Avotyö avaa ovia työelämään
Teksti: Kati Valjus
Työ on tärkeä osatekijä yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja oman elämän
rakentamisessa kenelle tahansa meistä. Avotyö antaa kehitysvammaiselle
mahdollisuuden tutustua työelämään ja kuulua työyhteisöön.
Kallion kuntayhtymän palveluesimies Hilkka Vuolteenaholle on alusta
asti ollut selvää, että kehitysvammaiset voivat työllistyä myös
toimintakeskuksen ulkopuolelle. Ylivieskassa työnsä 1980-luvun lopulla
aloittanut Vuolteenaho on tehnyt sinnikkäästi työtä sen eteen, että
mahdollisimman moni työ- ja toimintakeskus Kipinän asiakkaista
löytäisi paikkansa työelämässä.
– Eniten työllistyy Kallion kuntayhtymän omissa yksiköissä,
esimerkiksi koulujen ja päiväkotien keittiöissä ja erilaisissa
siistimistehtävissä. Avotyöpaikkoja on yhä enenevässä määrin löytynyt
kuitenkin myös yrityksistä, mikä on tietysti juuri se kehityssuunta,
jota toivomme, Vuolteenaho sanoo.
Koko henkilöstö sitoutuu
Kalliossa yritykset ovat olleet työntekijöihinsä tyytyväisiä. Kolmen
kuukauden koeajan jälkeen moni avotyöntekijä on saanut vakituisen
paikan.
– Vaikka haluankin välttää kehitysvammaisia koskevia yleistyksiä, niin
yksi viesti on työnantajien taholta selvä: kehitysvammainen työntekijä
on pitkäaikainen, tunnollinen ja sitoutunut työhönsä, vahvistaa
Kehitysvammaisten Tukiliiton suunnittelija Kari Vuorenpää.
Avotyöpaikkaa haetaan yhdessä työvalmentajan kanssa. Työvalmentaja
neuvottelee asiat valmiiksi työnantajan kanssa, ja
erityistyöntekijälle nimetään työpaikalta lähihenkilö.
– Koko henkilöstön täytyy olla sitoutunut siihen, että yritykseen
palkataan avotyöntekijä. Myös lähihenkilön tulee olla sellainen, jonka
puoleen avotyöntekijän on helppo kääntyä ongelmatilanteessa,
Vuolteenaho täsmentää.
Työvalmentaja on tiiviisti läsnä avotyöntekijöiden arjessa.
– Vierailemme työpaikoilla ja olemme tavoitettavissa, jos työpaikalla
ilmenee ongelmia. Järjestämme täällä Ylivieskassa myös kerran
kuukaudessa yhteisen kokoontumisen kaikille avotyöntekijöillemme.
Noissa kokoontumisissa keskitymme erilaisiin työelämätaitoihin, kuten
työturvallisuuteen, työssä jaksamiseen ja rahankäyttöön, Vuolteenaho
kertoo.
Avotyöhön ei liity työsuhdetta
Avotyöstä ei makseta palkkaa eikä siihen liity työsuhdetta. Avotyötä
tekevä saa työstään työosuusrahaa, jonka suuruus vaihtelee kunnittain
ja työtehtävittäin. Yleisimmin se on alle 12 euroa työpäivältä.
Työosuusrahan maksaa työ- ja toimintakeskus. Työpäivä on useimmiten
noin viiden–kuuden tunnin mittainen.
Asenteet muuttuvat vähitellen parempaan suuntaan. Vuolteenaho on
pistänyt merkille, että yritykset ottavat häneen yhteyttä myös
sijaisia hakiessaan.
– Siitähän avotyössäkin tietysti lähdetään, että työntekijästä on
yritykselle taloudellista hyötyä, palveluesimies painottaa.
>
> Työ on tärkeä osatekijä yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja oman elämän
> rakentamisessa kenelle tahansa meistä. Avotyö antaa kehitysvammaiselle
> mahdollisuuden tutustua työelämään ja kuulua työyhteisöön.
>
> Kallion kuntayhtymän palveluesimies Hilkka Vuolteenaholle on alusta
> asti ollut selvää, että kehitysvammaiset voivat työllistyä myös
> toimintakeskuksen ulkopuolelle. Ylivieskassa työnsä 1980-luvun lopulla
> aloittanut Vuolteenaho on tehnyt sinnikkäästi työtä sen eteen, että
> mahdollisimman moni työ- ja toimintakeskus Kipinän asiakkaista
> löytäisi paikkansa työelämässä.
>
> – Eniten työllistyy Kallion kuntayhtymän omissa yksiköissä,
> esimerkiksi koulujen ja päiväkotien keittiöissä ja erilaisissa
> siistimistehtävissä. Avotyöpaikkoja on yhä enenevässä määrin löytynyt
> kuitenkin myös yrityksistä, mikä on tietysti juuri se kehityssuunta,
> jota toivomme, Vuolteenaho sanoo.
>
> Koko henkilöstö sitoutuu
>
> Kalliossa yritykset ovat olleet työntekijöihinsä tyytyväisiä. Kolmen
> kuukauden koeajan jälkeen moni avotyöntekijä on saanut vakituisen
> paikan.
>
> – Vaikka haluankin välttää kehitysvammaisia koskevia yleistyksiä, niin
> yksi viesti on työnantajien taholta selvä: kehitysvammainen työntekijä
> on pitkäaikainen, tunnollinen ja sitoutunut työhönsä, vahvistaa
> Kehitysvammaisten Tukiliiton suunnittelija Kari Vuorenpää.
>
> Avotyöpaikkaa haetaan yhdessä työvalmentajan kanssa. Työvalmentaja
> neuvottelee asiat valmiiksi työnantajan kanssa, ja
> erityistyöntekijälle nimetään työpaikalta lähihenkilö.
>
> – Koko henkilöstön täytyy olla sitoutunut siihen, että yritykseen
> palkataan avotyöntekijä. Myös lähihenkilön tulee olla sellainen, jonka
> puoleen avotyöntekijän on helppo kääntyä ongelmatilanteessa,
> Vuolteenaho täsmentää.
>
> Työvalmentaja on tiiviisti läsnä avotyöntekijöiden arjessa.
>
> – Vierailemme työpaikoilla ja olemme tavoitettavissa, jos työpaikalla
> ilmenee ongelmia. Järjestämme täällä Ylivieskassa myös kerran
> kuukaudessa yhteisen kokoontumisen kaikille avotyöntekijöillemme.
> Noissa kokoontumisissa keskitymme erilaisiin työelämätaitoihin, kuten
> työturvallisuuteen, työssä jaksamiseen ja rahankäyttöön, Vuolteenaho
> kertoo.
>
> Avotyöhön ei liity työsuhdetta
>
> Avotyöstä ei makseta palkkaa eikä siihen liity työsuhdetta. Avotyötä
> tekevä saa työstään työosuusrahaa, jonka suuruus vaihtelee kunnittain
> ja työtehtävittäin. Yleisimmin se on alle 12 euroa työpäivältä.
> Työosuusrahan maksaa työ- ja toimintakeskus. Työpäivä on useimmiten
> noin viiden–kuuden tunnin mittainen.
>
> Asenteet muuttuvat vähitellen parempaan suuntaan. Vuolteenaho on
> pistänyt merkille, että yritykset ottavat häneen yhteyttä myös
> sijaisia hakiessaan.
>
> – Siitähän avotyössäkin tietysti lähdetään, että työntekijästä on
> yritykselle taloudellista hyötyä, palveluesimies painottaa.



