näkökulmista.

"Lähtökohtana täytyy olla, että ARAn tuki ei pääse edes välillisesti hyödyttämään jotain tiettyä yritystä, kun kunta kilpailuttaa palveluntuottajan palvelutaloon. Ei ole myöskään hyväksyttävää, että palvelutalon asukkaat joutuisivat muuttamaan aina palveluntuottajan vaihtuessa", ministeri Kiuru korostaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö avustaa selvitystyössä. Selvitystyön tulee valmistua 31.5.2012 mennessä.

Lisätietoja:
Ministeri Kiurun erityisavustaja Kalervo Haverinen,
etunimi.sukunimi@lvm.fi,
050 331 6914

Lähde: Valtioneuvosto, tiedote 16.3.2012
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/

Aiheesta muualla:
Blogi,
arkipäivän kokemusta kilpailutetun asumispalveluyksikön arjesta:
http://suorakulmaaja.blogspot.com/2012/03/palvelukodin-paivakirja-osa-1.html

Talven aikana on julkaistu
uusia selkokirjoja.

Komisario Wallander ratkaisee murhamysteeriä
Henning Mankellin dekkarin selkoversiossa
Mies rannalla (Opike).
Kirja on toinen selkokielinen Wallander-dekkari.
Selkomukautus Johan Werkmäster,
suomennos Ari Sainio.

Shakespearen klassikkonäytelmä
Romeo ja Julia on ilmestynyt selkoversiona (Opike).
Upeasti kuvitettu kirja on kirjoitettu
lukuromaanin muotoon.
Selkomukautus Mari Elomäki.

Pertti Rajalan selkokielinen
hartauskirja Hyvät sanat (Kirkkohallitus)
sisältää rukouksia ja lyhyitä tekstejä,
joissa käsitellään uskoa ja
elämän pieniä iloja ja suruja.

Uusi selkokielinen yhteiskuntaopin kirjasarja
on ilmestynyt (Opike, toim. Mats Österback, Sakari Kilkki, Mari Elomäki).
Sarjaan kuuluu viisi kirjaa:
Perhe ja hyvinvointi,
Oikeusvaltio Suomi,
Raha ja talous,
Valta ja vaikuttaminen sekä
Työelämän aakkoset.

Selkokielen teoriaan liittyy myös uusi
tutkimusantologia Haavoittuva keskustelu
(Kehitysvammaliitto, toim. Leealaura Leskelä, Camilla Lindholm),
jonka liitteenä ilmestyvät
selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet.

Voit tutustua uusiin kirjoihin
esimerkiksi
Sekokeskuksen kirjakaupan internet-sivulla.

Liittokokous käyttää Tukiliiton ylintä päätösvaltaa; se myös valitsee liittohallituksen 16 jäsentä ja liittohallituksen puheenjohtajan. Liiton jäsenyhdistykset voivat nimittää edustajansa kokoukseen jäsenmääränsä suhteessa.

Vuoden 2012 liittokokous järjestetään Tampereella 26.5.2012. Samana päivänä liittokokouksen yhteydessä on myös lapsiperheiden Hyväntuulenpäivä. 25.5.2012 toteutetaan Ideapäivä-seminaari jossa kierrätetään paikallisyhdistyksien hyviä käytäntöjä. Liittokokous ja Ideapäivä-seminaari järjestetään Tampereella Juhlatila Konsussa.

25.5.2012 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö-konserni toivottaa osallistujat tervetulleiksi juhlaillalliselle  20-vuotisen toimintansa johdosta. KVPS-konserni tarjoaa Tukiliiton liittokokouksen yhteydessä perjantai-iltana juhlaillallisen mukavan seurustelun ja pienen ohjelman merkeissä.Tilaisuus pidetään ravintola Bravo Plazassa, Finlaysonin alueella, osoitteessa  Itäinen katu 5-7. Liittokokousillallinen alkaa klo 19.00.

Ilmoittaudu viimeistään 15.4.2012. Puhelin- tai sähköposti-ilmoittautuminen ei ole mahdollista.

Lue lisää liittokokouksesta 2012 ja ilmoittaudu liittokokoustapahtumiin tästä.

TIEDOTE 14.3.2012
Pieni ele -keräystoimikunta

Useissa kunnissa tehtiin ennätystulos

Pieni ele -keräys tuotti 2,3 miljoonaa

Kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi tehtävä Pieni ele -keräys sai lahjoituksia 2,3 miljoonaa euroa. Pieni ele -keräys järjestettiin presidentinvaalin yhteydessä äänestyspaikoilla ympäri Suomen.
Keräyksen kulut olivat tänä vuonna vain seitsemän prosenttia, kiitos vapaaehtois- ja talkootyön.

Pieni ele on 18 vammais- ja terveysjärjestön yhteinen keräys, jolla kerätään rahaa kotimaiselle vammais- ja terveystyölle. Lahjoitusten avulla helpotetaan kotimaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arkipäivää.

Lahjoitusvaroilla järjestetään muun muassa vertaistukea sairaille ja vammautuneille, annetaan neuvontaa ja hankitaan apuvälineitä. Puolet tuotosta jää sen kunnan vammais- ja terveysyhdistysten toimintaan, jossa lahjoitus on tehty.

”Useissa kunnissa tehtiin ennätyskeräystulos. Parhaimmillaan lahjoituksia tuli joissain kunnissa jopa kaksi kertaa enemmän kuin vastaavassa keräyksessä edellisessä presidentinvaalissa. Esimerkiksi Forssassa, Kittilässä, Kolarissa, Uudessakaarlepyyssä ja Vaasassa lahjoituksia tuli kymmeniä prosentteja enemmän”, kertoo keräyksen projektipäällikkö Erika Mäntylä.

Edelleenkin suosituin keräystapa on perinteinen äänestyspaikolla tapahtuva lipaskeräys. Keräyksessä oli mukana yli 13 000 vapaaehtoista ympäri Suomen.

”Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille sekä keräyksessä mukana olleille vapaaehtoisille. Keräyksen tuotolla on suuri merkitys järjestöjen tärkeälle työlle paikallisella ja valtakunnallisella tasolla”, painottaa Erika Mäntylä.

Seuraavan kerran Pieni ele -keräys järjestetään kunnallisvaalien yhteydessä lokakuussa 2012.

Vie Pientä elettä eteenpäin www.facebook.com/pieniele
Auttaminen alkaa läheltä.

Erika Mäntylä
projektipäällikkö
Pieni ele -keräystoimikunta
0400 887 114
erika.mantyla@pieniele.fi
www.pieniele.fi

Kirjaa siis ylös oman yhdistyksenne, tukipiirinne tai vertaistukiryhmänne osaaminen, toimiva käytäntö tai näppärä konsti tälle lomakkeelle ja lähetä se
30.3. mennessä sähköpostin liitteenä osoitteeseen
oili.jyrkama@kvtl.fi.

Lomake kannattaa ensin tallentaa omalle koneellesi. Täyttämisen ja uuden tallennuksen jälkeen voit laittaa sen sähköpostisi liitteeksi. Mukaan lähetykseesi voit laittaa aiheeseen liittyvän selkeän valokuvan, jonka käyttämiseen olet varmentanut suostumuksen kuvissa esiintyviltä henkilöiltä.

Vastauslomakkeen voit tarvittaessa tulostaakin ja laittaa postitse osoitteeseen:       
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Oili Jyrkämä
Pinninkatu 51
33100 TAMPERE

Esittelysarjoja on kuusi:

1) lapsiperheiden saaminen toimintaan mukaan

2) yhdistyksen kassan kerryttäminen – varainhankinta

3) kehitysvammaisten ihmisten oman toiminnan aktivoiminen

4) tapahtuman järjestäminen yhteistyössä muiden kanssa

5) asioihin vaikuttaminen

6) avoin sarja (jokin muu toiminta)

Osa käytännöistä esitellään Ideapäivässä tarkemmin, osasta kootaan aineisto jaettavaksi ja  kotisivuille kirjattavaksi.

Lue lisää Ideapäivästä ja kurkista hyviin käytäntöihin:
www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/ideapaiva/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=478}

Tietopaketti yksilökeskeisestä ajattelusta
Vernerissä on avattu laaja tietopaketti yksilökeskeisestä ajattelusta ja työotteesta. Yksilökeskeinen ajattelu tarkoittaa kehitysvammaisen henkilön näkemistä yksilönä, ainutlaatuisena henkilönä, jolla on kykyjä, haluja ja tarpeita. Yksilökeskeinen työote

Koulunkäynnin haasteet alkoholivaurioisilla lapsilla
Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamilla lapsilla on koulussa usein omat erityishaasteensa. Vernerissä on nyt päivitettyä tietoa lasten koulunkäynnin haasteista ja lapsen tukemisesta. FASD-lasten koulunkäynti

Minun haaveeni
Vernerin selkosivuilla on avattu Minun haaveeni -sovellus. Sovelluksella voi tehdä kuvallisen haavetaulun aiheista asuminen, vapaa-aika, ihmissuhteet sekä työ ja opiskelu. Haaveilussa voi käyttää valmiita valokuvia tai ladata kuvia omalta koneelta. Sovellus on toteutettu Vernerin ja Papunetin yhteistyönä. Selkopuolen etusivulle

Lisää tietoa tietotekniikasta
Selkopuolella on avattu Tietotekniikka ja internet -kokonaisuus. Jutut on aiemmin julkaistu Leijassa. Tietotekniikka ja internet

Lukijoiden runot
Selkopuolen lukijat ovat ahkerasti lähettäneet omia runojaan. Runot

Kovasikajuttu elokuvateattereihin
Lue kehitysvamma-alan uutiset Vernerin ajankohtaisista. Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä kertova Kovasikajuttu tulee elokuvateattereihin huhtikuussa! Uutinen Kovasikajutusta

Muistathan myös Vernerin blogin!
Kehitysvammaisen pojan äiti pohtii elämänmenoa. Elämänmausta tinkimättä – Äidin blogimerkintöjä

Verneri Facebookissa
Käy tykkäämässä meistä! Facebook-sivut

Tampereen kaupunki satsaa 400 euroa vuorokaudessa laitoshoitoon henkilölle, joka voisi pärjätä avustajan tuella ryhmäkodissa. Se on 12 000 e / kk. Sillä rahalla saisi ympärivuorokautisen avustajan ja vähän muutakin. Tämä nuori mies oli poika, joka suoritti peruskoulun normaalin oppimäärän hyvillä arvosanoilla, pyöräili, ui, meloi. Koulussa hänellä oli samanikäisiä ystäviä. Nyt Oskari on laitoksessa. Suuren osan vuorokaudesta hänellä on päässään jääkiekkokypärä. Hän pääsee ulos päivittäin - remmeihin kytkettynä. Lukitussa huoneessaan hänellä on sänky. Vessaan pääsee, jos joku tarpeen huomaa.

Oskari Manninen on 20-vuotias autisti, jota rauhoitetaan sitomalla, kypärällä ja takaa suljettavalla haalarilla. Hän asuu Ylisen hoiva- ja kuntoutuslaitoksessa. Hänen tarinansa Aamulehden Asiat-liitteessä 11.3. herätti palauteryöpyn. Palautteiden vuoksi pitkä kirjoitus julkaistiin poikkeuksellisesti kokonaan myös Aamulehti.fissä.

Lue ja osallistu keskusteluun:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194727920066/artikkeli/laitoksen%20vanki

Lisää aiheesta:
Sitomista, ylilääkitsemistä, painoliivejä – Näin kehitysvammaisten oikeuksia rajoitetaan
(Aamulehti,  13.3.2012)

Laitosasuminen puhutti jo kesällä 2011:
Aamulehdessä on kesällä 2011 käyty keskustelua
kehitysvammaisten ihmisten asumisesta.
Keskustelu alkoi perjantaina 17.6 julkaistusta uutisesta,
jossa kerrottiin, että Nokian Pitkänniemen alueelle
rakennetaan 35 kehitysvammaisille henkilölle asunnot
työeläkeyhtiö Ilmarisen rahoituksella.
Kopiot ovat pdf-muodossa:
aamulehti_laitoskeskustelu_2011.pdf

Tukiliiton kurssikeskustoiminta Mertiörannassa jatkuu heinäkuun 2012 loppuun asti. Siihen asti tehdyt varaukset ovat voimassa alkuperäisen varausvahvistuksen mukaisesti. Elokuulle ja syyskuulle tehdyt varaukset perutaan.  Elokuulle varauksen tehneisiin asiakkaisiin ollaan jo oltu tai ollaan yhteydessä mahdollisimman pian, jotta vaihtoehtoisen paikan löytäminen olisi mahdollista ja jotta voitaisiin vähentää harmia, joka varausten perumisesta mahdollisesti aiheutuu.

Lisää tietoa:
toiminnanjohtaja Risto Burman, puh. 020 7718 201

KESKI-UUSIMAA -lehti:
Tuusulassa, Keravalla, Mäntsälässä ja Sipoossa rikotaan lakia alle 3-vuotiaiden lasten omaishoidon tuen päätöksissä. Tukea kieltäydytään maksamasta muihin tukiin vedoten.

Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtaja Eila Kojima kertoo, että asiasta on useita oikeuden päätöksiä.

– Kunnilla täytyy siis olla tieto toimintansa lainvastaisuudesta. Silti kieltäviä päätöksiä tehdään, Kojima hämmästelee.

Lue koko juttu:
www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/98226-kunnat-rikkovat-lakia-omaishoidontuen-paatoksissaan

Saavutettava kulttuuripääkaupunki 2011 -raportti Turku 2011 -saavutettavuusohjelmasta

Turku 2011 -säätiön raportissa kerrotaan kokemuksia vapaaehtoistyön järjestämisestä ja saavutettavuuden huomioimisesta. Tiedote ja raportti osoitteessa:
www.turku2011.fi/uutiset/kulttuuripaakaupunkivuoden-opit-eteenpain_fi

Lähde: Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn toimittama Esteettömyystiedote 1/2012

Invalidiliiton helppoliikkua.fi -verkkopalvelusta voi etsiä tietoa sekä jakaa kokemuksiaan paikoista, joissa on helppo tai hankala liikkua. Paikat merkitään palvelussa olevaan karttapohjaan. Lisätietoja helppo liikkua -verkkopalvelusta osoitteesta www.helppoliikkua.fi.

Lasten ja nuorten kokemukset ja mielipiteet näkyviksi ja kuuluviksi!

Aika: lauantaina 21.4.2012
Paikka: Lintulahden seurakunnan kerhotila
Käenkuja 3a A, Helsinki

Tule mukaan lastentapahtumaan, jossa kuullaan erityistä tukea tarvitsevien lasten asiaa heiltä itseltään toiminnallisten ja leikin keinojen avulla.  Tapahtumassa halutaan saada kuuluviin sellaisten lasten ääni, jotka eivät usein syystä tai toisesta pääse ilmaisemaan itseään.

 

Ohjelma:                                                                 

klo 10-12       Kuuleminen 5-10-vuotiaille

klo 13-15       Kuuleminen 11-16 -vuotiaille

klo 12-13       Ruokailu: Yhteinen kevyt lounas

Mukaan mahtuu kymmenen kuultavaa lasta (10 aamulla ja 10 iltapäivällä).

Aikuisten ja sisarusten hoito järjestetty tapahtuman ajaksi. Vanhemmille hemmottelua ja vertaistukea. Paikalla lastenohjaajia leikittämässä lapsia.

Ilmoittautumiset 5.4. mennessä Leijonaemojen sähköisellä ilmoittautumislomakkeella
.

Kerro lomakkeessa osallistuvien aikuisten ja lastenhoitoa tarvitsevien lasten määrä, kuultavien lasten määrä sekä tietoa lapsesi kommunikaatiotarpeista.

Ota yhteyttä ja kysy lisää tapahtumasta:
Päivikki Hoolan
0207-827 234,
paivikki.hoolan@kvtl.fi

Tapahtuman järjestävät Leijonaemot ry ja Kehitysvammaisten Tukiliiton Vaikuttava vertaistoiminta -projekti.

Tapahtumaesite (pdf).

Pertti Kurikan Nimipäivät -punkbändistä
kertova dokumenttielokuva ”Kovasikajuttu”
saa ensi-iltansa elokuvateattereissa
27. huhtikuuta 2012.

Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin
ohjaamassa elokuvassa
seurataan bändiä treenikämpältä
Saksan kiertueelle ja
artistien yksityiselämän intiimeihin hetkiin,
riitoihin ja rakkaudentunnustuksiin asti.
Yhtyeen kehitysvammaiset jäsenet
esiintyvät isolla asenteella,
ja ovat koska tahansa valmiita
valloittamaan maailman.

Kovasikajutun virallinen
Suomen ensi-ilta nähdään
Tampereen elokuvajuhlilla 8. maaliskuuta
klo 18 elokuvateatteri Plevnassa.
Esitykseen on myyty huikeasti ennakkolippuja.

Lisäksi elokuvasta järjestetään
useita ennakkonäytöksiä maaliskuun aikana.
Elokuva nähdään Doc Lounge -klubeilla
- Helsingissä 15.3.
- Tampereella 20.3. ja
- Turussa 28.3.

Oulussa elokuva esitetään
musiikkielokuvafestivaali Musixinen
avajaisnäytöksessä 23.3.
Joensuussa leffan voi nähdä
Kerubi-klubilla 16.3.

Kuvia ja lisätietoa

Kuvia ja tunnelmia elokuvan
kutsuvierasensi-illasta voi katsoa
Tukiliiton Picasa-sivulta.
https://picasaweb.google.com

Lisätietoa ennakkonäytöksistä on sivulla:
www.kovasikajuttu.fi

Tietoa tekijöistä

Jukka Kärkkäisen aiempia ohjaustöitä
ovat mm. Kansakunnan olohuone
ja Zetor – Vappaana syntynyt.
J-P Passi on puolestaan tehnyt
pitkän uran kuvaajana
(mm. Kansakunnan olohuone sekä Taulukauppiaat,
jonka Passi on myös käsikirjoittanut).
Kovasikajuttu on
Pohjoismainen yhteistuotanto,
jonka on tuottanut Sami Jahnukainen
Mouka Filmille.
Elokuvan levittäjänä toimii Buena Vista International Finland.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=464}

_{"Haluan kiittää koko Moukka-ryhmää
tästä elokuvasta ja näistä hetkistä,
joita on nähty, kun tätä elokuvaa
on tehty", Kari Aalto kiitteli
Kovasikajutun ohjaajia.
Mouka-filmin J-P Passi
ja Jukka Kärkkäinen
tyytyväisinä kutsuvierasensi-illassa.}

_{Pertti Kurikka. Yhtyeen sanoituksia
voi lukea sivulla
http://kovasikajuttu.fi/bandi-info/
sanoitukset} 

_{Pertti Kurikan Nimipäivät Tavastialla.
(kuvat JT)}

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n
Äiti ei pysy kärryillä -projekti järjestää seminaarin
”Arki perheessä, kun vanhemmalla on erityisen tuen tarvetta”
Kouvolan kaupunginkirjaston auditoriossa,
torstaina 19.4.2012 klo 13 – 16.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille,
jotka kohtaavat perheitä,
joissa vanhemmalla on kehitysvamma
tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa,
sekä ammattilaisille että muille asiasta kiinnostuneille.

Teemana mm.:

• Näkemyksiä ja kokemuksia
  moniammatillisesta yhteistyöstä perheiden kanssa,
  joissa vanhemmalla kehitysvamma
  tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.
• Mitä on perheiden arki?
  Terveisiä vanhemmilta ja perheiltä.
• Mitä ovat hyvät käytännöt
  minun työssäni/työyhteisössäni?

Koulutustilaisuus on osanottajille maksuton.
Mukaan mahtuu 60 henkeä.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset
Erja Kähköselle sähköpostitse
erja.kahkonen@kvtl.fi
tai puh. 0207 718 340.

Lue lisää projektista:
http://www.kvtl.fi/fi/ammattisivut/projektit/aiti-ei-pysy-karryilla/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=461}

Kenellä on oikeus rakastaa?
Jyväskyläläisen Teatterikoneen uutukainen B for Baby
tarttuu lapsettomuuden ja kehitysvammaisuuden tabuihin.
Maaliskuussa 2012 Teatterikone esittää
suomenkielisen kantaesityksen palkitun
irlantilaisen käsikirjoittajan Carmel Wintersin näytelmästä B for Baby.
Kehitysvammaisten hoitolaitokseen sijoittuvan
koskettavan raadollisen, mutta inhimillisyyttä korostavan näytelmän
ydin on kaksisyinen: yhtäältä näytelmä kysyy
onko kehitysvammaisilla oikeus seksuaalisuuteen
ja onko rakkaudella rajoja?
Toisaalla se pohtii lapsettomuutta ja sitä,
kuka saa hankkia lapsia ja kenen kanssa?
Entä mitä tapahtuu jos lapsen hankkimisesta
tulee elämän ainoa tarkoitus?

B FOR BABY
Alkuperäiskäsikirjoitus: Carmel Winters
Suomennos: Kari Toiviainen
Ohjaus: Annu Sankilampi
Rooleissa: Kari Toiviainen, Minna Tuomanen
Puvustus ja tarpeisto: Suvi-Maria Kovero
Kuvaaja: Riku Suonio
Lavastus: Pekka Sankilampi
Äänet: Aaro Vuotila
Graafiset ja valokuvat: Riku Suonio
Tuotanto: Outi Mattila/Teatterikone ry 2012

Ensi-ilta:
lauantaina 24.3. klo 19.00
Esitykset väliaikaisessa teatteritilassa
Jyväskylän keskustassa osoitteessa Keskustie 21.

JaatisWiki on vinkkisivusto, jolle kootaan vinkkejä, linkkejä, tietoa ja luovaa ajattelua, jotka voivat tuottaa iloa ja/tai hyötyä vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. JaatisWiki perustuu wiki-tekniikkaan ja vapaaehtoiset pääsevät itse muokkaamaan näitä sivuja.

JaatisWiki on julkaistessa lite-muodossa, vinkkisivuja avataan sitä mukaa kun niitä saadaan muokattua julkaisukuntoon. Julkaiseminen on tietysti vain alkutilanne, siitä sivujen rakentaminen pääsee vauhtiin! Tällä hetkellä
sivulla löytyy mm. iPad-vinkit, jotka koottiin Majan iPad-illassa, ja vammaisjärjestöjen esittelyjä vammaisperheen näkökulmasta. Käy kurkkaamassa!

Tule mukaan rakentamaan JaatisWikiä!

Liittymisestä lisää sivulla http://jaatiswiki.wikispaces.com/liity+mukaan

Miina Weckroth,
Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry
puh. toimistoon 09-4771002, GSM 041-5383032
email: miina.weckroth@jaatinen.info

www.jaatinen.info

Mitä meille sanottiin?
Opiskelen Tampereen ammattikorkeakoulussa kätilö-sairaanhoitajaksi.
Teen opinnäytetyötä vanhemmille annettavasta ensitiedosta synnytyssairaalassa, kun perheeseen syntyy yllättäen erityinen lapsi. Olen kiinnostunut juuri teidän tarinastanne: millaista ensitietoa saitte, ketkä
ensitietoa antoivat, miten teidät vanhempina huomioitiin, mitä olisitte toivoneet tehtävän toisin? Vastauksia käsitellään luottamuksellisesti ja anonyymisti.

Vastauskirjekuoren postitusta varten voitte laittaa yhteystietonne osoitteeseen
helina.horila@piramk.fi .

Pyydän tarinoitanne 30.4.2012 mennessä.
Vastaan mielelläni kysymyksiin.
Kiitos!

Yhteistyöterveisin,
Helinä Horila,
puh. 040 575 1798

Sammaljärvi on työskennellyt Tukiliiton viestintäpäällikkönä vuodesta 2001.

Tukiliitto toimii asiantuntijana, kansalaisjärjestönä ja vaikuttajana perustehtävänään kehitysvammaisen ihmisen ihmisarvon ja perusoikeuksien toteutuminen ja perheiden tukeminen. Liiton strategiassa vuosille 2011-2016 asiantuntijatoiminnan keskeiset päämäärät ovat:

- Asiantuntijuutemme koostuu jäsenistömme kokemuksista ja yhteiskunnassa liikkuvan tiedon seuraamisesta.

- Ajankohtaisen tiedon keruu on osa toimintaamme.

- Toimimme aktiivisesti asiantuntijaverkostoissa.

Tupu Sammaljärvi

Vammaisten työllisyyden parantaminen ei ole edennyt sovitussa aikataulussa. Valtakunnallisen vammaisneuvoston mielestä ministeriöissä ei ole ryhdytty toimenpiteisiin, joita hallitus on edellyttänyt. Vain kolmannes työikäisistä vammaisista on työelämässä.

Vammaisjärjestöt toivovat, että vammaiset nuoret sisällytettäisiin yhteiskuntatakuuseen, joka takaa työ- tai koulutuspaikan. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä pohtii nuorten yhteiskuntatakuuta parhaillaan.

 

Lue koko uutisartikkeli, YLE Uutiset / Hanna Eskonen:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/vammainen_nuori_elakoityy_alle_parikymppisena_

 

 

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=457}       ]]> http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/?nid=458 http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/?nid=458 Fri, 02 Mar 2012 00:00:01 +0200

Tukiliitossa alkoi maaliskuussa uusi projekti!

MAHTI on projekti lievästi kehitysvammaisille aikuisille.

Projekti kehittää ja järjestää sopeutumisvalmennuskursseja heille,
joilla  ei ole mahdollisuuksia saada sopeutumisvalmennusta
esimerkiksi Kelan kuntoutuksena.

Toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.


Lue lisää: www.kvtl.fi/fi/mahti/mahti-projekti/

 

 

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=458}       ]]> http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/?nid=439 http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/?nid=439 Thu, 01 Mar 2012 00:00:01 +0200

Tukiliiton Liittokokouksen yhteydessä järjestettävässä Ideapäivä-seminaarissa 25.5.2012 esitellään yhdistysten, tukipiirien ja vertaistukiryhmien omia oivalluksia ja konsteja. Esittelysarjoja on kuusi:

1) lapsiperheiden saaminen toimintaan mukaan

2) yhdistyksen kassan kerryttäminen – varainhankinta

3) kehitysvammaisten ihmisten oman toiminnan aktivoiminen

4) tapahtuman järjestäminen yhteistyössä muiden kanssa

5) asioihin vaikuttaminen

6) avoin sarja (jokin muu toiminta)

Kisaan ehtii vielä mukaan ja toimivimmista ideoista on luvassa palkinto. Lue lisää

 

 

 

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=439}       ]]> http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/?nid=453 http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/?nid=453 Thu, 01 Mar 2012 00:00:01 +0200

Art Kaarisillassa nähdään 22.2.–18.3.2012 suomalais-hollantilainen yhteisnäyttely. Kahden talon grafiikkaa -näyttely esittelee erityistukea tarvitsevien hollantilaisten ja suomalaisten taiteilijoiden etsauksia ja linopiirroksia. Näyttelyn hollantilaiset teokset ovat Kunstcentrum Kijkoorista, joka sijaitsee Eemnesissä lähellä Amsterdamia. Kijkoor on osa kehitysvammaisten tukijärjestöä Sherpaa. Näyttelyn suomalaiset teokset tulevat Nastolassa sijaitsevasta Kaarisillan Taide- ja toimintakeskuksesta. Kaarisilta tarjoaa kuvataiteen ja musiikin alan ammatillista koulutusta sekä kulttuurialan päivä- ja työtoimintaa erityistukea tarvitseville henkilöille. Kahden talon grafiikkaa 22.2.–18.3.2012 Galleria Art Kaarisilta Sanomatalo, Elielinaukio 2, Helsinki Avoinna: tiistaista perjantaihin kello 11–18 lauantaista sunnuntaihin 12–16       Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=453

 

Papunet järjestää keväällä 2012
jo kymmenettä kertaa kuvataidekilpailun
kaikille puhe- ja kehitysvammaisille
lapsille, nuorille ja aikuisille.

Kilpailussa on tänä vuonna kaksi sarjaa,
harrastajien sarja ja
taideopetusta saaneiden henkilöiden sarja.
Kilpailun aihe ja tekotapa ovat vapaat.

Kilpailuaika päättyy 30.03.2012.

Tarkemmat osallistumisohjeet
ja tietoa kilpailusta:
http://papunet.net/yksikko/kilpailut.html

Onnistunut sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen edellyttää hyvää palvelualakohtaisten markkinoiden tuntemista, sopimusosaamista, palvelun sisällön ja laatutekijöiden tarkkaa analyysia sekä riittävää toteutuksen seurantaa ja valvontaa. Hankintaosaamista ja -käytäntöjä pitäisi parantaa koulutuksella ja levittämällä hyviä käytäntöjä.

Työryhmän mukaan myös palveluntarjoajasta saadun kokemustiedon käyttöä tulisi hankintalain uudistamisen yhteydessä selvittää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa voitaisiin hyödyntää hankintayksikön aikaisempia hyviä kokemuksia silloin, kun hankinta tehdään puitejärjestelyllä ja hankintayksikkö on kerännyt kokemuksia edellisellä sopimuskaudella säännöllisesti ja sovitusti.

Palvelujen kilpailutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laatuun Työryhmä esittää suorahankinnan ehtojen tarkistamista ja puitejärjestelyjen kehittämistä. Sosiaali- ja terveysalan erityislainsäädännössä on syytä paneutua erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapojen vaatimuksiin esimerkiksi laadun ja asiakkaiden aseman turvaamiseksi.

Työryhmä on käynyt läpi sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja, ulkoistuksen vaikutuksia palvelutuotannon ohjaamisessa, palveluhankintoja koskevaa oikeudellista sääntelyä sekä palveluiden kilpailuttamiseen liittyviä seikkoja ja ongelmakohtia. Sen mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, miten asiakas, henkilöstö, palvelun jatkuvuus ja laatu otetaan huomioon kuntien palvelutuotannon kilpailuttamisessa.

Hankintalain soveltamista selvitetään hallituskaudella. Hallitusohjelmassa on sovittu selvitettäväksi hankintalain soveltamista muun muassa tilanteissa, joissa on kyse erityisen haavoittuvien asiakasryhmien pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös pienten tuottajien aseman ja kielellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen, kansallisten kynnysarvojen saattaminen lähemmäs EU-kynnysarvoja sekä suorahankinnan mahdollisuuksien lisääminen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisen toimivuus -työryhmä

Voit lukea
Selkosanomien verkkolehden
uusimman numeron
tästä linkistä:
http://selkosanomat.fi/

Selkosanomat tunnettiin aiemmin
nimellä Selkouutiset.

Tampere Film Festival:n Kotimaisessa kilpailussa nähdään 8.3. Kovasikajuttu, jonka pääosassa on Pertti Kurikan nimipäivät -punkbändi.

"Kovasikajuttu on elokuva kehitysvammaisten miesten perustamasta punkbändistä. Se on tarina bändin suosiosta ja noususta suuren yleisön tietoisuuteen. Tarina bändin jäsenistä ja heidän välisestään vihasta ja rakkaudesta, riidoista, itkusta ja naurusta. Kapinasta valtavirtaa vastaan. Sitähän punk joskus oli. Että sopeutumattomat huutavat keuhkonsa pihalle ja kertovat omista, oikeista ongelmistaan. Kuten nyt taas. Siksi tämä on maailman viimeinen punkbändi. Ja se on kovasikajuttu."
(Suomen Elokuvasäätiö, www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=1169)

Käsikirjoitus: Jukka Kärkkäinen, J-P Passi

Ohjaus: Jukka Kärkkäinen, J-P Passi

Kuvaus: J-P Passi

Ääni: Antti Haikonen

Musiikki: Pertti Kurikan nimipäivät

Tuottaja: Sami Jahnukainen

Tuotantoyhtiö: Mouka Filmi Oy

Kovasikajuttu -elokuvan ensi-illan jatkobileet Tavastialla 29.2.2012 klo 21:30 - 01! Bileet ovat jatkoa elokuvan kutsuvieras-ensi-illalle. Bileistä vastaavat elokuvan tähdet, maailman viimeinen punk-bändi Pertti Kurikan Nimipäivät. Illan kruunaa jo 1970-luvulta lähtien yhdessä suomalaisia viihdyttäneet M.A. Numminen & Pedro Hietanen. Levyjä pyörittämässä ja juontamassa ovat Radio Helsingin DJ Njassa & Anna Laine.

Tampereen elokuvajuhlat on Pohjoismaiden vanhin lyhytelokuvafestivaali. Sen keskeisenä tehtävänä on 1970-luvulta lähtien ollut kansainvälisen ja kotimaisen lyhytelokuvakilpailun järjestäminen sekä toimiminen elokuva-alan ammattilaisten ja harrastajien kansainvälisenä kohtaamispaikkana. Festivaali on perustamisestaan alkaen ollut kansainvälisesti arvostettu tapahtuma, ja se on saavuttanut vakiintuneen aseman myös Suomessa. Tänä vuonna festivaalit järjestetään 7. - 11.3.

Porin kaupungin oman kehitysvammalääkärin vastaanotto päättyy kokonaan.

Perusturvajohtaja Terttu Nordmanin mukaan uudistuksella ei tavoitella säästöjä vaan karsitaan päällekkäisiä toimintoja kaupungin ja sairaanhoitopiirin väliltä.

Kehitysvammalääkärin sopimus purettiin yksipuolisesti

YLE Satakunnan tavoittama lääkäri Ari W. Sulin kertoo, että hänen sopimuksensa purettiin yllättäen tammikuussa. Sulin on tehnyt 30 vuotta töitä kehitysvammaisten kanssa.

Nyt kehitysvammaisten perheissä pelätään, että erikoishoito ja osaaminen karkaa apua tarvitsevien ulottumattomiin. Vanhemmat ovat kutsuneet täksi illaksi koolle hätäkokouksen, jossa pohditaan voidaanko Porin kaupungin päätökseen vielä vaikuttaa.

Lähde: YLE Satakunta
http://yle.fi/alueet/satakunta/2012/02/

Kehitysvamma-alan toimijoiden yhteistyöseminaariin 16.3. Tampereella, osoitteessa
Biokatu 12, FinnMedi 5, (1.krs, auditorio)

Yksilöllisen tuen laatukriteerit – alueellinen tilaisuus kaikille alan toimijoille

Ohjelma:

08.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

09.00 Seminaarin avaus ja virittäytyminen
Projetipäällikkö Petra Tiihonen, KVPS, Yksi naapureista -hanke
Projektisuunnittelija Liisa Lindberg, PSHP VammaisKaste-hanke

09.15 Kehitysvammaisten asumisen (kehas) ohjelman esittely
Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki, KVPS

09.45 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatimien yksilöllisen tuen laatukriteereiden esittely
Kehittämispäällikkö Kirsi Konola, KVPS
Tommi Kivimäki, Me Itse ry

10.30 Tauko

10.45 Vammaishuollon valvonnan periaatteet
Ylitarkastaja Riitta Heinonen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

11.15 Vammaisalan osaajat hyvän elämän mahdollistajina
Koulutus- ja tutkimustyöryhmän edustaja(t)

11.45 Lounas

12.45 Ajankohtaista itsemääräämisoikeuslainsäädännöstä
Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

13.15 Kunnan näkökulma kehitysvammaisten asumisen järjestämiseen
Suunnittelupäällikkö Päivi Mattila, Tampere

13.45 Vaativan erityishuollon palvelut kehitysvammaisen asiakkaan tukena
Toimialuejohtaja Tuulikki Parikka, Tays Kehitysvammahuolto

14.15 Yleinen keskustelu ja kehittämisen helmien jakaminen

15.00 Kahvitarjoilu

Tilaisuuden järjestelyistä vastaavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP).
Tilaisuus on maksuton, lounas itse kustantaen.

Ilmoittautumiset, erityistoiveet ja tarve esittelypöydälle 5.3.2012 mennessä:
liisa.lindberg@pshp.fi
050 4437 119

Tilaisuuden esite (pdf)

Marttis-verkkolehden uusin numero on julkaistu ja luettavissa netissä tutussa osoitteessa:

www.marttis.net

Marttista tehdään Rinnekodin Nettipajalla. Nettipaja aloitti toimintansa elokuussa 2007. Pajalla tarjotaan päivätoimintaa liikunta- ja kehitysvammaisille sekä muuten erityisen tuen tarpeessa oleville henkilöille.

Valokuvaaja Pekka Elomaa on ohjannut valokuvatyöpajoja Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry:ssä jo 10 vuoden ajan. Yhteistyön tuloksia on voitu nähdä näyttelyissä Lähes täydellinen, Oikealla planeetalla ja Anna mun olla.

Uutta kiinnostavaa valokuvanäyttelyä Hyvää päivää, herra Holbein! ovat Lyhty ry:stä mukana tekemässä Olli-Pekka Lappinen, Jussi Ratia, Jarmo Tähtinen ja Pekka Valle – sekä kuvauksen kohteina että tekijöinä. Malleina nähdään muun muassa muusikot Kari Aalto ja Dimitri Baltzar.

Näyttelyn innoittajana on käytetty renessanssimaalari Hans Holbein nuoremman (n. 1497 – 1543) muotokuvia, joten näyttelyä hallitsevat voimakkaat sävyt ja värit.
- Tästä mulle tulee mieleen, että joku on haavoittunut sodassa, Olli-Pekka Lappinen pohti avajaisissa erästä vahvaa musta-puna-valkoista muotokuvaa, jossa malli on kääntänyt katseensa kamerasta.

Ennen Tampereen TR1 Taidehallia näyttely on ollut aiemmin esillä Helsingissä ja Turussa. Tampereen jälkeen näyttely jatkaa Kotkaan, jossa avajaisia vietetään toukokuun alussa.

Pekka Elomaa
ja Lyhdyn työryhmä:
Hyvää päivää, herra Holbein!
25.2. – 25.3.2012
Väinö Linnan aukio 13
Finlayson, Tampere

Pekka Elomaan ja Lyhdyn työryhmän aikaisemmat näyttelyt:
Lähes täydellinen, 2002
Oikealla planeetalla, 2006
Anna mun olla, 2008

Vammaiset hyvin esillä Finlaysonin alueella

TR1 Taidehallin kävijä Finlaysonilla voi pistäytyä samalla katsomassa myös Werstaalla vammaishistoriaa esittelevän Ihan EpäNormaalia -näyttelyn. Lisäksi Lastenkulttuurikeskus Rullassa on esillä kaikille sopiva, mutta näkövammaisille lapsille suunnattu, kokeiltava ja maisteltava Tuntumaa-näyttely.

_{Teksti Jaana Teräväinen}

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=447}

_{Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä, Ismo, 2011. Kuva: TR1.}

Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2012 on kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjen yhdessä kokoama opas. Se on tarkoitettu pitkäaikaissairaita ja vammaisia edustavien järjestöjen sekä sosiaaliturvan ammattilaisten antamaa neuvontaa ja ohjausta varten. Siitä hyötyvät myös omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt.

Sosiaaliturvaoppaan ovat koonneet Aivoliitto ry, Diabestesliitto ry, Epilepsialiitto ry, Hengitysliitto Heli ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, MS-liitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkövammaisten keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Reumaliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry.

Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2012
http://www.sosiaaliturvaopas.fi

Tukiliiton sosiaaliturvaopas ilmestyy maaliskuussa

Kehitysvammaisten Tukiliiton oma sosiaaliturvaopas ilmestyy vuoden ensimmäisen Tukiviestin osana.
Opas julkaistaan myös kotisivulla Oppaat ja julkaisut -kohdassa:
http://www.kvtl.fi/fi/ammattisivut/oppaat-ja-julkaisut/

Tukiliiton sosiaaliturvaopas julkaistaan vuosittain.
Viime ja tänä vuonna oppaan kokoamisesta on vastannut lakimies Sampo Löf-Rezessy. 
Alla on suora linkki 2011 julkaistuun Tukiliiton Sosiaaliturvaoppaaseen (pdf):
http://www.kvtl.fi/media/Julkaisut/Oppaat/sosiaaliturvaopas_2011.pdf

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=444}

Yhteistyö kehitysvammahuollon viranhaltijoiden kanssa jatkuu.

Torstaina 23.2.2012 oli vuorossa yhteistyökokous Jyväskylässä, päivä järjestettiin yhdessä Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiön ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Päivän teemana oli kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja henkilökohtainen apu. Päivän aikana virisi vilkasta keskustelua alustusten lomassa ja yhteistyöpäivä saa jatkoa.

Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Jyväskylä, 23.2. 2012, materiaalit (pdf):

Henkilökohtainen apu – kuka sitä saa? Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa

Henkilökohtainen apu käytännössä
Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry – Keski-Suomen tukipiirin alue
Salla Pyykkönen, KVTL /Aluekoordinaattori

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Asumista Keski-Suomessa
Marja-Leena Saarinen, Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö

Vammaispalvelujen käsikirja on tarkoitettu alan ammattilaisille asiakastyön ja päätöksenteon tueksi. Myös palvelujen käyttäjät voivat löytää hyödyllistä tietoa käsikirjasta.

Sähköisen käsikirjan tavoitteena on lisätä valtakunnallista yhdenvertaisuutta vammaispalveluissa, parantaa palvelujen laatua ja edistää uutta vammaispoliittista ajattelua, jolla halutaan vahvistaa vammaisten kansalaisten itsemääräämisoikeutta ja osallistumisen mahdollisuuksia.

Käsikirjan sisällönkehitystyötä tukevat erilaiset asiantuntijaryhmät. Ensimmäinen perustettu ryhmä on Lakimiesryhmä, joka seuraa vammaispalvelulain oikeuskäytäntöä ja tuottaa käsikirjaan uusia kirjoituksia tehtyjen oikeuden päätösten merkityksestä.

Nyt käsikirjasta löytyvät lakimiesryhmän kommentit henkilökohtaista apua koskeviin tapauksiin ja tehtyihin ratkaisuihin:

www.sosiaaliportti.fi/File/ef68bee5-8ce2-44ec-8a1b-52b2b767d0c3/Vammaispalvelujen+k%C3%A4sikirjan+lakiryhm%C3%A4n+n%C3%A4kemys+1_2012.pdf

Voimavarakysymyksestä henkilökohtaisen avun myöntämisessä on käsikirjassa oma osuutensa:
www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/vammaispalvelujen-kasikirja/lainsaadanto/oikeuskaytantoa/henkilokohtainen-apu#ots4

Lakimiesryhmän jäsenet 2011-2012

• Päivi Nurmi-Koikkalainen, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Matti Ojala, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö
• Sami Uotinen, neuvotteleva virkamies, Suomen kuntaliitto
• Liisa Murto, oikeuksienvalvontalakimies, Näkövammaisten keskusliitto
• Juha-Pekka Konttinen, lakimies, Kynnys ry.
• Sirkka Sivula, johtava lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
• Ulrika Krook, juridinen asiamies, Finlands Svenska handikappförbun

Tukiliiton koulutusarja Ikääntyvä kehitysvammainen ihminen on peruttu.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=443}

Ohjelmia voivat lainata kaikki halukkaat Hattulasta, Hämeenlinnasta ja Janakkalasta. Opetusohjelmat on tarkoitettu erityisesti lapsille, nuorille ja aikuisille, joilla on erilaisia oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Ohjelmista hyötyvät myös vammaiset ja maahanmuuttajat.

Lue Ylen juttu aiheesta:
http://yle.fi/alueet/hame/2012/02/dateropisteesta_helpotusta_oppimisvaikeuksiin

Kelakanavalla esitellään Kelan toimintaa ja etuuksia. Kela vastaa Suomessa asuvien sosiaaliturvasta. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat henkilöt.

Tutustu Kelakanavaan:

www.youtube.com/Kelakanava

Korkeimman hallinto-oikeuden 9.2.2012 antaman ratkaisun mukaan kuljetuspalvelua ei voitu evätä sillä perusteella, että kehitysvammainen lapsi kykenee liikkumaan julkisilla liikennevälineillä saattajan kanssa tai liikkuu ilman apuvälineitä.

Kehitysvammaiselle lapselle, joka selvitysten perusteella voi liikkua yhdessä saattajan kanssa yleisillä kulkuneuvoilla, oli haettu kuljetuspalvelua harrastuksiin ja kavereiden luona käymiseen hakijan kodin lähietäisyydellä. Liikkumisen esteiksi oli hänen kohdallaan todettu muun muassa puheen tuottamisen vaikeudet, motorinen kömpelyys ja vaikeus hahmottaa liikennettä ikätasonsa mukaan. Hakemusta tehtäessä lapsi oli 10-vuotias.

Alueellinen hallinto-oikeus ja lapsen kotikunta olivat evänneet lapselta kuljetuspalvelut sillä perusteella, että lasta ei edellä mainituista liikkumisen rajoituksista johtuen tulisi pitää vammaispalvelulain tarkoittamalla tapaa vaikeavammaisena suhteessa kuljetuspalveluihin. Kotikunta ja hallinto-oikeus viittasivat perusteluissaan muun ohessa lapsen kykyyn liikkua yhdessä saattajan kanssa myös yleisillä kulkuneuvoilla sekä siihen, ettei hän tarvitse sinänsä liikkumisessa apuvälineitä.

Kysymys oli siis eritoten siitä, onko kyky liikkua yleisillä kulkuneuvoilla saattajan kanssa peruste kuljetuspalvelun epäämiselle tämänikäisen lapsen tapauksessa. Lisäksi kyse oli siitä, edellyttääkö kuljetuspalvelun saaminen, että henkilöllä olisi käytössään apuvälineitä.

Korkein hallinto-oikeus otti ratkaisussaan lääketieteellisen selvityksen lisäksi huomioon myös lapsen ikään liittyvän tarpeen itsenäistymiseen ja itsenäiseen liikkumiseen ilman vanhempiaan.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että edellä mainitut vaikeudet ovat sellaisia, ettei lapsi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lapselle on myönnettävä lakisääteiset kuljetuspalvelut.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu saatavilla verkkosivuillamme:
www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/oikeuskaytantoa/kuljetuspalvelut/

 

Lisätietoja

Lakimies Sampo Löf-Rezessy,
0206 90 280,
sampo.lof-rezessy@kvtl.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=440}

Intti tutuksi -leirejä järjestetään tänäkin vuonna
usealla eri paikkakunnalla.
Leirit ovat tarkoitettu kehitysvammaisille
ja erityistä tukea tarvitseville miehille ja naisille.

Intti tutuksi -leirillä saa kokemuksen
varusmiehen arkielämästä.
Leirillä yövytään teltoissa
tai varuskunnan rakennuksissa.
Leirit kestävät yleensä kaksi tai kolme päivää.

Osallistumismaksu on kahden päivän leiriltä 50 euroa
ja kolmen päivän leiriltä 70 euroa.
Hinta sisältää ruoat, yöpymisen ja koulutuksen.
Leirille haetaan hakulomakkeella.
Hakuajat loppuvat maalis- ja huhtikuussa.

 

Lisätiedot ja hakulomake osoitteessa:
www.kvps.fi/kehittamistoiminta/inttitutuksi

 
Lisätietoja:
Lauri Räty
KVPS / Intti tutuksi- leirit
040 674 0443
lauri.raty@kvps.fi

Projektipäällikkö
Petteri Kukkaniemi
Pinninkatu 51, 33100 Tampere
puh. 0207 713 549
petteri.kukkaniemi@kvps.fi

Kaupunkilehti Länsiväylä 19.2. 2012: "Vaikka kehitysvammaisten asema on parantanut viime vuosikymmeninä, kaikki eivät halua vammaista vieläkään naapurikseen." Lehden haastateltavana Tommi Kivimäki.

Lue juttu osoitteessa:

www.lansivayla.fi/artikkeli/94157-kehitysvammaisen-mielesta-asennevamma-on-pahin-mahdollinen-vamma

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntatoiminta pähkinänkuoressa – lataa esittelydiat!

Lataa SoveLin kotisivuilta itsellesi, yhdistyksesi tai oppilaidesi käyttöön koottua tietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta. Kaikki SoveLin 17 jäsenjärjestöä kertovat kuluvan vuoden liikuntatoiminnastaan
1–3 dialla. Powerpoint-esityksen ”Järjestöjen soveltavaa liikuntaa 2012” voi ladata SoveLin
kotisivujen materiaalisalkusta tai Tule liikkumaan -pääsivulta:
www.soveli.fi/tule-liikkumaan/

Lähde: SoveLin uutiskirje 1/2012

Internetissä on meneillään kaksi merkittävää työ- ja elinkeinoministeriön kyselyä, joiden vastauksissa olisi tärkeää kuulua myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten ääni. Vastauksia halutaan sekä työelämässä että työvoiman ulkopuolella olevilta.  

Nyt voit vaikuttaa!  Viimeinen vastauspäivä molempiin kyselyihin on sunnuntaina, 26.2.2012, joten toimi nopeasti.


1) Vaikuta kansalliseen työelämän kehittämisstrategiaan
Työministeri Lauri Ihalaisen vetämänä valmistellaan kansallista työelämän kehittämisstrategiaa.
Tämän tuen tekemiseksi kerätään nyt myös kansalaisten näkemyksiä ihannetyöpaikasta.

www.tem.fi/index.phtml?105404_m=105407&s=4815


2) Vaikuta TE-toimiston palveluihin
Seuraavien vuosien aikana TE-toimiston tarjoamia julkisia, maksuttomia palveluja työnhakijoille,
työnantajille, yrityksille ja yritystoimintaa suunnitteleville uudistetaan. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa palveluvalikoimaan.

www.mol.fi/mol/fi/05_tyovoimatoimisto/06_uutiset/2012-02-09-01/index.jsp

ESTEETTINEN ESTEETTÖMYYS - Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Aika ja paikka: 21.3.2012 klo 10 - 16, Finlandia-talo, Helsinki
Tavoite: tietoa toimivista ratkaisuista sekä vanhoissa että uudisrakennuksissa, julkisissa ja yksityisissä tiloissa
Kohderyhmä: suunnittelijat, arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, opiskelijat,muut rakennusalan ammattilaiset, viranomaiset, päättäjät, jäsenet ja muut aiheesta kiinnostuneet
Hinta: 70 € jäsenhinta 30 € (sisältää lounaan ja kahvit)
Ilmoittautuminen: 29.2.2012
www.invalidiliitto.fi/jarjestokoulutus tai
Tarja Lukjanov, puh. (09) 613191

Lisätietoja:  koulutussuunnittelija Auli Tynkkynen puh. 040 77 88 690

OHJELMA

9.30 Tervetuloa aamukahville

10.00 Seminaarin avaus
toimitusjohtaja Päivi Tahkokallio, Tahkokallio Design+ Oy

10.15 Inspiraatioita esteettömyyteen
markkinointi- ja viestintäpäällikkö Terhi Tamminen, Avaava
ja esteettömyyskonsultti Marjo Kivi, Avaava

10.45 ”Nyt sinne pääsee” -elokuvan julkistaminen
pääsihteeri Maija Könkkölä, Invalidiliiton esteettömyyskeskus ESKE

Sana on vapaa

11.45 Lounas

13.00 ABC-huoltamot – julkisen ruokailutilan suunnittelun haasteet
sisustussuunnittelija Irma Lehtokari, Sisusto Oy

Käyttäjien kokemuksia apuvälineisiin ja esteettömiin tiloihin liittyvästä leimasta
tohtorikoulutettava, TaM Susanne Jacobson, Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu, Muotoilun laitos

14.15 Kahvi

14.45 Musiikkitalon esteettiset esteettömyysratkaisut
arkkitehti Marko Kivistö, LPR - Arkkitehdit

15.15 Näkökulmia: Luovuus – esteettömyys – esteettisyys
taiteilija Stefan Lindfors

15.45 Loppukeskustelu

16.00 Seminaari päättyy

Tapahtumaesite (pdf)

TIEDOTE 16.2.2012
SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry
 

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja:
Sosiaalialan etiikkaa koetellaan yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina

YTM Aulikki Kananoja otti vastaan tasavallan presidentin myöntämän uuden ylisosiaalineuvos-arvonimen Säätytalolla järjestetyssä tilaisuudessa 16.2.2012.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja näkee, että uudella arvonimi-instituutiolla on valtakirja toimia eettisten näkökohtien esillä pitäjänä ja ammatillisen moraalin tukena silloin, kun yhteiskunnalliset ja taloudelliset paineet uhkaavat oikeudenmukaisuutta, kasvattavat työn jännitteitä ja siten kärjistävät eettistä kuormitusta.

”Sosiaalityön yhteiskunnallinen paikka ihmisten tarpeiden ja yhteiskunnan vastausten risteyskohdassa tuo työhön väistämättä jännitteitä. Mitä niukemmat ovat yhteiskunnan voimavarat, sitä suuremmat paineet kohdistuvat sosiaalialan työn ja käytäntöjen eettisyyteen.”

Yksittäisten sosiaalialan työntekijöiden ei tulisi joutua vastuuseen niistä priorisoinneista, joita talouden asettamien rajojen vuoksi joudutaan tekemään, totesi ylisosiaalineuvos Kananoja.

Ensimmäisessä puheessaan ylisosiaalineuvos Kananoja nosti esille myös yhteistyön merkityksen.

”Sosiaalisten tavoitteiden toteuttaminen ei ole vain sosiaalialan tehtävä vaan hallinnonalat ja ammatilliset reviirit ylittävä eri instituutioiden yhteinen tehtävä. Ongelmaksi on muodostunut jäykästi sektoroitunut kokonaisuus, joka vaikeuttaa monin tavoin huono-osaisten ihmisten mahdollisuutta saada apua kokonaistilanteeseensa.”

Ylisosiaalineuvos Kananoja puuttui myös yksityistämisen ja kilpailutuksen sosiaalialan työlle tuomiin paineisiin.

”Sosiaalipalveluja ostetaan ja myydään kappaleittain ja käynneittäin. Tarkemmin analysoimatta on myös sosiaalialan toimintaan omaksuttu tarkastelutapa, jossa työn keskeinen tavoite on suoritteiden suuri määrä ja alhainen suoritekustannus.”

Ylisosiaalineuvos korosti, että tällainen tavaratuotannon logiikka sopii huonosti sosiaalialan ammatilliseen työhön, jonka tarkoitus on toisenlainen.

”Tarkoitus on yhtäältä edistää sellaisia sosiaalisia oloja, joissa sosiaalisia ongelmia ei pääse syntymään ja toisaalta saada korjaavalla työllä aikaan myönteisiä muutoksia ihmisten elämässä. On kiinnitettävä huomio työn sisältöön ja vaikutuksiin, ihmisten elämäntilanteissa tavoiteltaviin muutoksiin sekä työn kestäviin sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin.”

Uusi ylisosiaalineuvoksen arvonimi vertautuu arkkiatriin ja on kerrallaan vain yhdellä henkilöllä.
Ylisosiaalineuvos on sosiaalialan korkein mahdollinen arvonannon osoitus. Se voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä ja vertautuu arkkiatrin arvonimeen. Ylisosiaalineuvos toimii sosiaalialan arvojohtajana ja nostaa esiin alan eettisiä kysymyksiä. Hän on riippumaton yhteiskunnallinen keskustelija ja kannanottaja.

Helsingin kaupungin eläkkeellä oleva sosiaalijohtaja, YTM Aulikki Kananoja edustaa laaja-alaista ja monipuolista sosiaalialan kokemusta sekä työtehtäviensä että luottamustoimiensa perusteella. Hän on kehittänyt merkittävästi sosiaalialaa, soveltanut tutkimustietoa käytäntöön, osallistunut aktiivisesti alan kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun ja toiminut myös sosiaalityön opettajana.

Uutta arvonimeä esittivät Huoltaja-säätiö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminta lakkasi vuonna 2011 ja toiminta jatkuu 1.1.2012 toimintansa aloittaneessa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:ssä.

Arvonimiesityksen suosittelijoina toimivat Helsingin yliopiston, Suomen Kuntaliiton, Lastensuojelun keskusliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat.

Ylisosiaalineuvoksen yhteystiedot:
Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja,
puh. 0400 289796

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=435}

Ryhtyisitkö keharikaveriksi?
Vaatimuksena 18 vuoden ikä, avoin mieli ja hyvä sydän.
Katso Yle Areenasta Puoli seitsemän -ohjelman tiistain
lähetys n. 18 minuutin kohdalta.

Puoli seitsemän 14.2.2012 (lähetys Areenassa viikon verran)
http://areena.yle.fi

Keharikaveri
Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Keharikaveritoiminnalla
on oma kotisivu osoitteessa:
http://www.keharikaveri.fi

Best buddies
Tukiliiton Best buddies -kaveritoiminnan ajankohtaiset kuulumiset
näet tältä sivulta:
http://www.kvtl.fi/fi/best-buddies/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=433}

ARA on antanut avustusvaraukset yli 4 100 erityisryhmien vuokra-asunnon rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja hankintaan. Tukea haettiin kaikkiaan 7200 asuntoon, mutta avustusvaraus voitiin antaa noin puolelle (57 %) haetuista asunnoista. Hankevalinnassa painottuivat erilaiset vanhusväestöön liittyvät hankkeet. 

Tukea saaneet asunnot käyttäjäryhmittäin:

ARA otti hankkeiden valinnassa huomioon erityisryhmien asumiselle asetetut valtakunnalliset linjaukset, ohjeistukset ja laatusuositukset. Erityisryhmien asuntoja voidaan ympäristöministeriön ohjauksen perusteella suunnata kasvukeskusten ohella myös väestöltään väheneville alueille. Hankkeiden valinnassa on otettu huomioon kunkin erityisryhmän paikkakuntakohtainen asunnontarve sekä kunnan palvelurakenne mahdollisine muutostarpeineen.

Valinnassa etusijalla ovat olleet kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa olevat erityisryhmät. Näitä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset.

Lähde:
www.ara.fi/default.asp?contentid=16819&lan=fi

Omaishoidon kehittämiseen tartutaan nyt työryhmän voimin. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on perustanut erillisen työryhmän pohtimaan, millä tavalla omaishoitoa voitaisiin Suomessa kehittää. Työtä johtaa sosiaali- ja terveysneuvos Elli Aaltonen.

Lue Ylen juttu aiheesta:
yle.fi/alueet/pohjanmaa/2012/02/tyoryhma_pohtii_omaishoidon_kehittamista_

Koulutuskeskus Agricola ja Kehitysvammaisten Tukiliitto järjestävät yhdessä kaksiosaisen kurssin kehitysvammaisille aikuisille. Rakkautta ilmassa -kurssilla mietitään ihmissuhteita, tunteita ja tunteiden ilmaisua, seksuaalisuutta jne. Kurssille voivat hakea pariskunnat ja yksin elävät.

Kurssi on suunnattu kehitysvammaisille aikuisille, jotka seurustelevat tai suunnittelevat seurustelevansa. Koulutuspaikkana on Koulutuskeskus Agricola Pieksämäellä. 

Ensimmäinen jakso on 11. – 14.6.2012 ja toinen syyskuussa.
Kurssi maksaa 230 euroa, joka kattaa molempien jaksojen majoituksen, ruokailut ja ohjelman.
Kurssille mahtuu 16 – 20 osallistujaa.

Ilmoittautuminen 18.5.2012 mennessä: 
Koulutuskeskus Agricolan opintotoimistoon,
puhelin 020 754 2612 tai
sähköposti toimisto@kkagricola.fi

Lisätietoja koulutuskeskus Agricolasta:
www.kkagricola.fi

Ilmajoen Kehitysvammaisten Tuki ry:n ystävänpäivän stipendirahaston toimikunta on asialla jo 16. kerran nimeämässä Ylintä ystävää kehitysvammaisten ilmajokisten keskuudesta.

Toimikunnan puheenjohtaja Liisa Kankaalla ja jäsenillä Liisa Salo-Jouppilalla, Pirjo Tammelalla ja Toive Tynjälällä on mieluisa tehtävä ojentaa stipendi ja Ylin ystävä-nimitys tänään Ystävänpäivänä Raisa Salolle.

Lue juttu aiheesta:
www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/ilmajoen-kehitysvammaiset-valitsivat-ylimman-ystavan-

Tukiliitolla on oma YouTube-kanava osoitteessa:
www.youtube.com/user/Tukiliitto/featured

Tällä hetkellä kanavalla on nähtävissä Kehitysvammaisten Tukiliiton tuottamia lyhytelokuvia ja koulutusmateriaalia.

• Ihmisiä työssään -dvd:n materiaalia
• Kehitysvammaisten ihmisten omaehtoisia lyhytelokuvia.
• Malikkeen lyhytelokuvia ja esittelyvideoita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tänään, 14.2. juhlitaan ystävänpäivää! Päivän kunniaksi voi vaikkapa käydä tutustumassa Tukiliiton Ystävänkaupan tarjouksiin:

http://ystavankauppa.fi/

Ruisrock rakentaa kaikille saavutettavaa tapahtumaa yhdessä RAY:n kanssa.

Vuonna 2012 tavoitteena on tehdä Ruisrockista entistä saavutettavampi. Tapahtuman suunnittelussa huomioidaan festivaalikävijöiden erityistarpeita, jotka voivat liittyä esimerkiksi alueelle saapumiseen, alueella liikkumiseen, ruoka- ja juomapalveluihin tai tapahtuman viestintään.

Ruisrockissa on viime vuosina pidetty tärkeänä lähtökohtana sitä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua. Fyysistä saavutettavuutta on huomioitu muun muassa lavojen yhteyteen rakennetuilla pyörätuolikorokkeilla ja invataksien omilla pysähtymispaikoilla.

Tänä vuonna ennen festivaalia Ruisrock tekee kartoituksen ja suunnitelman saavutettavuuden parantamiseksi. Yhteistyökumppanina ja asiantuntijana projektissa on Turun Kynnys ry, ja tuloksia hyödynnetään kesän festivaaleilla heinäkuun alussa. Tavoitteena on myös kerätä tietoa ja tarjota hyvät käytännöt muiden suomalaisten tapahtumajärjestäjien käyttöön.

RAY tekee viestintäyhteistyötä Ruisrockin saavutettavuusprojektin kanssa. Viestintäyhteistyön avulla muistutetaan yleisöä siitä, että yhteiset kokemukset ja osallistumisen mahdollisuudet kuuluvat kaikille.

Lue Tukiliiton nettisivulta,
millaista oli Ruisrockissa 2011:
Auringonkukka vei nuoria Ruisrockiin
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/?nid=168


_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=426}

Korotetut katsomot palvelevat erityisesti pyörätuolilla kulkevia festarivieraita. (Kuva JT)

Kehitysvammaliitto jakaa vuonna 2012 sisar Aino Miettisen nimeä kantavan tunnustuspalkinnon kehitysvamma-alalla ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle.

Palkinto myönnetään ideasta, toimintatavasta, aloitteesta tai ratkaisusta, joka toimii suunnannäyttäjänä kehitysvamma-alalla, merkitsee innovaatiota tai edistää kehitysvammaisten tasa-arvoa ja yhteiskunnassa selviytymistä merkittävällä tavalla. Palkinto voidaan myöntää julkiselle tai yksityiselle yhteisölle, toimintayksikölle, toimipaikalle tai yksityiselle henkilölle.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi voi lähettää 31.5.2012 mennessä osoitteeseen

Kehitysvammaliitto
Viljatie 4 A
00700 Helsinki

tai sähköpostitse osoitteeseen

sisko.rauhala(ät)kvl.fi

Lue lisää:
www.kehitysvammaliitto.fi/fin/ehdota-aino-miettinen-tunnustuspalkinnon-saajaa

Valviralle (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) on tullut useita kyselyjä siitä, mitä maksuja kehitysvammaisten erityishuollosta perittäviin asiakasmaksuihin saa sisällyttää. Valvira on antanut 25. tammikuuta 2012 asiasta ohjeen kunnille, kuntayhtymille ja kuntien yhteistoiminta-alueille.

Lue lisää:
www.valvira.fi/valvira/ajankohtaista/kehitysvammaisen_henkilon_yllapitomaksuun_ei_saa_sisallyttaa_palveluista_aiheutuvia_kuluja

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta pohtiva työryhmä on tehnyt alustavia linjauksia itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta.

Työryhmä on selvittänyt rajoitustoimenpiteiden käyttöä muistisairaiden, aivovamman saaneiden, kehitysvammaisten henkilöiden sekä mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoisessa hoidossa. Tavoitteena on luoda sellaiset toimintatavat, että rajoitustoimenpiteiden käyttöön jouduttaisiin turvautumaan sosiaali- ja terveydenhuollossa mahdollisimman harvoin.

Alustavan ehdotuksen mukaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevia säännöksiä voitaisiin soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa silloin, kun henkilön kognitiivinen toimintakyky on pysyvästi tai pitkäaikaisesti alentunut niin, ettei hän kykene ymmärtämään tekojensa seurauksia. Lisäksi edellytyksenä olisi, että henkilön käyttäytyminen uhkaa vaarantaa vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan, muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta taikka muuta etua.

Palvelujen toteuttajalle säädettäisiin velvollisuus edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista. Potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden hoito ja huolenpito perustuisi vapaaehtoisuuteen. Heihin voitaisiin kohdistaa erikseen säädetyissä tilanteissa tiettyjä perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä vain silloin, kun muita keinoja ei ole käytettävissä välttämättömän hoidon tai huolenpidon turvaamiseksi. Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksenä olisi, että henkilön toimintakyky olisi arvioitu ja hänen hoitonsa ja huolenpitonsa suunniteltu laissa säädetyllä tavalla.

Säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi laitoshoidossa ja asumispalveluissa sekä joiltakin osin työ- ja päivätoiminnassa, kotipalveluissa ja kotisairaanhoidossa.

Alustavista ehdotuksista järjestetään kaksi kuulemistilaisuutta helmikuussa

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on valmistella lokakuun 2012 loppuun mennessä linjaukset ja kehittämisehdotukset itsemääräämisoikeutta koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan lainsäädännön lisäksi kehittämis- ja koulutustoimia, joilla tuetaan asenteiden ja hoitokulttuurien muuttamista potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta vahvistavaksi.

Työryhmä järjestää 13.2. ja 14.2.2012 kuulemistilaisuudet, joissa käsitellään työryhmän alustavia linjauksia ja säännösehdotuksia. Maanantaina 13.2. käsitellään alustavia ehdotuksia raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten tahdosta riippumattomasta hoidosta. Tiistaina 14.2. käydään läpi alustavia ehdotuksia itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoittamisesta annettaessa sosiaali- tai terveydenhuoltoa henkilölle, jonka kognitiivinen toimintakyky on alentunut.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 20/2012 (9.2.2012),
Tiedote kokonaisuudessaan osoitteessa:
www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1578876#fi

Isot muutokset lainsäädännössä ovat meneillään. Tule tuomaan ja hakemaan eväitä vaikuttamiseen sekä kuulemaan ja keskustelemaan tärkeistä asioista.

Kehitysvammaisten Tukiliiton valtakunnallinen VAIKUTA! -päivä  05.10. 2012  Tampereella.

Lisätietoja kevään aikana tulevissa Tukiviesti-lehdissä ja Tukiliiton kotisivuilla.

Rinnekoti-Säätiö järjestää 7.-9.9.2012 kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivät Espoon Lakistossa ja muualla pääkaupunkiseudulla. Kulttuuripäivät on kaikille avoin, esteetön ja maksuton koko perheen tapahtuma, johon odotetaan saapuvan jopa 2 000 kävijää eri puolilta Suomea.

Tänä vuonna teemana on ”vieraista tutuiksi”. Tarkoituksena on tutustua erilaisiin kulttuurimuotoihin, toinen toisiimme sekä juhlavuottaan viettävään Rinnekotiin.

Tutustu kulttuuripäiviin tarkemmin osoitteessa:

www.kulttuuripaivat.fi/

Työllistymistalojen kohderyhmänä ovat monin eri tavoin vammaiset ja osatyökykyiset ihmiset, joilla on halu tehdä työtä.

Lue Ylen uutinen aiheesta:

http://yle.fi/alueet/kainuu/2012/02/pohjoiseen_kolme_tyollistymistaloa_3234761.html

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on laatinut ja julkaissut vastikään valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2012 – 2014 vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisista asumispalveluista.

Valvontaohjelmassa on määritelty Valviran ja aluehallintovirastojen ohjauksessa, valvonnassa ja lupahallinnossa noudattamat yhteiset periaatteet ja linjaukset. Asiakirjalla on merkitystä valvottaessa palveluiden asianmukaisuutta sekä myönnettäessä lupia ympärivuorokautista asumispalvelua tarjoaville toimijoille. Aiemmin julkaistuun vanhuspalveluiden vastaavaan ohjelmaan on viitattu myös tuomioistuinratkaisuissa.

Useiden muiden seikkojen ohella ohjelmassa muun muassa otetaan kantaa henkilöstön riittävään määrään ja rakenteeseen. Vaikka henkilökunnan määrän ohjelmankin mukaan tulee vastata asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, todetaan ohjelmassa, että asukkaiden toimintakyvyn puutteet ja asukkaiden moninaiset ja muuttuvat tarpeet. Esim. kaksi auttajaa tarvitsevat tai haastavasti käyttäytyvät asiakkaat kasvattavat usein riittävää henkilöstön määrän kuvaavan suhdeluvun 1.5:een työntekijään asiakasta kohti tai senkin yli.

www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/valvontaohjelmat/sosiaali-_ja_terveydenhuolto/vammaisten_asumispalvelut

Julkaisun nimi
Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, valtakunnallinen
valvontaohjelma 2012 - 2014

Julkaisija
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)

Julkaisun päivämäärä
26.1.2012

Dnro
Dnro 8680/05.00.04/2011

Tiivistelmä
Kaste -ohjelman linjausten mukaan aluehallintovirastojen (AVIt) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) valvonta kohdistetaan tukemaan kehittämisohjelman toteuttamista painottamalla valvontatoimenpiteet mm. ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan valvontaan. Valvonnan lähtökohtana on asiakkaiden ja potilaiden perusoikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen. Tavoitteena on, että palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät.

Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskevassa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa on määritelty Valviran ja AVIen ohjauksessa, valvonnassa ja lupahallinnossa noudattamat yhteiset periaatteet ja linjaukset. Näitä noudattamalla turvataan asiakkaiden ja palveluntuottajien yhdenmukainen kohtelu koko maassa. Valvontaohjelmaa voivat myös kunnat käyttää omassa valvontatehtävässään. Ohjelman tarkoituksena on myös kannustaa palveluntuottajia omavalvontaan ja toimia sen kehittämisen apuvälineenä.

Ohjelma on tarkoitettu eri vammaisryhmille tarkoitettujen sekä kunnallisten että yksityisten (yritykset ja kolmas sektori) ympärivuorokautisten asumispalvelujen sekä soveltuvin osin laitoshoidon valvontaan. Palveluita annetaan yleisimmin palvelunimikkeillä ”kehitysvammaisten autettu asuminen” tai ”vaikeavammaisten palveluasuminen”. Valvontaohjelmaan on kirjattu vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisissa asumispalveluissa ja noudatettavat keskeiset säädökset ja suositukset.

TIEDOTE 2.2.2012
Vammaisjärjestöjen naisverkosto

VAMMAISJÄRJESTÖJEN NAISVERKOSTO VAATII TURVAKOTEJA ESTEETTÖMIKSI
Vammaisjärjestöjen naisverkosto esittää lausunnossaan Sosiaalihuoltolain uudistamistyöryhmälle, että turvakotien esteettömyyttä ja saavutettavuutta on parannettava. Tällä hetkellä turvakodit eivät ole esteettömiä, eikä niissä ole saatavilla vammaisen naisen tarvitsemaa henkilökohtaista apua.

"Turvakodeissa on tehtävä esteettömyyssuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä, ja uudet turvakodit on rakennettava esteettömiksi", Invalidiliiton naistyöryhmän sihteeri, sosiaalineuvoja Pirkko Justander vaatii.

"Lisäksi turvakoteihin tarvitaan henkilökohtaisia avustajia turvaamaan vammaisten naisten jokapäiväisen elämän sujuminen", hän jatkaa.


TIEDOTUSTA KEHITETTÄVÄ
Verkoston mukaan myös turvakotipalveluiden tiedotuksessa on parannettavaa.

"Tietoa turvakodeista tulee olla esimerkiksi selko- ja viittomakielellä, tukiviittomilla ja viitotulla puheella, kirjoitustulkattuna, tukikommunikaatiomenetelmillä, iso- ja pistekirjoituksena sekä sähköisessä muodossa ja luettuina äänitteinä. Tiedon pitää tavoittaa myös maahanmuuttajataustaiset naiset", Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen toteaa.

"Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten mahdollisuutta turvakotipalveluiden käyttämiseen korostetaan muun muassa YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltämässä CEDAW-sopimuksessa", Amu Urhonen korostaa.

Vammaisjärjestöjen naisverkostossa ovat edustettuina Aivovammaliitto ry, Invalidiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Me Itse ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen MS-liitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Valtakunnallinen Vammaisneuvosto (VANE), Vammaisfoorumi ry, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus HILMA ry

Lisätietoja:
Pirkko Justander
pirkko.justander@invalidiliitto.fi
050 525 41 83

Kehitysvammaisten Tukiliitto julkaisi IHMISIÄ TYÖSSÄÄN DVD:n, 14 lyhytelokuvaa erilaisista ammateista ja töistä, joita erilaiset ihmiset tekevät. Dvd sai ensi-iltansa Oman elämän ääni -seminaarissa Porissa 2.12.2011 ja nyt sisältö on nähtävissä myös YouTube-palvelussa, osoitteessa:

www.youtube.com/playlist?list=PL8DBAB92AE6F1D4CE

Tukiliiton oma YouTube-kanava osoitteessa:
www.youtube.com/user/Tukiliitto/featured

Yhteistyönäyttely  
6.2. – 5.3.2012      
Kehitysvammaisten Tukiliitto, Pinninkatu 51.

Location: Hima esittelee OmaPolun ja Wärjäämön yhteistyötä. Kahden tamperelaisen työ- ja päivätoiminnan työpajoissa on yhteistoiminnallisesti käsitelty 2011 syksyn aikana tilaan, asumiseen ja asumuksiin liittyviä teemoja. Nämä aiheet pääsevät näyttelyssä valloilleen niin jättisarjakuvan kuin tekstiiliveistostenkin muodossa.

OmaPolun nuoren taiteilijan Samuli Laurilan hipster-henkinen sarjakuvahahmo pohtii asumiseen liittyviä seikkoja kuten asuinalueen suosiota ja kodin siisteyttä. Ja voiko ilman keittiötä elää? Sarjakuvassa nähdään tällaisesta tilanteesta kauhukuva. Samulin Omapolun Arkipajassa tekemä sarjakuva on työstetty jättimäiseen kokoonsa wärjäämöläisten kanssa kiinalaisen tussimaalauksen keinoin. Kierrätysmateriaaleista valmistetut tekstiiliveistokset hakevat muotonsa unelma asumuksista. Ne laittavat mietityttämään asuinrakennustemme arkkitehtuuria. Haluammeko sittenkään asua tylsissä laatikoissa?!

Omaislähtöinen OmaPolku ry on toiminut Tampereella vuodesta 2002. Sen tärkeä perustehtävä on toteuttaa nuorille työ- ja päivätoimintaa uudistavassa hengessä, ennakkoluulottomasti, tavoitteellisesti ja kaikkea osallisuutta edistäen. Wärjäämön kanssa yhteistyössä mukana olevassa Arkipajassa pinnalla ovat itsenäisesti pärjääminen ja arkiset taidot, joita harjoitellaan yksilöllisin tavoittein.

Taideverstas Wärjäämö on 21 taiteesta kiinnostuneen kehitysvammaisen aikuisen työtoimintayksikkö historiallisella Finlaysonin alueella Tampereen sydämessä. Taiteen tekeminen, kokeminen ja sen jakaminen ovat Wärjäämön työtoiminnan keskeisenä tavoitteena ja perusperiaatteena. Toiminnassa annetaan paljon tilaa luovuudelle, elämyksille, oppimiselle, ilolle, onnistumisen kokemuksille ja yhteistoiminnalle.


Lisätietoja:

OmaPolku ry
Ohjaaja (Arkipaja) Niina Kärkkäinen,
040 5929 751,
niina.karkkainen@omapolku.fi
www.omapolku.fi

Taideverstas Wärjäämö
Johtava ohjaaja Senja Pykäläinen,
0400 256 393,
warjaamo@tampere.fi
www.tampere.fi/warjaamo

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hallitus valitsi tänään kokouksessaan Kari T. Korhosen jatkamaan hallituksen puheenjohtajana. Korhonen on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2007. Nyt alkava puheenjohtajan kausi on kaksivuotinen, eli vuodet 2012-2013.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Sirkku Lappalainen-Ruppa.

Palvelusäätiön hallitus valitsi uudeksi hallituksen jäseneksi Jyrki Pinomaan. Uuden hallituksen jäsenen nimittäminen tuli tarpeelliseksi  sääntömuutoksen jälkeen. Palvelusäätiön sääntöjä muutettiin mm. nostamalla hallituksen jäsenmäärä kuudesta seitsemään. Samalla henkilökohtaisista varajäsenistä luovuttiin.  

Hallituksen jäsenistä viisi valitsee säätiön hallitus, ja kaksi Kehitysvammaisten Tukiliiton liittohallitus. Sääntöjen mukaan hallituksen jäsenistä vähintään kolmen tulee edustaa kehitysvammaisten henkilöiden lähiomaisia.

Säätiön hallituksen kokoonpano 2012:

Kari T. Korhonen pj

Jaakko Bashmakov

Jyrki Pinomaa

Miina Weckroth

Risto Burman

Risto Kortelainen

Sirkku Lappalainen-Ruppa

Lisätietoja:
Risto Burman
 Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnanjohtaja
0207 718 201
risto.burman@kvtl.fi

Verraton sisaruus!

Uusi sisaruusopas on ilmestynyt, ja se on nimeltään Verraton sisaruus. Oppaan on koonnut Mari Vehmanen, kuvat on ottanut Laura Vesa. Tilaushinnat ovat seuraavat : 1-10 kappaletta lähetetään ilmaiseksi, kymmenestä eteenpäin oppaan hinta on 5 euroa + lähetyskustannukset.  

tilaukset@kvtl.fi

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=413}

Sosiaalinen media taidokkaasti haltuun!
Vertaisuutta verkossa - sosiaalisen median koulutus lapsiperheiden vanhemmille

Lauantai 14.4.2012 klo 10-18
Diakoniaopisto, Alppikatu 2A, Helsinki

Sunnuntaina 15.4.2012 klo 10-18
Hotelli Best Western Kuopio
Sammakkolammentie 2, 70200, KUOPIO

 

Kehitysvammaisten Tukiliiton Vaikuttava vertaistoiminta -projekti kouluttaa vapaaehtoisia vertaisohjaajia verkkokeskusteluun. Kurssilla on lapsiperheiden vanhemmilla mahdollisuus kouluttautua sosiaalisen median taitajiksi ja keskustelupalstojen moderaattoreiksi. Aikaisempaa sos. media kokemusta ei tarvita.

Verkkomaailman mahdollisuudet kehittyvät koko ajan. Sosiaalinen media antaa tietoa ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Siksi sitä voidaankin kutsua myös nimellä yhteisöllinen media. Pienten lasten perheille se on helppopääsyinen mahdollisuus löytää muita vanhempia.

Keskittämällä verkkotoimintansa yhteen paikkaan, vanhemmat voivat rakentaa yhteistä arjen, kokemusten ja tiedon jakamisen kohtauspaikkaa.

• Hahmottamaton verkko selkeäksi ja oikeat työkalut käyttöön
• Kuinka perustaa keskustelupalsta ja saada sinne osallistujia
• Keskustelupalstan toiminnan ohjaaminen
• Arjen ja tiedon jakaminen tietoturvallisesti

Kurssi rakentuu yhdestä lähipäivästä, aiheeseen liittyvistä verkkotehtävistä sekä loppukokoontumisesta verkossa ohjaajan kanssa. Kurssi on ensimmäinen kahden kurssin sarjasta, joista toinen keskittyy verkkovaikuttamiseen. Verkkovaikuttajakurssit pidetään syksyllä. Katso tästä koko vuoden kurssikalenteri.

 

Mitä maksaa?
Matkakulut korvataan 60 € ylittävältä osalta.
Peruuttamatta jätetystä kurssipaikasta veloitetaan 40 €.

Kouluttaja:
Sosiaalisen median kouluttaja Hanna Rajakangas

Ilmoittautuminen 1.4. 2012 mennessä.

Lisätietoa kurssista sekä ilmoittautumiset:
Hanna Rajakangas
p. 0207 718 230
hanna.rajakangas@kvtl.fi

Kehitysvammaisten Tukiliitto saa kuluvana vuonna kaikkiaan 2 881 000 euron avustuksen. RAY suuntaa tämän avustuksensa mm. Tukiliiton perustoimintaan, koulutustoimintaan, Malike-toimintaan, pienien vammaryhmien toimintaan, edunvalvontaan sekä liiton meneillään oleviin projekteihin. Uutena projektina RAY rahoittaa lievästi kehitysvammaisten ihmisten omia voimavaroja ja elämänhallintaa tukevan sopeutumismallin kehittämisen (Mahti-hanke vuosina 2012-2015).

Valtioneuvosto päätti Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jaosta 2. helmikuuta 2012. Valtioneuvosto jakoi avustukset Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jakoehdotuksen mukaisesti muutamia muutoksia lukuun ottamatta.
RAY:n tuottoja jaetaan avustuksina yleishyödyllisille järjestöille, joiden toiminta täydentää julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Avustuksia suunnataan toimintaan, jolla vahvistetaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistään ongelmia ja autetaan ongelmia kohdanneita ihmisiä.

Avustuksia haki 1 170 järjestöä ja säätiötä. Avustuksia haettiin 2 367 kohteeseen, hankkeeseen tai toimintoon. Haettujen avustusten yhteismäärä oli 487 miljoonaa euroa. Haettujen avustusten määrä väheni hieman edellisvuodesta (423 milj.euroa vuonna 2011). Avustuksia myönnettiin 756 hakijalle yhteensä noin 1 500 kohteeseen.

Tämä ajankohtaista-uutinen julkaistiin osoitteessa

http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=411

Kehitysvammaiset haluavat itse kertoa elämänsä tärkeistä asioista. Valtakunnallinen Käsikynkkä-projekti on tähän mennessä kouluttanut noin viisikymmentä kehitysvammaista kokemuspuhujaa. He jakavat kokemuksiaan esimerkiksi avotyöstä ja asumisesta.

Katso Ylen uutinen aiheesta:

http://areena.yle.fi/video/1328023590377

Näin alkaa teksti "Hetki äidin arjesta":
-Kyllä me tästä selvitään, vai mitä äiti? Seitsenvuotiaan vahvistusta vaativa kysymys nauratti vieressä omalle lapselleen luistimia jalkaan sitonutta aikuista.  Hymyilytti se vähän itseäkin. Vakuutin kuitenkin pojalleni, että totta kai me selvitään, rusettiluisteluhan on kivaa, eikä jäällä oltu edes ensimmäistä kertaa. Jäin kuitenkin miettimään, oliko lausahdus kaiku omista puheistani. Kuinka usein käytän itse kotona tuota lausetta? Kyllä me tästä selvitään.

Käy lukemassa Vaikuttava vertaistoiminta -projektin sivuilta uusin blogikirjoitus:

http://vaikuttavavertaistoiminta.fi/2012/01/30/vai-mita-aiti/

Studio55.fi puhuu tänään kehitysvammaisuudesta vanhemman näkökulmasta. Vieraana on kehitysvammaisen tyttären äiti, näyttelijä ja kaupunginvaltuutettu Sara Paavolainen. Ohjelman nettisivuilla kerrotaan, millaista syrjintää kehitysvammaiset Suomessa kohtaavat.

Sara Paavolainen kertoo, että heidän perheensä ei ole juuri kokenut syrjintää tai ennakkoluuloja tyttären vamman takia. Loukkaaviin kommentteihin sortuvat kuitenkin toisinaan yksittäiset, asiaa ymmärtämättömät ihmiset.

Lue lisää:
www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1483306/taksikuskin-mielesta-vauvani-olisi-voinut-antaa-kuolla

Aika: 24.02.2012 - 26.02.2012

Kurssilla opitaan ja jaetaan kokemuksia toisten kanssa. Yhdessä vaikuttaminen on tehokasta. Kurssi on ensisijaisesti suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lapsi-perheiden vanhemmille.

-       toimi paikallisesti tai valtakunnallisesti

-       tunne verkko ja sen mahdollisuudet

-       kirjoita

-       järjestä tapahtuma

-       markkinoi

...niin että sillä on VAIKUTUSTA!

lue lisää>> 

Paikka: Kylpylä-Hotelli Rauhalahti, Kuopio
Aika: perjantai- sunnuntai 24.-26.2.2012

Koulutus ja majoittuminen kahden hengen huoneessa ovat ilmaisia.

Ruokailut omakustanteiset, paitsi tulo- ja lähtökahvit. Matkakulut korvataan 60 € ylittävältä osalta. Peruuttamatta jätetystä kurssipaikasta veloitetaan 40 €.

Ilmoittautuminen 13.2.2012 mennessä osoitteeseen: marjo.juuti-tavi@kvtl.fi

Tiedustelut kurssin sisällöstä:
marjo.harju-tolppa@kvtl.fi
puh.0 207718229
 
Järjestäjät:
Vaikuttava vertaistoiminta -projekti,
Kehitysvammaisten Tukiliitto

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä ja muilla hyvinvoinnin parissa työskentelevillä yhteisöillä on nyt uusi keulakuva. Alan kattojärjestö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on aloittanut toimintansa tammikuussa. SOSTE haluaa siirtää suomalaisen hyvinvointikeskustelun fokuksen yksityiskohdista kokonaisuuksiin.

SOSTE syntyi kansalaisjärjestöjen tarpeesta koota sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus entistä tiiviimmin yhteen ja ravistella paikalleen juuttunut hyvinvointikeskustelu jälleen liikkeelle.

– Suomalaisten hyvinvointia ja hyvinvointivaltiota puristavat maailman megatrendit: globalisaatio, väestön vanheneminen, kansalaisten eriarvoistuminen ja kuluttajaeetoksen ulottuminen hyvinvointipalveluihin. Sosiaali- ja terveyspolitiikan valintoja ei ohjaa tasaisesti sekä ihmisten tarpeet että talous, tiivistää SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukas.

Järjestöissä oivallettiin, että ilman vahvempaa yhteistä ääntä ja rohkeaa otetta hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän ja myös hyvinvointia koskeva keskustelu voi ajautua umpikujaan.

– Ratkaisu ei löydy erikseen pankin, sosiaalitoimiston tai terveyspalvelujen tiskiltä, vaan nyt tarvitaan laajempaa ajattelua kestävästi toimivan yhteiskunnan perustasta. Sitä synnytetään kaikkien osapuolten rohkealla yhteisellä keskustelulla, kestävillä hyvinvointiteoilla ja järjestöjen toimilla, Vertti Kiukas sanoo.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry syntyi vastaamaan tähän tarpeeseen. Jäsenmäärällä mitattuna haaste on otettu hyvin vastaan. SOSTEn jäseninä on jo toiminnan alkaessa yhteensä 217 järjestöä, säätiötä ja muuta toimijaa. SOSTE on kokoluokassaan eräs suurimpia suomalaisia järjestöjä.

SOSTEn perustivat alan vahvat keskusjärjestöt, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, Terveyden edistämisen keskus Tekry ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY. Vanhat keskusjärjestöt lopettivat toimintansa 31.12.2011.

JÄRJESTÖFAKTAA
• Suomessa on rekisteröity noin 13 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä
• Käytännössä toimivia alan järjestöjä on 8 000–9 000
• Näistä valtakunnallisia järjestöjä on noin 200
• Niiden jäsenyhdistyksissä on noin 1,3 miljoonaa jäsentä
• Alan järjestöjen vapaaehtoistoiminnassa on mukana 500 000 ja vertaistoiminnassa 450 000 suomalaista
• Vanhimmat sosiaali- ja terveysjärjestöt on perustettu Suomeen 1800-luvulla

www.soste.fi

Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=406

Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on 

http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=403

Mitä mieltä presidenttiehdokkaat ovat
kehitysvammaisten ihmisten
työstä ja asumisesta?
Tutustu ehdokkaiden vastauksiin
Vernerin vaalisivuilla.

Tasavallan presidentin vaalin
toinen vaali on sunnuntaina
5.2.2012 klo 9-20.
Ennakkoäänestys kotimaassa on
keskiviikosta tiistaihin 25.-31.1.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=394}

Me Itse ja Käsikynkkä-projekti
yhteistyössä Helsingin diakonioppilaitoksen kanssa
järjestivät "Hyvä Elämä" seminaarin 24.1.2012.
Seminaari herätti myös median kiinnostuksen.

MTV3 seitsemän uutiset: www.katsomo.fi/?progId=105511
Haastateltavana Me Itse -aktiivi Pertti Olin

YLE Helsinki: http://areena.yle.fi/audio/1327398870077
"Tänään helsingin Diakonissalaitoksella järjestään tiettävästi Suomen ensimmäinen kehitysvammaisten ihmisten itsensä järjestämä seminaari , jossa aihealueen todelliset asiantuntijat kertovat asumisesta, oman kodin merkityksestä, suvaitsevaisuudesta, opiskelusta ja työssäkäynnistä. [...]"

Ensi viikolla Joensuussa

Seuraava Me Itse ry:n seminaari
on tiistaina 31.1.2012 Joensuussa.
Lue lisää Kohti täyttä elämää -tapahtumasta:
http://www.kvtl.fi/fi/me-itse/ajankohtaista/kasikynkka-projekti/kohti-taytta-elamaa--seminaari/

Helsingissä
THL:n seminaarisarja: Laki ja asiakkaan oikeudet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjestää vuonna 2011 päättyneen työryhmätyöskentelyn ehdotusten pohjalta teemakohtaisen seminaarisarjan sosiaali- ja terveydenhuollon, holhoustoimen, kuluttajansuojan, oikeusavun, ulosoton ja ylivelkaantumiseen liittyvien palvelujen piirissä työskenteleville henkilöille. Lähinnä oikeudellista asiantuntemusta edustaneen työryhmän tehtävänä oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan asemaan ja järjestelmän toimivuuteen. Jäsenten asiantuntemuksen ohella työryhmän 25 ehdotusta perustuvat eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyistä kanteluista annettuihin päätöksiin.  
 
Seminaarit järjestetään helmi- maalikuussa THL:n tiloissa, Lintulahdenkuja 4 auditoriossa (ent. Stakes-talo). Seminaarien 1–3 puheenjohtajana toimii professori Pentti Arajärvi, joka oli myös työryhmän puheenjohtaja, seminaarin 4 puheenjohtajana ylijohtaja Marja Vaarama THL:stä.


Lisätietoa seminaareista ja linkit työryhmän raportteihin:
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tapahtumakalenteri/300112c.htm

Kehitysvammaliitto on julkaissut uuden tieteellisen teoksen Haavoittuva keskustelu (toim. Leealaura Leskelä ja Camilla Lindholm, Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6, 2012). Kirjan liitteenä ilmestyvät myös selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet. Selkokirjoitusohjeita on laadittu 1980-luvulta lähtien, mutta nyt ensi kertaa on koottu yhteen myös puhutun kielen ohjeet.

Teos purkaa keskenään kielellisesti erilaisten keskustelijoiden yhteistyön ja osallistumisen mahdollisuuksia keskusteluanalyysin keinoin.  Kirjassa analysoidaan keskustelutilanteita, joihin vaikuttaa yhden osallistujan kehitysvammaisuus, afasia, muistisairaus, änkyttäminen, Aspergerin oireyhtymä tai toisen kielen hallinta.  Teos on tarkoitettu kielentutkijoiden lisäksi erityisryhmien kanssa työskenteleville sekä opiskelijoille.

Teosta voi tulata Opiken verkkokaupasta
Leskelä, Leealaura & Lindholm, Camilla (toim.). 2012. Haavoittuva keskustelu. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimuksia 6. Tilaa verkkokaupasta (www.opike.fi).

Selkokieliseen vuorovaikutukseen ja siihen liittyviin ohjeisiin voi tutustua myös Papunetin verkkosivuilla, osoitteessa:
http://papunet.net/selkokeskus/vuorovaikutus.html

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka lähes 200 jäsenyhdistyksessä on noin 17 000 henkilöjäsentä. Tule meille töihin!

Haemme Best Buddies -projektiin aluevastaavaa

Best Buddies on vapaaehtoistoimintaa, joka yhdistää kehitysvammaisen ja vammattoman nuoren kaveripariksi. Best Buddies on iloista kaverimeininkiä!

Palkkaamme osa-aikaisen aluevastaavan, joka pyörittää Best Buddies -kaveritoimintaa pääkaupunkiseudulla yhdessä toisen aluevastaavan kanssa. Aluevastaavan tehtävänä on yhdistää kaveripareja, järjestää osallistujien aloituskoulutuksia ja ryhmätapaamisia sekä tukea osallistujia toiminnassa.

Hakijoilta odotamme
•    innostusta nuorten kanssa toimimiseen
•    raikasta ja ennakkoluulotonta asennetta

Työ edellyttää
•    kykyä itsenäiseen työskentelyyn
•    matkustusvalmiutta ja mahdollisuutta ilta- ja viikonlopputöihin

Nyt rekrytoitava aluevastaava työskentelee nykyisen aluevastaavan työparina. Työaika on keskimäärin 16 h/viikko. Työsuhde solmitaan ajalle 20.2.2012–31.12.2012. Työ alkaa helmikuun loppupuolella palkallisella perehdytyksellä.

Työskentely tapahtuu vaihtuvissa paikoissa ja osittain etätyönä esim. kotoa käsin. Best Buddies -projektissa työskentelee myös projektipäällikkö ja projektityöntekijä, joiden työpaikka sijaitsee Tampereella. Aluevastaavan työviikko sisältää säännöllisen keskustelun projektin muiden työntekijöiden kanssa ja säännöllisen puhelinajan kaveritoiminnan osallistujille.

Lisätiedot puhelimitse: projektipäällikkö Taru Oulasvirta, puh. 0207 718 224, 24.1. klo 14–16 ja 27.1. klo 9–11.

Tehtävän palkkaus määräytyy sosiaalialan järjestöjä koskevan TES:n mukaan ja tehtävän vaativuusryhmä on 3. Tehtävään valituilta henkilöiltä tarkastetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustaote.

Hakemukset ansioluetteloineen sähköisesti viimeistään 5.2.2012 osoitteella taru.oulasvirta@kvtl.fi.

Lue lisää Best Buddies -toiminnasta täältä!

 Malike-toiminta hakee koulutussuunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen 5.3.2012 - 9.4.2013 ajalle (toimivapaan sijaisuus). 

Työtehtäviin kuuluvat mm. vaikeavammaisten lasten ja nuorten perheille suunnattujen toiminnallisten kurssien suunnittelu ja toteutus, perheiden ohjaus ja neuvonta sekä toimintavälineiden käytön opastaminen ja ratkaisujen soveltaminen.  

Hakijalta vaaditaan sosiaalialan opisto- tai AMK-tason koulutus ja käsitys vaikeavammaisten henkilöiden tarpeista. Sinulla tulee olla toiminnallinen ote työhön. Arvostamme esiintymiskykyä, yhteistyövalmiutta sekä ajokorttia. Työ on valtakunnallista ja vaatii matkustamista. Työpiste sijaitsee Tampereella.

Lue lisää: www.kvtl.fi/fi/tukiliitto/avoimet-tyopaikat/

Celia-kirjasto ja Ateneumin taidemuseo ovat tuottaneet suomenkielisen kuvailutulkatun Ateneumin aarteita -äänioppaan. Ääniopas sisältää kuvailut kuudesta tunnetusta ja rakastetusta Ateneumin kokoelmiin kuuluvasta suomalaisesta maalauksesta 1880-luvulta 1930-luvulle.

Mukana ovat
- Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot,
- Albert Edelfeltin Luxembourgin puistossa,
- Helene Schjerfbeckin Toipilas,
- Eero Järnefeltin Kaski,
- Tyko Sallisen Pyykkärit ja
- Otto Mäkilän Kesäyö.

Kuvailut käsikirjoitti ja luki äänitteeksi kokenut kuvailija Emmi Jäkkö, joka on toiminut mm. Ateneumin taidemuseossa oppaana ja kuvailijana.

Ateneumin aarteet -ääniopas on kenen tahansa kuunneltavissa Ateneumin verkkosivujen ääniopas-osiossa, jossa esitellään myös monia muita Ateneumin kokoelmien keskeisiä merkkiteoksia. Äänioppaat voi myös ladata verkosta omalle mobiililaitteelleen kuunneltavaksi museovierailun aikana. Celia-kirjasto julkaisee Ateneumin aarteita Daisy-äänikirjana, jonka kirjaston asiakkaat voivat lainata Celianet-palvelusta. Äänikirjan kesto on 54 minuuttia.

Kuuntele täältä.

_{Tämä ajankohtaista-uutinen julkaistiin osoitteessa
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=395}

Vuoden 2011 teemaviikko sai hyvää palautetta niin jäsenistöltä, kuin tapahtumiin osallistuneiltakin. Yhdistysten lähettämien raporttien mukaan

”Jäsenistö kokee juhlan tärkeäksi yhteiseksi tapahtumaksi, jolle toivotaan jatkoa.”

Uusia ja vanhoja kumppanuuksia
Vapaaehtoisuutta vuoden teeman mukaan juhlistaneet yhdistykset ja Me Itse -alajaokset rakensivat tapahtumia paikallisten yhteistyökumppaneidensa avulla. Alueilta löytyi myös aivan uusia yhteistyökumppanuuksia ja sidosryhmiä:

” Paikalliset avustusjärjestöt lähtivät mukaan tähän tapahtumaan ja saimme lupauksen jatkotuestakin, eli olemme luoneet samalla yhteistyöverkostoa. ”

Yhdistysten raportoimia yhteistyötahoja olivat esimerkiksi: Kennelliiton kaverikoiratoiminta, Lieksan taidetoimintakeskus, Hilun paikka Kontiolahdelta, Ystävänkortti-toiminta, Satakunnan Elävän Kuvan Keskus (SEKK), Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta (VAU), Rotarit, Lionsit ja Nordea-pankki. Usein mainittiin myös toimintakeskus, seurakunta, kirjasto, kunta tai kansalaisopisto, koulu ja sen opiskelijat. Lisäksi toiminnassa on ollut mukana joko nimellisellä korvauksella tai täysin ilman palkkiota laaja joukko mm. esiintyjiä ja liikunnanohjaajia.

Tuki mahdollistaa tapahtuman
Yhdistyksistä saadun tiedon mukaan liiton jakama pieni rahallinen avustus oli tärkeä tapahtumien järjestämistä tukeva tekijä. Vuonna 2011 tukea haki 42 eri yhdistystä. Yhteensä tukea jaettiin 7 300 euroa, joista Tukiliitto 6 800 euroa ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 500 euroa.
Viikon teema ”Tee arjesta juhla”, juliste ja teemaviikon oma osio kotisivuilla keräsivät kiitosta:

” Tee arjesta juhla oli loistava positiivinen nimi teemaviikolle.”

” Teemojen ja taloudellisen tuen avulla tulee helpommin järjestettyä tapahtumia.”

Jatkossa toivottiin mahdollisuutta saada yksityiskohtaisempaa tietoa teemaviikosta jo vuoden alussa, jotta suunnittelu ja yhteistyö piirin tukiyhdistysten kesken olisi helpompaa.  Myös avustusten hakuajan pidentämistä toivottiin. Valtakunnallisen tiedottamisen katsottiin tukevan paikallistiedotusta ja sille toivottiinkin jatkoa.

” Näkyvyytemme, tavoitteemme ja myös osaamisemme tulevat vuosi vuodelta yhä paremmin esiin. Paikallisyhdistyksissä viikon tapahtumat tulisi huomioida jo toimintasuunnitelmaa tehtäessä.”

” Tapahtuma oli valtakunnallinen, joten Tukiliiton tiedottaminen valtakunnallisella tasolla oli tärkeää, koska itse pystyimme panostamaan sitten omaan tiedottamiseen paremmin.”

Viikon tiedote STT:n sivulla


Hyvät kokemukset pohjana vuoden 2012 suunnittelulle
Yhdistyksistä saadun palautteen mukaan Teemaviikko 2011 vaikutti vielä pitkään itse tapahtumien jo päätyttyä:

” Hyvä ilmapiiri, vieraina kävi paljon sellaisia kunnan työntekijöitä, jotka eivät ole ennen käyneet työkeskuksessa. Saimme järjestettyä ryhmän vanhoja elokuvia esityskuntoon, saimme aikaan oman esitteen ja näyttelykuvia, jotka jäävät seinille nähtäväksi ja elämään vielä tapahtuman jälkeenkin.”

”Järjestelyt onnistuivat kaikella tasolla, palaute oli erinomaista, yhteistyöverkosto vahvistui, järjestäjät ja osallistujat olivat innostuneita ja sitoutuneita. Kehitysvammaisten oma ääni kuului hyvin.”

” Parasta on se, että tapahtuma on löytänyt paikkansa jäsenistön jouluperinteissä. Tapahtumaa odotetaan ja siihen osallistutaan suurella sydämellä. Iloitaan yhdessäolosta ja siitä, että tavataan ystäviä.”

Poimintoja teemaviikosta eri medioissa:

Suonenjoella
www.savonsanomat.fi/video-kuva/kuvasarjat/kehitysvammaisten-muotin%C3%A4yt%C3%B6s-vanham%C3%A4en-toimintakeskuksella/

Jyväskylässä
www.jyvaskyla.fi/ykkonen/2011/1128

Porissa
http://meka.tv/seminaari/index.htm

Perusopetuslain muutos kannustaa kuntia lisäämään kouluintegraatiota ja voimistaa lähikouluperiaatetta. Yksityishenkilön Tukiliitolle antaman lahjoituksen turvin ollaan nyt tuottamassa materiaalia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja oikein resursoidun integraation tukemiseksi. Kumppanina projektissa ovat Satakunnan elävän kuvan keskus / Meka TV ja Raholan koulu Tampereelta. Tarkoitus on, että oppilaiden mediakasvatuksellisen projektin lopputuotoksena syntyvät lyhytelokuvat kootaan dvd:ksi, jota voidaan levittää valtakunnallisesti ja soveltaa niin opetus- kuin tiedotuskäyttöönkin. Ensi-ilta ja levyn markkinointi ajoittuvat keväälle 2012.

Katso aiheeseen liittyvä uutinen Yle Areenasta, http://areena.yle.fi/video/1326808382878

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Vaikuttava vertaistoiminta -projekti yhdessä Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa järjestää videokuvauskurssin nuorille. Kurssilla opitaan videokameran käyttöä ja rakennetaan yhdessä kuvauspaikka, jossa pääsee kokeilemaan mm. lavastusta ja valaistusta sekä kuvauspaikan eri rooleja.

Ohjaaja: Tommi Moilanen

Yhteistyössä: Kehitysvammatuki 57 sekä Kulttuuripaja Valon työntekijä Jari Nordström

Tapahtuman tiedote:
us2.campaign-archive2.com/?u=a7ff561cda430e20da1c8547b&id=91b00df5c4&e=

YTL Minna Saarisen erityispedagogiikan väitöskirjan "Sosiaalisen elämän kehykset. Kampus-ohjelman opiskelijoiden sosiaalinen asema tuetussa aikuisopiskelussa ja vapaa-ajalla" tarkastustilaisuus on 28.1.2012 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Silvonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Markku Jahnukainen (Jyväskylän yliopisto). 

Paikka: Seminaarinmäki, Musica-rakennuksen sali M103

Minna Saarinen tarkasteli neljän kehitysvammaiseksi diagnosoidun nuoren sosiaalista asemaa tuetussa aikuisopiskelussa yliopistossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä heidän vapaa-ajan elämäänsä Kampus-ohjelman aikana. Kampus-ohjelma oli Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen ja Kuhankosken erityisammattikoulun yhteistyöhanke.

- Kampus-opiskelijoiden sosiaalinen asema kouluyhteisössä vaihtelee hyväksyvästä suhtautumisesta autettuun, näkymättömään ja syrjittyyn asemaan, huomasi Saarinen. Suhteet vammattomiin koulutovereihin ovat niukkoja.

Osallistumisella ja liittymisellä yhteisöihin on merkitystä sille, missä on kehitysvammaisiksi diagnosoitujen opiskelijoiden paikka. Yhteisöön hyväksyminen tai sieltä poissulkeminen ovat vammaisia ihmisiä koskevia ihmisoikeuskysymyksiä. 

Lähde: Jyväskylän yliopisto, www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/01/tiedote-2012-01-17-10-16-17-296452

Monille kehitysvammaisille ihmisille työelämä ei aukea, ja kohtalona on aikainen eläke. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carea haluaisi asiaan muutosta.

– Siihen ei panosteta tällä hetkellä tarpeeksi. Meillä olisi paljon enemmänkin vaihtoehtoja näille henkilöille. Siihen voisi laittaa lisää resursseja ja toimintatapoja voisi ehkä muuttaa, sanoo Carean erityispalveluiden suunnittelija Timo Pesu Yleisradion haastattelussa.

Carea ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ovat valmistelleet vajaan miljoonan euron hankkeen osatyökykyisten ja kehitysvammaisten työllistämiseksi. Hanke toteutuu, jos sille myönnetään EU-rahoitus. Tukirahoituksen kohtalo selviää alkuvuodesta.

Uusia avauksia on silti jo tehty. Carea avasi viime vuonna Kuusankoskelle kahvilan, jonka yhteydessä kehitysvammaiset ihmiset voivat tutustua työelämään.

Lue juttu:
Niklas Joki,Yle Kymenlaakso
Kymenlaaksossa yritetään avata osatyökykyisten ja kehitysvammaisten työmarkkinoita
http://yle.fi/alueet/kymenlaakso

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=390}

Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Kettuki myönsi tiistaina vuoden 2011 Taideteko-palkinnon Valtiotieteen tohtori Hanna-Liisa (Assi) Liikaselle.  Tunnustus myönnettiin erityisesti taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksien tutkimisesta ja tukemisesta.

Assi Liikanen tunnetaan muun muassa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman selvitysnaisena. Laajaan toimintaohjelmaan sisältyy 18 toimenpide-ehdotusta.

- Taide kuuluu kaikille, myös hoitolaitoksiin ja palvelukoteihin, Assi Liikanen sanoo.
- Ajatus taiteen merkityksestä on mennyt jo ihmisiin, poliitikkohin, päättäjiin, yhteiskuntatieteilijöihin ja erilaisiin taiteilijoihin. Tästä voimme olla ylpeitä ja toivoa tälle jatkoa.

Palkittu Assi Liikanen avasi Kettukin vuoden taiteilija Miian Ruohosen näyttelyn. Kettukin toiminta ilahduttaa Liikasta:
- Kettuki on vienyt kehitysvammaisten ihmisten taiteen aivan uudelle tasolle: on ammattimaisuutta, on koulutusta, on kirjallisuutta.
- Kehitysvammaisten ihmisten taiteessa on hieno kaari, siinä on nouseva suunta!

Lue lisää Kettukin sivulta:
http://www.kettuki.fi

_{Teksti ja kuva Jaana Teräväinen}

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=391}

_{Kettukin vuoden taiteilija Miia Ruohonen
esitteli Assi Liikaselle teoksiaan näyttelyn avajaispäivänä 17.1.2012.}

Kultainen Venla -gaalassa palkittiin sunnuntai-iltana yhteensä 14 kategoriassa vuoden 2011 parhaita televisio-ohjelmia ja niiden tekijöitä.

Vuonna 2010 ensimmäisen kerran TV1:llä esitetty dokumenttisarja ”Toisenlaiset frendit” palkittiin Reality-kategoriassa. Ohjelma on dokumenttisarja kehitysvammaisten kaverusten elämästä.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/kultaiset_venlat_jaettiin_jalleen_3176047.html

_{Kuvausryhmä taltioi Sanna Sepposen kokousmatkan Tulppaanitalossa. Sanna osallistuu aktiivisesti Me Itse ry:n toimintaan.}

Ensimmäisen kerran Suomessa näkövammaiset voivat kuunnella,
miltä presidenttiehdokkaiden julisteet näyttävät.

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on
tuottanut äänikuvailun Tasavallan Presidentin
vaalien 2012 ehdokkaiden vaalijulisteista.

Kuvailujen käsikirjoituksen ovat laatineet
kuvailutulkit Carita Lehtniemi ja Raisa Jäntti,
kuvailukonsulttina on toiminut Jukka Penttilä.
Lukija on kuvailutulkki Eero Ahre.

Presidentinvaalien ehdokkaiden kuvailut löytyvät osoitteesta:
http://www.kulttuuripalvelu.fi/?id=2



_{Tämän ajankohtaista-sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=384}

Art Kaarisillassa Helsingissä
Miehiä ja mandariineja -näyttely esittelee
kaksi nuorta taiteentekijää:
Mikael Valjakka (s. 1995) ja
Sonja Salakka (s. 1993).

Rautalammilla asuva Mikael Valjakka
on osallistunut Pieksämäen Nenonpellossa
sijaitsevan Vaalijalan kuntoutuskeskuksen
Taidepesulan taidetoimintaan
vuodesta 2005 alkaen.

Lahtelainen Sonja Salakka
opiskelee ensimmäistä vuottaan
nastolalaisen Kaarisilta ry:n
ammatillisen kuvataiteen
perusopintojen koulutusohjelmassa.

Taiteiljoiden töihin voi tutustua
gallerian sivulla osoitteessa:
http://www.artkaarisilta.fi/3

Mikael Valjakka: Johtajamies.
(Kuva Art Kaarisilta)

Kehitysvammaisten Tukiliiton kotisivuille tehdään palvelinmuutoksia. Tästä johtuen kotisivuillemme päivitetään uutta materiaalia seuraavan kerran maanantaina 16.1.2012.

Muilta osin sivut näkyvät ja toimivat normaalisti.

Muutosten takia viikon uutiskirje postitetaan jo keskiviikkona 11.1.2012.

Tänään tiistaina 10.1.2012 on viimeinen päivä ilmoittautua presidentinvaalien kotiäänestykseen. Kotiäänestystä voi pyytää henkilö, jonka kyky liikkua ja toimia on siten rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Kotiäänestyksessä äänestäjän luo saapuu sovittuna ajankohtana vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja.

Äänestäjän on ilmoitettava ennakkoäänestysajanjakson alkamista edeltävänä päivänä kello 16 mennessä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle halustaan äänestää kotonaan. Ilmoitus voidaan tehdä joko puhelimitse tai kirjallisesti. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään.

Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista.

Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö.

Lähde:
http://www.vaalit.fi/53108.htm

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=379}

Tuhansin Toivein -muuttovalmennusseminaari pidetään perjantaina 17.2. Tampereella klo 9 – 15.30.

Maksuton seminaari on tarkoitettu kaikille muuttovalmennuksesta kiinnostuneille - tukea tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ja opiskelijoille. Ajankohtaista asiaa muuttamisesta ja asumisesta! Luennoimassa myös Markku Ojanen hyvästä elämästä ja Pirkko Lahti antaa eväitä elämänmuutokseen. Unohtamatta päämiesten ja läheisten omia puheenvuoroja!

Paikka:
Holiday Club Tampereen kylpylä, auditorio
Lapinniemenranta 12, Tampere

Seminaarin ohjelma

Seminaariin osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista 27.1.2012 mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kotisivuilla olevalla lomakkeella:

www.kvps.fi/materiaalipankki/seminaarit-koulutukset/ilmoittautuminen-tuhansin-toivein.php

tai puhelimitse: 0207 713 553


Lisätietoja
Katja Marjamäki, suunnittelija
0207 713 553
katja.marjamaki@kvps.fi

Seminaariesite (pdf)

Tervetuloa!



 
_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=381}

Tämä uutinen julkaistiin osoitteessa http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=380

Yhdistystiedottajan verkkokurssi (3 op)
10.2. – 15.6.2012

Kuka vastaa yhdistyksessä viestinnästä? Miten viestinnän eri kohderyhmät huomioidaan päivittäisessä yhdistyksen viestinnässä? Miten viestintää kehitetään? Mitä uusia mahdollisuuksia sosiaalinen media tuo yhdistyksen viestintään?

Yhdistystiedottajan verkkokurssi on suunniteltu pienten järjestöjen, piirien ja yhdistysten tiedotuksesta vastaaville henkilöille. Koulutus perehdyttää osallistujat yhdistyksen viestinnän suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osallistujat tuntevat keskeiset yhdistyksen tiedottajan tehtävät sekä pystyvät laatimaan oman yhdistyksen tiedottamiseen liittyviä materiaaleja ja kehittämissuunnitelmia sekä hyödyntämään sosiaalista mediaa yhdistyksen viestinnässä.

Koulutus koostuu neljästä sisältöalueesta:

Yhdistyksen viestinnän merkitys ja tavoitteet
Yhdistyksen viestinnän kohderyhmät
Yhdistyksen viestintä käytännössä
Viestinnän suunnittelu ja kehittäminen

Koulutus toteutetaan 10.2. – 15.6.2012 monimuoto-opintoina ja se koostuu kahdesta Helsingissä järjestettävästä lähiopetuspäivästä sekä itsenäisestä työskentelystä verkko-oppimisympäristö Moodlessa. Verkko-opiskelun vuoksi osallistujilta edellytetään tietotekniikan perustaitojen hyvää hallintaa ja osallistujien tulee varata riittävästi aikaa verkkotyöskentelyyn.

Lähiopetuspäivät järjestetään Helsingissä
perjantaina 10.2. klo 10 – 15.30 ja
perjantaina 15.6. klo 10 – 15.30.

Koulutuksen hinta on 60 euroa
ja mukaan otetaan 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittautumiset koulutukseen 31.1.2012 mennessä koulutuskalenterin kautta.

Lisätietoja:
innovointipäällikkö Anne Ilvonen
puh. 040 717 7014
sähköposti: anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi

OK-opintokeskus järjestää myös luennon
Tietoturva sosiaalisessa mediassa
Helsingissä sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville myös verkossa!

luennoitsijana DI, tietokirjailija Petteri Järvinen

Aika: ke 25.1.2012, klo 9.30 – 12
( Ennen tilaisuutta tarjotaan aamukahvit klo 9 – 9.25.)
Paikka: Radisson Blu Royal Hotel, Runeberginkatu 2, Helsinki sekä verkossa:
www.ok-opintokeskus.fi/suorat-lähetykset

Ohjelma:
klo 09.30 Tilaisuuden avaus: OK-opintokeskuksen toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen
klo 09.45 Luento tietoturvasta: DI, tietokirjailija Petteri Järvinen
klo 12.00 Tilaisuus päättyy

Tule päivittämään tietosi ajantasalle yksityisyytesi suojaamisesta netissä!

Ilmoittautuminen luennolle viimeistään 18.1. OK kouluttaa-kalenterin ilmoittautumislomakkeella.
HUOM. Jos ilmoittaudut seuraamaan luentoa verkossa, ilmoitathan asiasta ilmoittautumislomakkeen Erityistoivomukset-kohdassa!

Lisätietoja:
koulutussuunnittelija Susanna Plathan,
040 738 1702,
susanna.plathan@ok-opintokeskus.fi

Vaalien yhteydessä järjestettävä Pieni ele -keräys on käynnistynyt. 105-vuotiaan keräyksen keräystavat on päivitetty nykyaikaan. Nyt kotimaisen vammais- ja terveystyön tukemiseen voi osallistua perinteisen lipaskeräyksen lisäksi joko netin kautta tai tekstiviestillä.

Pieni ele (ent. Vaalikeräys) on valtakunnallisesti suoritettava keräys kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi. Sen järjestävät 18 vammais- ja terveystyön järjestöä, joihin kuuluu noin 500 000 jäsentä.

Pieni ele -keräys järjestetään lipaskeräyksenä äänestyspaikoilla 11. – 17.1. ja 22.1.2012.

Uutena keräystapana on netin kautta tapahtuva lahjoitus osoitteessa www.pieniele.fi. Nettikeräys on auennut 1. tammikuuta, kuten myös tekstiviestilahjoitus. Tekstiviestillä on mahdollista osallistua keräykseen lähettämällä viestin LAHJOITA10 numeroon 16301. Tekstiviestin lahjoitussumma on 10 euroa.

Pieni ele -keräykseen voi osallistua 22. tammikuuta saakka. Keräys jatkuu samalla tavoin myös presidentinvaalin toisella kierroksella, mikäli toinen kierros pidetään.

Keräyksellä tuetaan vammais- ja terveystyötä

Huhtikuun eduskuntavaalien yhteydessä järjestetyn keräyksen tuotto oli 1,4 miljoonaa euroa. Keräyksen kulut ovat olleet pienet, niihin on mennyt noin 10 prosenttia tuotosta. Puolet lahjoituksista jää ruohonjuuritasolle kuntiin yhdistysten toimintaan. Toinen puoli käytetään järjestöjen valtakunnalliseen työhön vammaisten ja sairaiden aseman parantamiseksi.

Pieni ele -keräyksen historia ulottuu vuoteen 1907, jolloin se järjestettiin ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä tavoitteena kerätä varoja tuberkuloosin vastustamiseen. Viime keväänä otettiin käyttöön uusi nimi, joka kuvastaa paremmin keräyksen tarkoitusta. 105-vuotiaan keräyksen uusi nimi sai alkunsa ajatuksesta, kuinka jokainen meistä voi auttaa pienillä käytännön teoilla lähimmäisiään ja apua tarvitsevia.

_{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=372}

_{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=377}

Avaimia arkeen -seminaarin aiheena on turvallisuus. Päivän aikana keskustellaan turvallisuuden tunteen merkityksestä, siitä mitä turvallisuus meille tarkoittaa nyt ja tulevaisuudessa. Tilaisuus toimii päätöksenä Turvallisuuskoulutuksen ja Asumisen ja elämisen turvallisuuden hankkeille. Raha-automaattiyhdistys on tukenut toimintaa vuosina 2007–2011.

Tilaisuus on avoin ja esteetön kaikille aiheesta kiinnostuneille. Erityisesti tervetulleita ovat matkan varrella järjestetyissä liki sadassa tapahtumassa mukana olleet henkilöt ympäri Suomen. Seminaarin ohjelma julkaistaan Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kotisivuilla tammikuussa.

Paikka:
Juhlatalo
Lapintie 3, Tampere

Aika:
8.2.2012 klo 9:30 - 16

Ilmoittautumiset:
Seminaari on maksuton, lounas omakustanteinen. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumisen, joka tulee tehdä 31.1.2012 mennessä. Ilmoittautua voi ilmoittautumislomakkeella tai puhelimitse.

Lisätietoja:
Petteri Kukkaniemi, projektipäällikkö
0207 713 549
petteri.kukkaniemi@kvps.fi
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Avaimia arkeen -seminaarin esite

Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana on selvitys siitä, miten henkilön vajaakuntoisuutta arvioidaan työ- ja elinkeinotoimistoissa. Vajaakuntoisuuden käsite on ongelmallinen ja arviointi sidottu enemmän medikaalisiin seikkoihin kuin virkailijan oman arvioon. Eri toimijoiden välisen vastuunjaon ja yhteistyön pelisääntöjen epäselvyys haittaa asiakastyötä, eikä kokonaisvastuuta asiakkaan terveys- ja kuntoutuspalveluista tunnu olevan kenelläkään. Selvitys on työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.

Pdf-tiedosto (78 sivua) on julkaistu ministeriön sivulla:
www.tem.fi/?C=98033&s=2086&xmid=4663

Eläkkeensaaja voi laittaa eläkkeen lepäämään ja kokeilla palkkatyötä kahden vuoden ajan. Kevyempi ratkaisu monelle kehitysvammaiselle eläkkeensaajalle on osa-aikatyö.

Markku Tuira Kolarista on perustanut Facebookiin uuden sivun, jossa hän pohtii kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä. Ensimmäisenä kysymyksenään hän miettii, miten pitkäksi aikaa työkyvyttömyyseläkeläinen voi jättää eläkkeensä lepäämään.

Kysymykseen vastaa Kehitysvammaisten Tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää.

– Kehitysvammaiset ihmiset saavat Kelasta kansaneläkkeen suuruista työkyvyttömyyseläkettä. Eläke on 608,63 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi eläkkeensaajan kannattaa hakea takuueläkettä, jolloin kokonaiseläkkeen määrä on 713,73 euroa kuukaudessa, Vuorenpää kertoo taustatietoja kehitysvammaisten ihmisten toimeentulosta.

Jos eläkkeensaaja saa kokopäivätöitä, hänen toimeentulonsa tulee palkkatyöstä ja eläke jätetään lepäämään.

– Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään yhtäjaksoisesti vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi, Vuorenpää sanoo.

Työhönmeno on aina ilmoitettava Kelalle. Vaikka eläke on lepäämässä eli sitä ei makseta, oikeutta eläkkeeseen ei menetä. Eläkkeensaaja voi siis palata eläkkeensaajaksi koska tahansa tekemällä kirjallisen ilmoituksen Kelalle.

Eläkkeen lepäämäänjättämisiä voi ketjuttaa, mutta välissä täytyy olla kolme kuukautta eläkkeellä.

Työssäkäyvä saa tukea Kelalta

Eläkkeen lepäämisen aikana henkilö voi ansaita työansioita ilman ansiorajoja.

Kelan sivuilla kerrotaan, että ”palkan lisäksi voit saada Kelasta ylimmän vammaistuen suuruista tukea 403,50 euroa kuukaudessa, jos sait eläkettä saavan hoitotukea ennen kuin jätit eläkkeen lepäämään”.

Tuohan tarkoittaa, että perushoitotukea 59,73 euroa kuussa saanut työkyvyttömyyseläkeläinen alkaa saada Kelalta ylintä vammaistukea 403,50 euroa kuukaudessa. Eikös tämä ole melkoinen kannustin työntekoon?

– Kyllä, työhönmeno kannattaa aina, vaikka korkeammat tulot laskevatkin eläkettä saavan asumistukea, Kari Vuorenpää sanoo.

Kelassa tilanteet katsotaan jokaisen eläkkeensaajan kohdalla yksilöllisesti. Kelan sivuilla on laskuri, jolla voi laskea, miten työnteko vaikuttaa asumistukeen.

Osa-aikatyö on monen ratkaisu

Eläke ei estä työntekoa. Osa-aikainen työ on monen kehitysvammaisten eläkkeensaajan ratkaisu. Se sopii heille, jotka eivät halua laittaa eläkettään lepäämään tai eivät voi tai halua tehdä kokopäiväistä työtä.

– Eläkkeensaaja voi työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi saada palkkatuloja 713,73 euroa kuukaudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa osa-aikatyötä, jota tehdään esimerkiksi muutamana päivänä viikossa, Kehitysvammaisten Tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää sanoo.

Jos eläkkeensaaja saa osapäivätöitä, hänen toimeentulonsa koostuu palkkatyöstä ja eläkkeestä.

– Osa-aikatyötä tekevän eläkkeensaajan kuukausipalkan täytyy olla pienempi kuin 713,73 euroa kuukaudessa, koska muun muassa lomarahat lasketaan mukaan ansiorajaan, Vuorenpää muistuttaa.

Työkyvyttömyyseläkeläisen palkkatyön aloittaminen täytyy aina ilmoittaa Kelaan.

_{Teksti  Jaana Teräväinen
Kuva Tampere-talosta Janne Ruotsalainen}

Markku Tuiran tekemä Facebook-sivu:
Vajaakuntoisille ihmisille kunnon työsopimukset!
http://www.facebook.com/#!/events/153052051455732/

Kelan laskurit (eläkkeensaajan asumistuki on listan ensimmäisenä)
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/220801120915EH?OpenDocument

_{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=374}

Vaikeavammaisten kuntoutuksen kytkentä lainsäädännössä Kelan vammais- ja hoitotukeen aiheuttaa ongelmia asiakkaille.

Kuntoutuksen järjestämisen yleinen vastuu on säädetty julkiselle terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen järjestettäväksi. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen tuli Kelan lakisääteiseksi toiminnaksi vuonna 1991. Saadakseen Kelan järjestämää kuntoutusta vaikeavammaisen henkilön tulee olla alle 65-vuotias ja hänen tulee saada vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea, korotettua 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan korotettua hoitotukea.

Kelan tutkimusosaston selvityksessä kuvataan niitä erityistilanteita, jotka ovat syntyneet Kelan järjestämisvelvollisuuden alaisen vaikeavammaisen kuntoutuksen ja vammais- ja hoitotukikytkennän seurauksena. Tämä kytkentä on johtanut toimintamalliin, jossa ikä ja työkyky ovat vaikuttaneet vaikeavammaisen kuntoutukseen oikeutetun kohderyhmän määrittymiseen tavalla, joka ei liene lain alkuperäinen tavoite.

Vain noin 10 % Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista kuuluvat aktiiviseen työvoimaan, ja merkittävä osa lapsena vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista menettää tämän oikeuden viimeistään täytettyään 16 vuotta. Kytkentä ei takaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kuntoutuksen toteutumista, minkä vuoksi Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat henkilöt tulisi määrittää uudelleen. Tässä selvityksessä ei arvioida kuntoutusta koskevan lainsäädännön muita uudistamistarpeita, joskin osa lain ongelmakohdista tulee selvityksessä esille.

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on varmistettava, että yksilö saa asuinkunnastaan riippumatta yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti lääketieteellisesti perusteltua kuntoutusta tarpeen, ei vamman vaikeusasteen, perusteella.

Hyvä ja asiakaslähtöinen kuntoutuskäytäntö on mahdollista järjestää monen toimijan yhteistyöllä, mutta se edellyttää lainsäädännön selkeyttämistä, koulutusta ja kansallisesti yhteistä näkemystä olemassa olevien resurssien käytöstä. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen, tarve- ja tavoitelähtöisen kansallisen kuntoutuskäytännön rakentuminen edellyttää myös koordinoitua kuntoutuksen ohjausta ja kuntoutuksen tutkimuksen lisäämistä, jotta kuntoutuksen kohdistumista, ajoitusta, tavoitteellisuutta, prosessia ja vaikuttavuutta sekä vaikutusten seurantaa voidaan parantaa.

Lue Kelan tiedote tästä.

Julkaisu: Autti-Rämö I, Faurie M ja Sakslin M. Vaikeavammaisten kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus Suomessa. Aihetta lainsäädännön muutoksiin? Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 79, 2011. ISBN 978-951-669-877-2 (nid.), 978-951-669-878-9 (pdf).

Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.

Tämä uutinen julkaistiin osoitteessa http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=373

Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Aluehallintovirastot (eli entiset lääninhallitukset) ovat yhteistyössä. Yhteistyö on osa Tukiliiton strategian määrittelemää vaikuttamistoimintaa. Aluehallintovirastojen tehtäviin kuuluu:
sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta,
yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien luvat ja valvonta,
kehitysvammalain toteutumista valvova viranomainen ja kantelujen käsittely.

Yhteistyöpäivien tarkoitus on viedä kuntien viranhaltijoiden tietoon uusimmat lakimuutokset ja uusimmat hyvät päätökset esim. henkilökohtaisesta avusta. Yhdessä kuntien viranhaltijoiden kanssa ratkotaan hankalia osuuksia lakien tulkinnasta.

Yhteistyöpäiviin kutsutaan kuntien kehitysvammahuollon päätöksiä tekevät viranhaltijat, myös yksityiset palveluntuottajat.

Päivän aikana esillä:

• ajankohtaiset lakimuutokset ym.
• hyviä tuoreita päätöksiä
• hyviä käytäntöjä
• paljon kysymyksiä ja keskustelua

Yhteistyöpäivä on jo ollut Kuopiossa, Kouvolassa ja Tampereella. Marraskuussa kokoonnuttiin Seinäjoella ja joulukuussa Helsingissä.

Lisätietoja:
Maritta Ekmark
lakineuvoja
0206 90 284
puhelinajat  ma, ti, to klo 10  – 14

Helsingissä 12.12.2011 kuultiin puheenvuoroja muun muassa henkilökohtaisesta avusta. Päivän materiaalit voit ladata alla olevista linkeistä pdf-muodossa:

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta. Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa, Tukiliiton puheenjohtaja

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat. Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu, Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen kehittämishanketta (ASU-hanke) vuosina 2008–2017. Kehittämiskonsultti Pirjo Poikonen, Helsingin kaupunki.

 Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Seinäjoella 8.11.2011 keräsi paikalle yli 60 ihmistä.
Päivän materiaalit voit ladata alla olevista linkeistä pdf-muodossa:

Ajankohtaista kuntayhtymästä

Havu-hanke

Henkilökohtainen apu

Tukiliitto

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=271}

STT uutisoi, että vanhainkodeissa,
kehitysvammaisten hoitolaitoksissa ja muissa sosiaalihuollon yksiköissä
ei ole kunnolla varauduttu päivien sähkökatkoksiin.
Suomen Tietotoimiston haastattelema
valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen arvioi,
että laitoksissa on suunnitelmat korkeintaan
muutamista tunneista pariin vuorokauteen kestävien katkosten varalle.

STT:n juttu Turun Sanomissa:
Hoitolaitokset lamaantuvat pitkistä sähkökatkoista
http://www.ts.fi/online/kotimaa/293855.html

_{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=369}

Aikuis-Malike-projektin "viimeinen päivä" alkaa olla käsillä, mutta projektin tuotokset ja hyvät käytännöt jäävät elämään vielä pitkäsi aikaa.

Osa projektin käytännöistä on juurtunut syvälle ja materiaaleja on levitetty laajalti.Tästä esimerkkinä kirjastojen kautta tehty tiedon levittäminen:

Malike lahjoitti ammattikorkeakoulujen kirjastoille ja maakuntakirjastoille kaksi Aikuis-Malikkeen dvd-tallennetta, uuden Läpi ennakkoluulojen -dvd:n ja aiemmin ilmestyneen Tahdon sinne minne sinäkin -dvd:n.

Lähetykset saapuvat kirjastoihin vuodenvaihteen tienoilla.

Projektin loppuraportti ja muut materiaalit:
www.malike.fi/fi/materiaalit/

Arjen palapelin puuttuvat palat -kehittämispäiviä on viidet valtakunnassa eli Oulussa, Seinäjoella, Kuopiossa, Porissa ja Lahdessa.

La-su 11.–12.2.2012                   Oulu

Pe-la 17.–18.2.2012                   Seinäjoki

La-su 17.–18.3.2012                   Kuopio

Pe-la 21.–22.9.2012                   Pori

Pe-la 16.–17.11.2012                 Lahti

Kaikissa on sama ohjelma, joten voi osallistua sinne, mikä itselle parhaiten sopii ajankohdallisesti tai paikkakunnallisesti.

HUOM! Oulun ja Seinäjoen päivien ilmoittautuminen päättyy maanantaina 2.1.2012.

Lomien takia toivomme ensisijaisesti ilmoittautumiset sähköpostilla.

V. 2012 kampanjoimme uusien toimijoiden mukaan kutsumista. Kun pitkäaikainen yhdistystoimija (konkari) ottaa kehittämispäiville yhdistyksestä mukaan uuden toimijan (untuvikon), niin Tukiliitto maksaa uuden toimijan kustannukset. Viekää viestiä yhdistystenne jäsenille.

Joukolla mukaan!

Tukipiirin ja tukiyhdistysten kehittämispäivät, OULU

Aika: 11.02.2012 - 12.02.2012

Arjen palapelin puuttuvat palat - alueelliset kehittämispäivät järjestetään Oulussa. Tarjoamme kehittämispäivät \\\\\\\"kaksi yhden hinnalla\\\\\\\". Tervetulleita ovat kaikki Tukiliiton paikallistoimijat, kokeneet konkarit ja untuvikot.

Kela tekee nämä korotukset automaattisesti.
Korotuksia ei tarvitse hakea.


Lapsiperheen tuet nousevat 3,8, %

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärä,
lapsilisät sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki
nousevat 1.1.2012 alkaen kansaneläkeindeksin mukaan 3,8 %.
Kela korottaa etuudet indeksillä ilman hakemusta 1.1.2012 lukien.

Kelan eläkkeet nousevat 3,8 %

Kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke,
rintamalisät ja eläkettä saavan hoitotuki nousevat
kansaneläkeindeksillä keskimäärin 3,8 %.
Indeksikorotukset tehdään automaattisesti ilman hakemusta.

Täysi takuueläke on 713,73 euroa kuukaudessa (2012)

Täysi takuueläke nousee 25,99 euroa eli
713,73 euroon kuukaudessa.
Tämä on Suomessa asuvan henkilön
vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2012.
Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet,
eikä sitä saa lainkaan,  kun muut eläkkeet yhteensä
tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

Vammaistuet nousevat myös indeksillä

Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet
sekä eläkettä saavan hoitotuki nousevat vuodenvaihteessa
kansaneläkeindeksillä 3,8 %.

Vammaistuen uudet määrät ovat:
perusvammaistuki 89,18 e/kk,
korotettu vammaistuki 208,09 e/kk ja
ylin vammaistuki 403,50 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat:
perushoitotuki 59,73 e/kk,
korotettu hoitotuki 148,69 e/kk ja
ylin hoitotuki 314,41 e/kk.

Eläkkeensaajan asumistuen rajat
noudattavat uusia summia (2012)

Eläkkeensaajan asumistuen tulorajat
ja hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat
kansaneläkeindeksillä 3,8 %.
Asumistukijärjestelmiä yhdenmukaistetaan vähitellen,
mikä merkitsee eläkkeensaajan asumistuen
lämmitys- ja vesikustannusten luokittelun yksinkertaistamista.
Muutokset otetaan huomioon,
kun asumistukea tarkistetaan seuraavan kerran.

Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu nousee 2012

Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto,
on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta.
Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuudet ylittävät
ensi vuonna 700,92 euroa,
hänellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen.
Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä
asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa.

Vammaisten tulkkauspalvelua etätulkkauksena

Vuonna 2012 vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu
voidaan järjestää vuoden alusta alkaen myös etätulkkauspalveluna.
Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää,
että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun.

Lähde Kela, STT

^{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=367}

Saksalainen Circus Sonnenstich esiintyy
21.3.2012 klo 18.30 Suvilahdessa Helsingissä
(Kaasutehtaankatu 1/4).

Berliniläisen sirkuksen useilla esiintyjillä on kehitysvamma.
Iältään he ovat alle kolmikymppisiä.
Sirkusesiintyjät ovat harjoitelleet muun muassa
akrobatiaa, diabolon ja suurten pallojen käyttöä
sekä trapetsilla liikkumista.
Suomeen sirkuslaiset tuovat ”Beziehungsweise”-esityksen.

Liput ainutlaatuiseen esitykseen maksavat 20 euroa.
Lippujen myynti 29.2.2012 mennessä
Åsa Öhrman, FDUV (09) 4342 3625 (arkisin klo 9 – 13)
tai sähköpostilla asa.ohrman  (at) fduv.fi

Circus Sonnenstich -esityksiä Youtubessa:
http://youtu.be/wbYyM-vF7Y8
http://youtu.be/p6DnzqQTnks
http://youtu.be/30coPXX_uJo
http://youtu.be/gF_7Y0donNQ

Tutustu sirkukseen sen kotisivulle (saksaksi):
http://www.circus-sonnenstich.de

Sirkus vieraillee Suomessa
Tarinoita kansalaisuudesta -seminaarin 21. – 22.3.2011
yhteydessä.
Seminaarikokonaisuuden järjestävät
Kehitysvammaisten Tukiliitto,
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö,
Kehitysvammaliitto,
Förbundet De Utvecklingsstördas Väl ja
Kehitysvamma-alan neuvottelukunta


^{Tämän sivun osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=366}

Korkein oikeus (KHO) on hylännyt kehitysvammaisen äidin valituksen lapsensa huostaanotosta. Lievästi kehitysvammaiseksi todetun äidin lapsi otettiin huostaan heti syntymän jälkeen.

KHO:n mukaan "huostaanotolle on ollut lastensuojelulaissa säädetyt edellytykset. Sijaishuoltoa sijaisperheessä on erityisesti (lapsen) ikä huomioon ottaen ollut perusteltua pitää hänen etunsa mukaisena." Erikseen mainitaan, ettei asiassa ollut tarpeen arvioida, miltä osin puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa "ovat mahdollisesti liittyneet äidin kehitysvammaisuuteen." Tällä kumottiin väite, että valituksen tehnyt äiti olisi perustuslain vastaisesti asetettu lievän kehitysvammansa takia eriarvoiseen asemaan muihin äiteihin nähden.

KHO huomauttaa, että äidin ja huostaanotetun lapsen tilanne ei ole pysyvä: "huostaanoton perusteena olleet ongelmat, jotka liittyivät muun muassa ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen, ovat osin sellaisia, että niiden merkitys vähentyy (lapsen) kasvaessa".

Asiasta kertoi ensin Turun Sanomat
http://www.ts.fi/online/kotimaa/292184.html

http://www.kho.fi/paatokset/56943.htm

^{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=365}

Vuonna 2012 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry järjestää
jo 40. kerran kehitysvammaisten taiteilijoiden
Finlandia-talon konsertin.

Merkkivuoden kunniaksi järjestetään juhlaseminaari
perjantaina 27.1.2012 klo 9 – 16
Finlandia-talon uudessa Veranda-tilassa.

Katso seminaarin ohjelma tästä.

Kehitysvammaisten taiteilijoiden
40-vuotisjuhlakonsertti Finlandia-talossa
lauantaina 28.1.2012 Klo 14 –16.30.

Esiintyjät:
Jutta Tahvanainen
M&M
Jouko Hälinen,
Resonaarigroup
BEM-bändi
Anna-Katariina Puranen,
Kalle Salonen
ja Jorma Timberg.

Aikuiset 26 euroa
alle 12-vuotiaat 13 euroa
Ryhmien joka kymmenes lippu on ilmainen.
Pyörätuolia käyttävän henkilön
avustajan lippu on ilmainen (paikkoja rajoitetusti).

Lippuvaraukset:
lomakkeella yhdistyksen kotisivulta
www.kvtuki57.fi 
tai sähköpostilla
johanna.granqvist@kvtuki57.fi
tai puh. 040 160 9017 (maanantai, tiistai, perjantai)

_{Tämän uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=352}

Kehitysvammaisten Tukiliitto toivottaa
Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Samalla haluamme kiittää lämpimästi
meitä muistaneita lahjoittajia
runoilija Anna-Mari Kaskisen sanoin

"Pieni liekki tänään syttyy
talven synkkään pimeyteen.
Pieni liekki valon antaa,
toivon tuikkeen sydämeen.

Pieni liekki pimeydessä
nyt voi olla jokainen,
pieni liekki, joka kantaa
valon luokse kaikkien."

Saunanlauteilla annetaan ja saadaan vertaistukea,
kun joukko kehitysvammaisia nuoria harrastaa vesiliikuntaa
yhdessä Turun seudun nivelyhdistyksen väen kanssa.
Liikunnan ohessa saadaan uusia ystäviä.

Katso juttu Yle Areenassa
Lounais-Suomen uutiset 21.12.2011
(uutinen alkaa noin viiden minuutin kohdalla)
http://areena.yle.fi/video/1324489103152

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=363}

Lapsiperheille suunnatun Vaikuttava vertaistoiminta -projektin
verkkosivut ovat avautuneet. Tervetuloa tutustumaan!

Verkkosivujen osoite on
www.vaikuttavavertaistoiminta.fi

Tasavallan presidentin vaali 2012 -selkoesite on ilmestynyt. Oikeusministeriön ja Selkokeskuksen julkaisemaa esitettä voi tulostaa Papunetista ja tilata Selkokeskuksesta. Myös ruotsinkielisenä.

www.papunet.net/selko/esitteet-ja-oppimateriaalit/esitteet/

Lähde: Papunetin tiedote 12/2011

Taidekeskus Kettukin vuoden 2012 taiteilijaksi on valittu turkulainen Miia Ruohonen (s. 1987). Vuoden kehitysvammaisen taiteilijan yksityisnäyttely Örkkejä ja ötököitä järjestetään Hämeenlinnan Verkatehtaalla Galleria Arxissa 17.1.–25.2.2012

Mitä oudompi otus, sen paremmin se sopii nuoren Miia Ruohosen taulun aiheeksi. Galleria Arxin seinät täyttyvät ensi tammi-helmikuussa jännittävistä, hauskoista ja joskus vähän pelottavistakin olioista. Lisäksi lattialla ryömii Miian tekemiä omaperäisiä pehmoleluja.

Miia Ruohonen on kotoisin Turusta. Hän on opiskellut kaksi vuotta Hämeenlinnassa Perttulan erityisammattikoulun KUVA-koulutuksessa ja kolme vuotta Kaarisillan ammatillisessa taidekoulutuksessa Nastolassa. Tällä hetkellä Miia maalaa tauluja Turun suomenkielisen työväenopiston Taidestudio Tapiirissa.

Valtakunnallista kehitysvammaisten taidekeskusta ylläpitävä Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry on valinnut vuoden taiteilijan vuosittain vuodesta 2004 lähtien.
Kettukin aiemmat vuoden taiteilijat ovat olleet
Tuomas Korhonen (2004),
Tuula Rantanen (2005),
Kirsi Mikkonen (2006),
Paul Gustafsson (2007),
Jack Heiskanen (2008),
Kenneth Rasmussen (2009),
Matti Rauhaniemi (2010) ja
Jukka-Pekka Levy (2011).



^{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=360}

Miia Ruohonen: Linna

Kansalaisbarometrin mukaan kaksi kolmasosaa eli lähes kolme miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista on mukana erilaisissa järjestöissä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuu noin 900 000 suomalaista.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottamaa tietoa on hyödyntänyt 1,5 miljoonaa suomalaista. Alan järjestöjen tarjoamalle kurssille tai luennolle on osallistunut noin 900 000 suomalaista ja henkilökohtaista neuvontaa on saanut yli 500 000. Vertaisryhmiin on osallistunut noin 450 000 suomalaista.

Alan järjestöt kiinnostavat myös heitä, jotka eivät vielä ole mukana. Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita on lähes 300 000. Koulutuksiin, kursseille, luennoille, vertaisryhmiin ja virkistystoimintaan olisi kuhunkin yli 200 000 uutta tulijaa. Jäsenyys kiinnostaa 150 000 suomalaista.

– Jos sosiaali- ja terveysjärjestöjä ei olisi, palvelujärjestelmään kohdistuisi huomattavasti nykyistä suurempi kuormitus. Luvut osoittavat järjestöjen suuren merkityksen esimerkiksi toimintakyvyn ylläpitäjinä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

– Lisäksi järjestöt tarjoavat yksinäisille yhteisöjä ja vahvistavat ihmisten keskinäistä luottamusta. Sitä ei voida tehdä julkisilla eikä yksityisillä palveluilla, Särkelä toteaa.

– Viranomaisten on lopultakin ymmärrettävä, että järjestöt ovat erilaisia kuin yritykset. Yritysmaailman mukaista verotuskohtelua ja kilpailuun liittyvää logiikkaa ei voi tuoda järjestömaailmaan rapauttamatta tukea, jota erityisesti paikallisyhdistykset antavat sadoille tuhansille suomalaisille, hän sanoo.

Suomalaiset pitävät sosiaali- ja terveysjärjestöjä tärkeinä toimijoina, vaikuttajina ja palveluntuottajina. Yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että Raha-automaattiyhdistyksen ja kuntien on tuettava alan järjestöjä jatkossakin. Nykyisten rahapelimonopolien säilyttämistä kannattaa 53 %, niihin suhtautuu neutraalisti 35 % ja niitä vastustaa 12 % suomalaisista.

– RAY:n rahoitus on sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan elinehto. Paikallisyhdistyksille puolestaan kuntien toiminta-avustukset ovat yhtä elintärkeitä, Riitta Särkelä sanoo.

Kansalaisbarometrin mukaan tunnetuimmat sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastusarmeija.

^{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=359}

Yli puolet täysi-ikäisistä suomalaisista ei usko ihmisten yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa, kertoo uusi Kansalaisbarometri. Kaksi kolmesta pelkää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyvän tulevaisuudessa.

Kansalaisbarometri 2011:n mukaan yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa ei näytä toteutuvan. Yli puolen miljoonan täysi-ikäisen tulot eivät kunnolla riitä lääkärissä käymiseen.

Alimmassa tuloviidenneksessä rahat riittävät huonosti lääkärikäynteihin kolmanneksella ja ylimmässä tuloviidenneksessä vain kolmella prosentilla. Kansalaisbarometrissa ilmeni myös, että mitä huonompi on ihmisen terveys, sitä todennäköisempää on, että hänen tulonsa riittävät huonosti terveydenhoitoon.

– Terveyskeskusmaksu on poistettava, jotta se ei estä ketään käyttämästä terveyspalveluja. Kuntien tulonlähteenä maksu on marginaalinen, mutta toimeentulotuen tai muuten pienten tulojen varassa eläville jokainen euro on tärkeä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

Kokonaan vaille tarvittua terveyspalvelua jääminen on vaikeuttanut kolmen viime vuoden aikana 22 prosentin elämää. Yli puolet on sitä mieltä, ettei palveluja saa riittävän nopeasti. Sosiaalipalvelun tai -etuuden viivästyminen on vaikeuttanut hieman alle viidesosan elämää.

Ilman tarvitsemaansa apua on viimeisen vuoden kuluessa jäänyt noin 15 % eli 600 000 suomalaista. Yleisimmin kyse on terveyspalveluista kuten terveyskeskuksista, erikoissairaanhoidosta tai hammashoidosta.

– Suomalaiset pitävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja tärkeinä. Usko niiden tulevaisuuteen kuitenkin horjuu. Siksi on erittäin tärkeää muistaa kansalaisten tarpeet, kun sosiaali- ja terveyspalveluja, niiden järjestämistä ja kuntarakennetta uudistetaan, Riitta Särkelä sanoo.

Kasautuva huono-osaisuus koskee

noin 300 000 suomalaista

Kasautuva huono-osaisuus koskee jossain muodossa vähintään 300 000 suomalaista aikuista. Pahiten terveyden ja toimintakyvyn, henkisen vireyden ja mielialan, talouden ja sosiaalisten suhteiden ongelmat kasautuvat työttömille.

– Lähes kaikilla suomalaisilla on jokin elämänalue, jolle he voivat rakentaa hyvinvointiaan. Erityisiä, kohdennettuja tukitoimia tarvitsevia täysi-ikäisiä on noin 50 000. Heille kasautuneen huono-osaisuuden poistaminen ei vaadi mahdottomia, mutta siihen tulee tarttua heti, Riitta Särkelä vaatii.

– Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallituksen kärkihankkeita, mutta siitä puuttuvat konkreettiset toimet. Ilman niitä hanke on hampaaton. Myös sosiaali- ja terveysministeriön pitää ohjata kehittämisrahaa syrjäytymiskierteiden katkaisuun, hän toteaa.

– Se edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, Kelan, kuntoutus- ja koulutusorganisaatioiden sekä järjestöjen yhteistyössä kehittämiä uusia käytännön toimia. Avainasemassa on kuntien aikuissosiaalityö, Särkelä sanoo.

Kansalaisbarometrin mukaan noin 70 000 suomalaista kokee itsensä usein tai jatkuvasti huono-osaiseksi, syrjityksi ja ulkopuoliseksi. Nämä kokemukset kasautuvat erityisesti työttömille ja pienituloisille.                                                                                                      

Noin joka viides (19 %) täysi-ikäisistä arvioi, että liiallinen alkoholinkäyttö vaikeuttaa oman kotitalouden elämää vähintään vähän. 4 % arvioi alkoholinkäytön vaikeuttavan oman kotitalouden elämää paljon.

Perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen toimeenpanoa tuetaan
Tehostettua ja erityistä tukea koskeva laki perusopetuslain muuttamisesta tuli voimaan vuoden 2011 alusta.
Oppilashuoltoa ja tietosuojaa koskevia pykäliä sovellettiin kuitenkin elokuusta 2010 lähtien. Lainsäädännöllä täydennettiin erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaalle suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti annettavaa varhaista ja ennalta ehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea. Opetuksen järjestäjät ovat ottaneet opetussuunnitelman perusteet käyttöön viimeistään elokuussa 2011.

56. Perusopetuslain yleistä, tehostettua ja erityistä tukea koskevien säännösten toimeenpanoa tuetaan valtionavustuksin.

57. Seurataan, miten oppilaan oikeudet tehostettuun ja erityiseen tukeen toteutuvat ja annetaan
Eduskunnan edellyttämä selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2013 loppuun mennessä.

Lähteet:

www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=345761

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 – 2016 (s. 20)

Vantaan kaupunki parantaa kehitysvammaisten itsenäistä asumista uuden Oman kodin avaimet – Kehitysvammaisten asumisen ohjelman 2011 – 2015 avulla. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen tavallisessa asuinympäristössä esteettömässä ja toimivassa asunnossa.

Lisätietoja sivulta
www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista-arkistot/perhe-_ja_sosiaalipalvelut/101/0/kehitysvammaisten_itsenaisen_asumisen_mahdollisuuksia_parannetaan

Lähde: Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen tuottama Esteettömyystiedote 4/2012

Aamulehti tarttui kehitysvammaisten viikolla kuultuihin radiospotteihin ja kampanjasivustoon. Toimittaja Liisa Heinänen haastatteli toimistotyöntekijä Timo Seppälää.

"Kehitysvammaiset haluavat työstä kunnon palkkaa ja asumiseen valinnanvaraa: "Samaa luuta ja nahkaa -kampanjan radiospoteissa kehitysvammaiset ihmiset kyselivät kuulijoilta: Asuisitko lukittujen ovien takana? Riittäisikö sinulle viiden euron päiväpalkka? Onko oikein, että harrastat vain sitä, mitä pomo määrää? Pariskunta kertoi, etteivät he saa perheasuntoa ja asuntolassa seurustelu on kielletty. Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Me Itse ry vaativat, että vammaisuus ei saa olla syrjinnän perusta. Mutta miten?"

Lue juttu kokonaisuudessaan:
www.aamulehti.fi/

Omakotialueelle Helsingin Suutarilaan on valmistunut uusi asumisyksikkö seniori-ikäisille kehitysvammaisille.  Asukkaat ovat keski-iältään yli 60-vuotiaita.

RK-Asunnot Kaski tarjoaa asumista ja asukkaan tarpeiden mukaisia tukipalveluja, jotka vahvistavat asukkaiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteisössä ja yhteiskunnassa. Kaski on pientalo, jossa on asuntoja 18 henkilölle. Asunnot ovat kooltaan 25-32,5 neliömetriä, ja jokaisessa asunnossa on oma pienkeittiö ja wc-suihkutila.  Lisäksi talossa on runsaasti yhteistä tilaa, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden toiminnassa. Asukkaat pääsivät muuttamaan Kaskeen lokakuussa. Jokainen asukas osallistui muuttovalmennukseen ennen muuttoa uuteen kotiin.

Kaski on Rinnekoti-Säätiön rakennuttama asumisyksikkö, josta kaupunki hankkii asumispaikkoja ostopalveluna.

Kaski osa ASU-hanketta

Sosiaalivirastossa on vuosina 2008-2012 käynnissä kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen kehittämishanke (ASU-hanke). Hankkeella luodaan asumisen ja päivittäisten toimintojen palvelukokonaisuus suomenkielisille ja ruotsinkielisille kehitysvammaisille. Hankkeen taustalla on hallitusohjelman tavoite vähentää kehitysvammaisten laitospaikkoja sekä tarjota kehitysvammaisille henkilöille yksilöllisiä asumisratkaisuja ja palveluja.

Vuosina 2008-2011 on Helsinkiin valmistunut suunnitelman mukaisesti yhteensä 145 uutta asuntoa kehitysvammaisille ja vuonna 2012 on valmistumassa 61 uutta asuntoa. ASU-hankkeen tavoitteena on tuottaa vuoteen 2017 mennessä pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 270 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin 350 asuntoa.

ASU-hankesuunnittelussa on mukana 18 eri ryhmää. Asukasosallisuus on ollut tärkeä osa suunnittelua. Asiakkaat ovat osallistuneet hankkeiden suunnitteluun henkilökohtaisesti, edustuksellisesti tai erilaisten ryhmien kautta. Helsingin kaupunki noudattaa kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan määrittelemiä laatusuosituksia tilojen osalta ja yksilöllisen tuen laatukriteereitä asumista tukeville palveluille.

Helsingissä on noin 2000 kehitysvammaista henkilöä, joista aikuisia on 1 628.  Laitoksissa asuu 237 aikuisikäistä kehitysvammaista ja lapsuudenkodissa 1 031 aikuista kehitysvammaista henkilöä.

Lisätietoja:

RK-Asunnot Kaski/ Rinnekoti-Säätiö
palvelupäällikkö Jaana Laaksonen,
jaana.laaksonen@rinnekoti.fi,
puh. 09 855 1281 tai 040 536 4659,
www.rinnekoti.fi

Sosiaalivirasto/Aikuisten palvelut/Vammaistyö, ASU-hanke:
kehittämiskonsultti Pirjo Poikonen,
pirjo.poikonen@hel.fi,
puh. 09 310 24070 tai 040 334 5136 ,
www.hel.fi/sosv

ASU-hankkeen internetsivut
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/kehitysvammaisten_palvelut/hankkeet/asu

_{Tämä uutinen julkaistiin osoitteessa
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=357}

Selkokeskuksen ja Ylen seminaarissa pohdittiin selkokielisen tiedonvälityksen kehittämistä

Suomessa elää jopa 380 000 ihmistä, joiden on hankala selvitä arjesta kielellisten vaikeuksien vuoksi. Selkokieltä tarvitsevien määrä kasvaa maahanmuuton ja väestön ikääntymisen vuoksi.

Selkokeskuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja, maakuntajohtaja Pertti Rajala peräsi Selkokielisen tiedonvälityksen tulevaisuus -seminaarissa hallitukselta käytännön toimia virkakielen parantamiseksi.

Rajalan mukaan hankkeet virkakielen selkeyttämiseksi ovat saaneet poliittiselta eliitiltä vain myötätuntoa. ”Hyvää virkakieltä on pidetty periaatteessa tärkeänä, mutta käytännössä muut asiat ovat ajaneet ohi”, Rajala sanoi.

Rajala kiittää Yleä selkouutisista. ”Selkokieltä tarvitsevien päivittäinen uutisseuranta on Ylen varassa. Selkouutisten nykytaso on välttämättä turvattava, ja selkokielisten tv-lähetysten mahdollisuudet olisi tutkittava”, Rajala esitti.

Lähde:YLE, tiedote 14.12.2011

Lue koko tiedote osoitteessa:
http://avoinyle.fi/www/fi/index.php?we_objectID=491

_{Tämän uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=353}

Yksinäisyys on yleisin syy soittaa Mielenterveysseuran Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Yksinäisyys näkyi selvästi myös syksyn kriisipuheluissa. Soittajat kertoivat yksinäisyyden syiksi muun muassa ystävien puutteen ja fyysisen tai psyykkisen sairauden. Päivystäjät näkivät, että syynä oli näiden lisäksi myös sosiaalisten taitojen puute. Usein soittajien yksinäisyys oli jatkunut pitkään.

Joulua pidetään ja markkinoidaan juhlana, jolloin vietetään aikaa läheisten ja sukulaisten kesken. Tällöin yksinäiseksi itsensä tuntevan yksinäisyys korostuu entisestään.
- Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter uskoo, että yksinäisyys näkyy myös kriisipuhelimessa joulun aikaan.

Syksyllä Liisa Saariston kanssa yksinäisyyden syistä, seurauksista ja hallintakeinoista kirjan toimittanut viestintäjohtaja Tarja Heiskanen toteaa joulun olevan yhteisölliseksi normitettu juhla. - Joulun aikaan ladataan paljon odotuksia, myös siitä, miten joulua kuuluu viettää. Jo tämä voi luoda paineita ja vahvan kaipuun toisen ihmisen luo. Joulua pitäisi kuitenkin viettää monin tavoin, yksin, yhdessä tai olla kokonaan viettämättä.

Susanna Winter muistuttaa, että kriisipuhelimeen voivat soittaa kaikki kriisissä tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa elävät ihmiset.

Mielenterveysseuran kriisipuhelin

vastaa myös jouluna

Mielenterveysseuran Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa vastataan myös jouluna. Kriisipuhelimessa päivystävät ammattilaiset tai koulutetut vapaaehtoiset numerossa 010 195 202.

Normaalit päivystysajat:
maanantaista perjantaihin kello 9-06
lauantaisin kello 15-06
sunnuntaisin kello 15-22

Vuodenvaihteen juhlapyhien päivystysajat:
jouluaatto 24.12. kello 15-06
joulupäivä 25.12. kello 15-22
tapaninpäivä 26.12. kello 15-06
uudenvuoden aatto 31.12. kello 15-06
uudenvuoden päivä 1.1. kello 15-22
loppiainen 6.1. kello 15-06

_{Tämän uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=351}

Pekka Karjalaisen Vähän kunnioitusta palkittiin Puolassa 29. Ale Kino! -nuorisoelokuvafestivaaleilla, jotka järjestettiin 4.-11. joulukuuta. Elokuva palkittiin puolalaisten elokuvantekijöiden liiton palkinnolla, joka myönnetään korkealaatuiselle ja opettavaiselle elokuvalle. Raati arvosti paikoin liikuttavaa otetta, jolla elokuva stereotypioihin sortumatta kertoo kehitysvammaisen nuoren tarpeesta tulla rakastetuksi.

Lähde: www.episodi.fi/kotimaisia-nuorisoelokuvia-palkittiin-maailmalla-16726/

_{Tämän uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=350}

Lue Eija Parttimaan uusin blogi!

"Tyttäremme Minnan joulun odotus alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Silloin hänen kotiinsa ripustetaan mobile, jossa on sata kilisevää kulkusta. Mobilella on ikää lähes yhtä paljon kuin Minnalla itsellään, sillä hän sai sen joululahjaksi ollessaan vuoden ikäinen."

_{Tämän uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=349}

Tampereen vuoden kulttuuriteko -palkinnon on saanut kehitysvammaisteatteri La Strada. Palkittu valittiin kaupunkilaisten ehdotuksista. Ryhmän teatteriesitys Laulu Tulipunaisesta kukasta innosti ja inspiroi ehdotuksissa.

Kehitysvammaisten harrastajateatteria pidetään rohkeana edelläkävijänä tarttuessaan klassikkoteokseen. Esitys nähtiin muun muassa Tampereen Teatterikesän OFF-ohjelmistossa.

Perustelujen mukaan vuonna 2009 perustettu La Strada ansaitsee palkinnon siksikin, että se mahdollistaa onnistumisen tunteita esiintyjille ja lisää onnellisuutta sekä tekijöissä että kokijoissa. Toiminta ehkäisee kehitysvammaisten syrjäytymistä yhteiskunnasta ja lisää osallisuutta kulttuuritoimintaan.

Lähde: Yle.fi

Lue juttu aiheesta osoitteessa:
yle.fi/alueet/tampere/2011/12/tampere_palkitsi_kehitysvammaisteatteri_la_stradan

Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa:

Lääketieteen lisensiaatti Tuomo Määttä väittelee Oulun yliopistossa 16.12.2011. Lääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Down syndrome, health and disability. A population-based case record and follow-up study (Terveys ja vammaisuus Downin oireyhtymässä. Väestöpohjainen sairauskertomus- ja seurantatutkimus). Vastaväittäjänä toimii dosentti Maria Arvio Päijät-Hämeen keskussairaalasta ja kustoksena professori Anja Taanila. Väitöstilaisuus alkaa Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen Martti Helan salissa (Seminaarinkatu 2, Kajaani) kello 12.00.

- - -

Down-henkilöiden terveysseurannassa puutteita

Downin oireyhtymässä kuuloa ja näköä tulisi seurata säännöllisesti, koska kuulon alentuminen ja näön ongelmat ovat yleisiä ja jäävät usein toteamatta.

Väitöstutkimuksessa todetaan, että hoitosuositukset eivät toteutuneet ainakaan säännöllisen kuulon ja kilpirauhasen toiminnan seurannan osalta viiden vuoden kuluessa suositusten antamisesta. Työssä analysoitiin Kainuussa elävien ja alueella aiemmin asuneiden Down-henkilöiden sairaus- ja huoltokertomustietoja (n=138). 

Down-henkilöillä oli todettu lukuisia terveysongelmia ja käytösoireita kaikissa ikäryhmissä. Kirurgisia hoitoja oli tehty paljon. Yksilölliset erot sairastavuudessa ja toimintakyvyssä olivat erittäin huomattavat. Monet terveysongelmista liittyivät tiettyyn ikään.

Vaikeasti kehitysvammaisilla todettiin enemmän silmäsairauksia ja näön ongelmia sekä neurologisia sairauksia kuin lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisilla. Masennus ja yli 40 vuoden ikäisillä Alzheimerin tauti olivat yleisimmät toimintakyvyn heikentymisen syyt.

Toimintakyvyn heikentyminen alkoi usein 40 ikävuoden jälkeen ja moni sairastui suhteellisen nuorena dementiaan.

Väitöstutkimuksen mukaan terveysseurantaa pitäisi Down-henkilöiden kohdalla selvästi parantaa heidän terveytensä edistämiseksi.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt sosiaalineuvoksen arvonimen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön puheenjohtajalle, ekonomi Kari T. Korhoselle.

Sosiaalineuvoksen arvonimi on julkisen arvonannon osoitus yhteiskunnan hyväksi tehdystä elämäntyöstä. Arvonimeä Kari T Korhoselle esittivät Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Mäntsälän Palvelukotiyhdistys ry ja Eteva kuntayhtymä.

Kehitysvammaiset ihmiset kertovat itse omasta työstään Ihmisiä työssään -dvd:llä. He työskentelevät palkkatyössä, avotyössä tai työtoiminnassa, ja yhdellä heistä on oma yritys. Lisäksi mukana on vapaaehtoistyön tekijän näkökulma. Ihmisiä työssään julkaistiin Kehitysvammaisten viikon ensimmäisessä tapahtumassa, Oman elämän ääni -elokuvaseminaarissa Porissa 2. joulukuuta. 

Järjestyksessään 4. valtakunnallinen erityisryhmien elokuvaseminaari pidettiin Porinseudun kansalaisopiston tiloissa. Ohjelmassa oli dvd:n ensi-illan lisäksi muun muassa Käsikynkkä-koulutuksen osallistujien päivänpolttavia ja eläviä puheenvuoroja.

– Kokonaisuudessaan upea filmi ja tuntui hienolta nähdä oma osuutensa siinä, Miia Mäkelä kommentoi näkemäänsä ensiesityksen jälkeen. Hän työskentelee Turussa valokuvaajana omassa Miia Media -yrityksessään. Hän kertoo, että oman yrityksen perustaminen oli ainoa vaihtoehto, koska hän ei ollut kiinnostunut toimintakeskuksessa tai avotyössä työskentelemisestä.

Porilaisen Jaana Nordströmin mielestä dvd on tehty hienosti ja sen tekemisessä on nähty vaivaa.

– Filmin sanoma on tärkeä: työstä pitää saada palkkaa, hän lisää. Oli myös tärkeää, että haastattelin Piia Helmistä ja hän minua.

Piia Helminen on dvd:n toimittaja, ja Jaana Nordlundia hän haastattelee vapaaehtoistyöstä. Kun häntä tiedusteltiin filmin toimittajaksi, hän ei epäröinyt hetkeäkään.

– Ajattelin, että tämä on minun tilaisuuteni toteuttaa haaveeni toimittajan ammatista, hän kertoo dvd:llä.

Kehitysvammaisten ihmiset kokevat työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Työnteko, palkka, työyhteisöön kuuluminen ja tasavertainen kohtelu merkitsevät osallisuutta ja arvostetuksi tulemista.
(Teksti: Tuula Puranen)

Kooste ja trailereita YouTubessa
Ihmisiä työssään -dvd sisältää 14 kertomusta kehitysvammaisten ihmisten työstä erilaisissa ammateissa, ja sen kokonaiskesto on 45 minuuttia. Dvd:n ovat tuottaneet Kehitysvammaisten Tukiliitto, Meka TV ja Satakunnan Elävän Kuvan Keskus SEKK.

Kooste ja trailereita elokuvista on katsottavissa YouTube:ssa.

Vuoden 2012 alkupuolella DVD-kooste on nähtävissä kokonaisuudessaan Tukiliiton kotisivujen kautta.

Kari Vuorenpää kiitti Ari Impolaa Ihmisiä työssään -dvd-yhteistyöstä.

Tommi Kivimäki lukee kehitysvammaisten viikon julkilausuman.

Jaana Nordlundin puheenvuoro vapaaehtoistoiminnasta.

Porin Käsikynkkä-koulutukseen osallistuneet puhujat yleisön tentattavana. Yleisö kysyi muun muassa liikunnasta ja asuntoloiden kotipäivistä.

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=341}

Ymmärrä yhdistystä -verkkokurssi (2 op)
23.1. – 25.3.2012 Moodle-oppimisympäristössä
Sinulle, joka haluat tietoa yhdistystoiminnan perusasioista
- mitä yhdistystoiminta on
- keitä ovat luottamushenkilöt ja mitä he tekevät
- mitä toimintaa yhdistyksen vuoteen mahtuu
- miten kokoukset toimivat
- miten jäsenistä huolehditaan
Kurssin hinta on 50 euroa.
Ilmoittaudu OK kouluttaa-kalenterin kautta viimeistään maanantaina 9.1.2012.

Sosiaalisen median mahdollisuuksia järjestö- ja yhdistystoiminnassa
Monimuotokoulutuksen lähitapaamiset järjestetään 7.2., 15.2. ja 23.3.2012 samanaikaisesti Helsingissä (ohjaajana Susanna Plathan) ja Oulussa (ohjaajana Minna Pesonen).
Tule perehtymään sosiaalisen median mahdollisuuksiin järjestö- ja yhdistystoiminnassa. Koulutus on tarkoitettu järjestöjen työntekijöille, vertaisryhmien vetäjille ja yhdistysaktiiveille, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa omassa työssään.
Kurssin hinta on 50 euroa.
Ilmoittautuminen kurssille OK kouluttaa -kalenterin kautta viimeistään perjantaina 13.1.2012.

Lisätietoja Ok-opintokeskuksen koulutuksista
http://ok-opintokeskus.fi/

Me Itse ry on työstänyt viikon julkilausuman.

Teemaviikon 1. - 7.12.2011
julkilausuma 2011

Teemaviikko

Kehitysvammaisten ihmisten ajatukset, toiveet ja unelmat liittyen erityisesti asumiseen ja työhön ovat teemoina Tukiliiton radiokampanjassa.

Radiokampanja kuuluu teemaviikolla

Kampanja kuuluu teemaviikolla (1. - 7.12.2011) 10 valtakunnallisella kanavalla: Radio Nova, Radio SuomiPOP, Radio Rock, Radio NRJ, The Voice, Radio Aalto, Radio Dei, Groove FM, Radio Sputnik ja Rondo FM. Lisäksi kampanja kajahtaa 40 paikallisella radiokanavalla eri puolilla Suomea. 

Kampanjan tavoitteena on nostaa esiin kehitysvammaisia ihmisiä myös radion kautta. Samalla markkinoimme joulukuun alussa avattavia kampanjasivujamme sekä Tukiliittoa muutoinkin.

Kampanjasivut avattu

Tänään torstaina, 1.12.2011, on avattu Tukiliiton kampanjasivut.
Sivuston nimi on Samaa luuta ja nahkaa ja sen osoite on
luutajanahkaa.fi.

Sivustolla voi konkreettisesti tehdä monia asioita kehitysvammaisten ihmisten hyväksi.

Radiokampanjan toteuttaa Radiomedia ry yhdessä tuotantoyhtiö Luovat palvelut kanssa. Käsikirjoitus ja puhujat tulevat Tukiliiton ja Me Itsen kautta.

Faktaa radiosta:

Suomalaiset kuuntelevat radiota 3 tuntia 10 minuuttia joka päivä

Yksityiset radiot tavoittavat 74 % yli 18-vuotiasta ja 88 % 25 - 50-vuotiaista

Yksi radiomainos tavoittaa keskimäärin yli 500.000 suomalaista

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=318}

Sivuilla voit myös kuunnella 1.12. alkavan  radiokampanjan spotit.

STKL:n TIEDOTE 30.11.2011

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) 95-vuotinen toiminta päättyy vuoden 2011 lopussa. Toiminnan purkava liittokokous pidettiin Helsingissä tiistaina 29.11.

STKL on valtakunnallisena asiantuntija- ja yhteistoimintajärjestönä ajanut tasa-arvoa ja sosiaalisia oikeuksia, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen ja toimeentuloturvan kehittämistä sekä köyhyyden, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden vähentämistä. Liiton jäseninä on 258 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä, alueellista yhdistystä ja kuntaa.

Toiminta jatkuu 1.1.2012 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, jonka STKL on perustanut yhdessä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTYn ja Terveyden edistämisen keskuksen kanssa.

STKL:n liittohallituksen puheenjohtaja Raimo Lindberg toteaa prosessin olevan järjestökentässä historiallinen: puretaan vahvasti toimiva tunnettu ja tunnustettu järjestö ja siirretään toiminta nyky-ympäristön mukaisiin puitteisiin. Kolmen vahvan toimijan fuusio tuottaa sosiaali- ja terveysalalle uuden kantavan äänen ja entistä vankemman vaikuttajan ja asiantuntijan.

STKL:n purkumenettelyssä liiton eri luottamuselimissä on korostettu alueellisen ja paikallisen toiminnan turvaamista, alueellisten sosiaali- ja terveysturvayhdistysten voimavarojen käyttöönottoa, järjestöjen ja kuntien yhteistyötä ja vahvan sosiaali- ja terveyspoliittisen panostuksen tärkeyttä.

Liittokokouksen puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen puheenjohtaja Maija Pelkonen muistutti tiistaina siitä vuorovaikutuksesta, joka valtakunnallisen liiton ja alueellisten yhdistysten välille syntyy: tieto valtakunnallisista kehityslinjauksista ja tieto alueista ja niiden erilaisuuudesta välittyy rikkaassa vuorovaikutuksessa ja toiminnan elinehtona. Myös uutta järjestöä SOSTEa tarvitaan ihmisten ja järjestöjen ääneksi.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Raimo Lindberg, STKL, puh. 0400 585 106
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, STKL, puh. 050 63 663

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=339}

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)  tutkimuksen mukaan Paras-uudistuksen myötä kuntalaisten sosiaalipalvelut ovat tulleet monipuolisimmiksi, mutta palvelujen yhtenäistämisen seurauksena joillekin asiakkaille palvelujen piiriin pääseminen on heikentynyt.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (PARAS) on sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu laajentunut suuremmalle väestöpohjalle kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden myötä, samalla palvelutuotantoa on koottu isompiin yksiköihin. Asiakkaiden kannalta muutokset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä.

Laajempi väestöpohja on parantanut erikoistuneiden sosiaalipalveluiden saatavuutta. Laajemmalla alueella on mahdollista ja hyödyllistä vahvistaa hyväksi koettuja liikkuvien palveluiden ratkaisuja, jossa työntekijät liikkuvat eri palvelupisteiden välillä. Kuntalaisista suuri osa on tyytyväisiä palveluihin, mutta noin kolmannes katsoo sosiaalipalveluiden laadun heikentyneen.

Palveluiden järjestämisessä eniten tyytymättömyyttä nostatti asioinnin työläys ja hankaluus, joka johtui esimerkiksi pitkistä välimatkoista ja rajatuista aukioloajoista. Palveluiden yhtenäistäminen ja keskittäminen isompiin yksiköihin on myös saattanut kiristää palveluiden saantikriteereitä, korottaa asiakasmaksuja ja vähentää paikallistuntemusta sekä yksilöllistä joustoa. Samalla kuitenkin asiakkaiden hoitopolut ovat tulleet sujuvammiksi. Työntekijöiden mahdollisuudet saada vertaistukea ja kehittää erityisosaamistaan ovat parantuneet.

Kuntalaisista kolmasosa kaipaisi enemmän ohjausta palvelun käyttöön ja itselleen sopivampia palvelupisteen aukioloaikoja.

Tutkimusraportti:
Virkki, Tuija, Vartiainen, Anssi, Kettunen, Pekka & Heinämäki, Liisa:
Sosiaalipalvelut muutoksessa – Kuntalaisten ja henkilöstön näkemyksiä Paras-uudistuksesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 56/2011.

Lähde:Thl:n tiedote 29.11.2011,

www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=27743

Kursseillemme palkataan määräaikaisiin työsuhteisiin lastenohjaajia. Ohjaajan töihin hakeudutaan pääsääntöisesti Ohjaajien koulutuspäivän kautta.

Ohjaajien koulutuspäivä 16.12.2011 klo 8.30 - 17

Luentosali 1krs, Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Koulutuspäivä sisältää tietoa Kehitysvammaisten Tukiliitosta, kehitysvammaisuudesta ja kurssityöstä.  Koulutuksen aikana on mahdollisuus tutustua tietotoriin.

Koulutuspäivään osallistuneilla on mahdollisuus päästä tilapäistyöntekijäksi Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämille kursseille ja tapahtumiin eripuolille Suomea tarpeen mukaan. Tilapäistyöntekijöitä työskentelee Kehitysvammaisten Tukiliiton ohjaajina.

Hae ilmaiseen ohjaajakoulutukseemme: http://www.kvtl.fi/fi/kurssit-ja-koulutus/ohjaajille/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=298}

Juhlavuonna kuudella eri paikkakunnalla
vierailevan Studia Generalia -luentosarjan aiheena


Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus työelämään
- oikeus työhön, oikeus palkkaan.

Seuraavat tilaisuudet ovat

29.11. klo 18
Oulu, Pääkirjaston Pakkalan salissa

15.12. klo 18
Rovaniemi, Lapin yliopisto, Asko ja Esko -salissa

Studia Generalian yhteyteen
valmistunut esite ja DVD tukevat vaikuttamista
myös jatkossa, tilaisuuksien jälkeen.  

Tilaisuuksissa puhujina ovat
tuleva puheenjohtaja Olavi Hietaharju Me Itse ry:stä
ja vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten Tukiliitosta.

Studia Generalia 2011, aikataulu ja paikkakunnat

22.9. Helsinki, Kansallismuseon auditorio klo 17.30 - 19.30
Olavi Hietaharjun lisäksi puhujana on tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Heikki Seppälä Kehitysvammaliitosta.

18.10. klo 18
Tampere, Tampereen yliopisto, Väinö Linna -sali

24.11. klo 18
Seinäjoki, Kirkonkrannin auditorio

24.11. klo 18
Jyväskylä, Aaltosali

29.11. klo 18
Oulu, Pääkirjaston Pakkalan sali

15.12. klo 18
Rovaniemi, Lapin yliopisto, Asko ja Esko -sali

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=216}

"Avotyöntekijät ovat täysin työkykyisiä ihmisiä. Näitä avotoimintapaikkoja olisi muutettava työsuhteiseksi työksi, jolloin alan työehtosopimukset määräisivät myös palkan. Tässä puhutaan ihmisoikeuskysymyksestä", Vuorenpää painottaa.

Lue Ylen juttu osoitteessa:
http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/11/vammaisuus_hammentaa_tyomarkkinoilla_

Tukiliiton
Studia Generalia 2011, aikataulu ja paikkakunnat

22.9. Helsinki, Kansallismuseon auditorio klo 17.30 - 19.30

18.10. klo 18
Tampere, Tampereen yliopisto, Väinö Linna -sali

24.11. klo 18
Seinäjoki, Kirkonkrannin auditorio

24.11. klo 18
Jyväskylä, Aaltosali

29.11. klo 18
Oulu, Pääkirjaston Pakkalan sali

15.12. klo 18
Rovaniemi, Lapin yliopisto, Asko ja Esko -sali

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=332}

Stay up late -bändi-ilta kokosi Gloriaan
noin 350 musiikin ystävää
kuuntelemaan huippumusaa
tiistaina 15. marraskuuta klo 19-22.

Esiintymässä oli kolme bändiä,
Resonaari Group, Rautahäkki ja
Pertti Kurikan nimipäivät.
Bändi-ilta oli menestys
ja tunnelma korkealla.

Katso Johanna Tirrosen ottamat valokuvat:

https://picasaweb.google.com/111559161007318083821/StayUpLateBandiIlta15112011

"Koulumaailmaa puhuttaa yleisopetus- ja erityisopetusluokkien sulauttaminen yhteen. Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita pitää erityisluokkia jopa ihmisoikeusloukkauksena. Mutta kuinka hyvin toimii se, että kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä ja kuinka yhteinen opetus järjestetään? Käytännön kokemuksia kertoo helsinkiläinen erityisluokanopettaja Hanna Tolonen." (Yle Areena, Ykkösen aamu-tv 25.11.2011)

Tänään Ykkösen aamu-tv:ssä keskusteltiin erityisopetuksesta ja integraatiosta. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa:
http://areena.yle.fi/video/1322200977745

Kuinka tuetaan perheitä,
joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai vaikeuksia oppimisessa?

Kehitysvammaisten Tukiliiton
Äiti ei pysy kärryillä -seminaari

Aika ja paikka
Torstai 24.11.2011 klo 12 – 16
Kirjan talo, Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 00170 Helsinki

Kenelle
Kohtaatko perheitä, joissa vanhemmalla on kehitysvamma
tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia?
Tietoa sekä ammattilaisille että muille asiasta kiinnostuneille.

Järjestäjä
Kehitysvammaisten Tukiliiton
Äiti ei pysy kärryillä -projekti

Alustava ohjelma

Äiti ei pysy kärryillä -projektin esittely
Miten näkyvät perheet, joissa on kehitysvammainen vanhempi?

Vaiettu kriisi – unohdettu kriisi
Huostaan otettujen lasten vanhempien tukeminen
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmässä

Perhesijoitus Suomessa
Perhehoitokumppanit
 
Video-ohjaus vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen tukena
Kymenlaakson Ensi- ja turvakoti

Seminaari on maksuton!

Lataa tästä itsellesi
seminaarin esite:
aiti_ei_pysy_karryilla_24_11_2011.pdf

Ilmoittautumiset 21.11. mennessä
projektipäällikkö Johanna Sakko
0207 718 326 tai
etunimi.sukunimi@kvtl.fi

Äiti ei pysy kärryillä

Äiti ei pysy kärryillä -projektin (RAY 2010 – 2014)
kohderyhmä ovat perheet, joissa vanhemmalla
on kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa.
Lue lisää projektista:
www.kvtl.fi/fi/ammattisivut/projektit/aiti-ei-pysy-karryilla/

_{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on:
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=274}