Keskustan vastaukset

Keskusta vastasi Tukiliiton kysymyksiin 18.3.2011.

1.       Sitoutuuko puolueenne kiirehtimään YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimuksen ratifiointia Suomessa?

Vastaus: Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna 2007. Ratifiointi edellyttää kuitenkin huolellista lainsäädäntötyötä sen vaatimien muutosten osalta sekä sopimuksen seurantajärjestelmän luomista.

2.       Miten puolueenne varmistaa, että kehitysvammaiset ihmiset voivat YK-sopimuksen mukaisesti itse valita asuinpaikkansa ja -kumppaninsa?

Vastaus: Keskusta katsoo, että jokaiselle ihmiselle on turvattava hyvän elämän perusedellytykset: riittävä toimeentulo, ruoka, asunto, koulutus ja laadukkaat terveydenhuollon palvelut kaikissa elämäntilantilanteissa. Kehitysvammaisten ihmisten itsenäisyyttä ja arjen sujuvuutta on tuettava ja siihen kannustettava erilaisilla palveluilla sekä varmistettava riittävät tukitoimet ja apu tarvittaessa. Julkisella sektorilla, kunnalla on käytännössä ensisijainen vastuuperuspalveluista, mutta myös erilaisten järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on hyvä, palveluja täydentävä mahdollisuus.

Tavoitteena on oltava, että ihmisten elinympäristöä kehitetään esteettömäksi ja tasavertaiset mahdollisuudet tarjoavaksi, asukkaiden välisen vuorovaikutuksen ja erilaisten palveluiden käytön mahdollistavaksi. Tämä edellyttää sellaisen elinpiirin luomista, jossa asunnot, pihapiirit, julkiset tilat, liikenneväylät ja -välineet, palvelupisteet ja luontoympäristö muodostavat toimivan ja kaikkien käytössä olevan kokonaisuuden. Myös rakennuksien liikenneväylät olisi suunniteltava ja rakennettava siten, että ihmiset voivat niitä elämänsä eri tilanteissa käyttää ilman erillisiä rakenteita, välineitä tai palveluja.

Rakennuslainsäädännössä on tärkeää huomioida esteettömyyden, saavutettavuuden ja käytettävyyden tavoite niin, että vammaiset henkilöt voivat asua omissa kodeissaan vammauduttuaan ja että he voivat myös valita asuinympäristönsä muuttaessaan asuinaluettaan. Vammaisten henkilöiden tulee voida vaikuttaa elinympäristöönsä esimerkiksi lausuntopyyntöjen muodossa.

3.       Miten puolueenne varmistaa, että kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus ja hyvä kohtelu toteutuvat?

Vastaus: Lähtökohtana on vammaisten ihmisarvon, ihmisoikeuksien tunnustaminen. Kaikilla kansalaisilla on oltava samat oikeudet - tasa-arvon, täyden osallistumisen, itsemääräämisoikeuden ja valinnan vapauden periaatteiden mukaisesti. Tämän puolesta on tehtävä asenteisiin vaikuttavaa työtä mediassa sekä konkreettisesti paikallistasolla.

Jokainen on oman asuinyhteisön, elinpiirin jäsen. Vammaisten ja sairaiden ihmisten ei tule olla eristetty ryhmä, joka esimerkiksi elää tietyissä taloissa ja joka käyttää vain sosiaali- ja terveyspalveluita. Vammaiset ihmiset osallistuvat elämään ja toimivat tasavertaisina kansalaisina. Vammaista ihmistä ei tule ahdistaa tiettyihin kaavoihin, vaan myös hänellä on oikeus tehdä oman elämänsä valintoja. Kaikki ratkaisut eivät sovi kaikille ja ihminen itse tietää hänelle soveltuvat ratkaisut parhaiten.

Keskustan tavoitteena on luoda osallistuva yhteiskunta, osallistuva myös vammaisesta itsestään lähtien. Nykyinen hoiva-, turva- ja huoltoyhteiskunta on liian usein ihmistä ja hänen kykyjään aliarvioiva. Tukahduttamisen politiikasta on siirryttävä jokaista ihmistä kannustavaan ja hänen elämäänsä arvostavaan politiikkaan.

Konkreettisesti vammaisen henkilön itsenäisyyttä ja hyvää kohtelua edistää se, että henkilö saa vammaisuuden perusteella tarvittavat toiminta- ja apuvälineet esimerkiksi tietokoneeseen tai kuljetuspalvelut sujuvasti. Apuvälinepäätöksiä varten on tärkeää, että niistä on olemassa yhtenäiset normit.

Osa hyvää kohtelua on ihmisen esteettömän liikkumisen mahdollistaminen. On tärkeää, että joukkoliikennettä kehitetään kaikille sopivaksi. Hyviä esimerkkejä ovat matalalattiabussit ja -raitiovaunut. Kuitenkaan pelkkä kaluston kehittäminen vammaisille sopivaksi ei riitä. Joukkoliikennettä on kehitettävä järjestelmänä, jossa jokainen matkan osa on esteetön ja palvelu toimii kokonaisuutena. Kuntien päättäjien tulee entistä paremmin ottaa huomioon myös vammaisten ihmisten tarpeet julkista liikennettä suunniteltaessa.

4.       Miten puolueenne vaikuttaa siihen, että kehitysvammaiset henkilöt pääsevät mukaan työelämään ja palkkatöihin ja että heille jää enemmän elämiseen kuin alle 200 euroa/kuukausi?

Vastaus: Keskustan mielestä koulutus on työllistymisessä keskeisessä asemassa. Vammaisuus ei ole este koulutukseen, tutkintoon tai työelämään osallistumiselle, jos olosuhteet sen mahdollistavat. Vammaisille ihmisille tulee tarjota heidän kyvyistään ja haluistaan lähtevät mahdollisuudet yhdenvertaiseen koulutukseen. Keskusta katsoo, että helmikuussa julkaistu selvitys osatyökykyisten työllistymisen esteistä on askel eteenpäin vammaisten työvoimapotentiaalin tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Seuraava askel on viedä hyvät ajatukset ja toimenpide-ehdotukset käytäntöön.

5.       Onko puolueenne valmis toimimaan niin, että henkilökohtainen apu laajennetaan koskemaan myös vaikeimmin kehitysvammaisia henkilöitä?

Vastaus: Keskusta katsoo, että kaikille kehitysvammaisille on taattava riittävät tukipalvelut ihmisarvoiseen elämään.

Karina Jutila

Keskustan poliittisen valmistelun ja tutkimustoiminnan päällikkö