Äidin ideasta toimivaksi ryhmäksi
Vanhempien vertaistukiryhmän alkusysäykseen tarvitaan oikeastaan vain yksi aktiivinen ihminen, jolla on sopivasti kypsyttelyaikaa.
Tuusulan Jokelassa asuva Päivi Karsikas ei halunnut pohtia lapsensa erityisyyttä yksin. Hän perusti vanhempainryhmän, johon kokoontuu samassa elämäntilanteessa olevia jakamaan arjen ajatuksia.
Päivi Karsikas aloitti ryhmänsä Jokelassa syksyllä 2006. Hän oli haudutellut ajatusta reilun vuoden saatuaan kolmilapsisen sisarussarjan nuorimmaisenkin päiväkotiin. Karsikkaan perheen lapsista vanhimmalla on asperger-tyyppinen yhdistelmädiagnoosi. Myös keskimmäinen lapsista on saanut toimintaterapiaa ja nuorimmaisella on kapea-alainen kielihäiriö.
Päiville oli tuttua Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämä toiminta. Siksi hänestä oli luontevaa lähestyä MLL:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajaa ja kysäistä häneltä, mahtaako yhdistys järjestää mitään erityislasten vanhemmille. Puheenjohtajan mukaan toimintaa oli kyllä suunniteltu, mutta siihen ei ollut löytynyt vetäjää. Päivi ilmaisi kiinnostuksensa koota ryhmä kasaan. Pian hän huomasikin olevansa hankkimassa alkavalle ryhmälle kokoontumistiloja ja lastenhoitoapua. Hän sai myös tiedon Kehitysvammaisten Tukiliiton Vertaansa vailla -projektin järjestämistä vertaisohjaajakoulutuksista ja päätti osallistua niihin.
Kokoontumistila löytyi helposti
Tuusulan Jokelassa asuva Päivi Karsikas ei halunnut pohtia lapsensa erityisyyttä yksin. Hän perusti vanhempainryhmän, johon kokoontuu samassa elämäntilanteessa olevia jakamaan arjen ajatuksia.
Päivi Karsikas aloitti ryhmänsä Jokelassa syksyllä 2006. Hän oli haudutellut ajatusta reilun vuoden saatuaan kolmilapsisen sisarussarjan nuorimmaisenkin päiväkotiin. Karsikkaan perheen lapsista vanhimmalla on asperger-tyyppinen yhdistelmädiagnoosi. Myös keskimmäinen lapsista on saanut toimintaterapiaa ja nuorimmaisella on kapea-alainen kielihäiriö.
Päiville oli tuttua Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämä toiminta. Siksi hänestä oli luontevaa lähestyä MLL:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajaa ja kysäistä häneltä, mahtaako yhdistys järjestää mitään erityislasten vanhemmille. Puheenjohtajan mukaan toimintaa oli kyllä suunniteltu, mutta siihen ei ollut löytynyt vetäjää. Päivi ilmaisi kiinnostuksensa koota ryhmä kasaan. Pian hän huomasikin olevansa hankkimassa alkavalle ryhmälle kokoontumistiloja ja lastenhoitoapua. Hän sai myös tiedon Kehitysvammaisten Tukiliiton Vertaansa vailla -projektin järjestämistä vertaisohjaajakoulutuksista ja päätti osallistua niihin.
Kokoontumistila löytyi helposti
MLL:n Jokelan yhdistyksen Erityislasten vanhempien vertaistukiryhmä sai kokoontumistilat käyttöönsä veloituksetta esteettömältä Kolsan päiväkodilta, kun Päivi osasi nykäistä päiväkodin johtajaa hihasta ja tiedustella asiaa.
Vammaisperheiden ylläpitämän Jaatispostin kautta paikalle saatiin yksi kiinnostunut vanhempi. Muut vanhemmat löytyivät puskaradion kautta. Lastenhoidon tarjoajaksi ilmaantui Esikko-projekti Erilaisen oppimisen keskuksesta. Kahvikuluista vastaa Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistys, eli ryhmän jäsenet saavat tapaamisissa kahvitarjoilun omakustannushintaan.
Lastenhoitajaksi Päivi Karsikas löysi ryhmän ensimmäiset toimintavuoden ajaksi poikansa vanhan avustajan. Tänä syksynä tilanne ei ole ollut niin hyvä, eikä hoitajaa ole joka kerta löytynyt.
Päivi luonnehtisi ryhmäänsä mieluusti erityisperhekahvilaksi. Vanhemmat kokoontuvat yhteen noin kolmen viikon välein sunnuntai-iltapäivisin. Yhdessä ollaan noin kolmisen tuntia ja paikalla on yleensä noin kuusi vanhempaa. Ryhmäläiset vaihtavat tapaamisissa vapaasti ajatuksia.
Päivin rooli vetäjänä on lähinnä huolehtia uusien jäsenten esittelykierroksista. Lisäksi hän vaikuttaa keskusteluun siten, että hiljaisimmatkin kävijät saisivat äänensä kuuluville.
Päivi Karsikkaan aktiivisuus on poikinut hänelle lisää luottamustoimia. Hän on mukana Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen hallituksessa ja Jaatinen ry:n hallituksessa.
Ryhmän tulevaisuus toisen toimintavuoden alussa on auki, sillä Esikko-projekti myöntämä lastenhoidon rahallinen tuki loppuu vuodenvaihteessa. Päivi Karsikas aikoo ottaa aiheen puheeksi ryhmässä ja etsiä tilanteelle ratkaisua yhteistuumin muiden vanhempien kanssa.
Teksti ja kuva: Pia Kirkkomäki, lokakuu 2007
