Vauvahaaveet
Haaveena vanhemmuus
Mitä voi vastata kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille, joka haaveilevat vauvasta?
Asiaa ei pidä ohittaa tai mitätöidä, sillä heillä on siihen oikeus. Mitä enemmän nuoret saavat asiaa miettiä, sitä paremmin he osaavat itse siitä päättää. Heidän pitää saada ajatustensa pohjaksi tietoa, jota lähihenkilöiden tulisi auttaa heitä etsimään.
Kehitysvammaisten Tukiliiton Enemmän otetta ja osallisuutta –projekti (2006 – 2009) keräsi aiheesta näkemyksiä etiikan asiantuntijoilta ja niiltä ammattihenkilöiltä, joilla on omakohtaista kokemusta kehitysvammaisen henkilön vanhemmuuden tukemisesta.
Vastaajinamme ovat Kehitysvammaisten Tukiliiton eettisen neuvoston jäsenet, kehitysvammahuollon kuntoutusohjaajat, lastensuojelun ammattilaiset ja yksi kehitysvammaisen nuoren äiti.
Esimerkkipariskuntamme
Lievästi kehitysvammaiset Maija 25v. ja Matti 26v. ovat asuneet vuokralla vuoden yhdessä. Tätä ennenkin nuoret ovat eläneet itsenäisesti.
Nyt he haaveilevat vauvasta. Molempien vanhemmat ja muu lähipiiri ovat parin aikeita vastaan. Pariskunnan tulot koostuvat eläkkeestä, asumistuesta ja avotyöstä saadusta palkasta. Raha-asiat hoituvat vanhempien tukemana.
Nuorten sukulaisille on hiljattain syntynyt vauvoja, mistä omat haaveet ovat saaneet lisäpotkua. Parilla on muutamia ystäviä. Mies harrastaa sählyä. Naisella ei ole varsinaisia harrastuksia.
Näkemyksiä vauvahaaveisiin
Eettistä pohdintaa
”Kehitysvammaisia on kohdeltava samalla tavalla kuin kaikkia muitakin
ihmisiä. Omaisten ja läheisten työntekijöiden on kerrottava pariskunnalle suuresta vastuusta, joka lasten hankkimiseen liittyy ja käytännön haasteista lapsen hoidossa. Jos he tästä huolimatta haluavat lapsen/lapsia hankkia, ei kukaan heitä voi estää. Pakkosterilointi tai pakkoehkäisy ei tule kyseeseen. Mahdollisen raskauden aikana täytyy luoda läheisten ja viranomaisten muodostama tukiverkosto tulevan lapsen hoitoa varten.”
”Asioita on käsiteltävä etukäteen, jotta ammattihenkilöstökin osaa sitten ottaa oikeasti kantaa tarpeen tullen. Ensisijaisesti pitäisi ajatella lapsen etua. Mikä tulee olemaan lapsen asema? ”
”Täydellistä kriteerilistaa lapsen hankkimiseksi ei voi tehdä. On tietysti asioita, joiden tulisi olla kunnossa, jos vauvaa halutaan.”
Ajatuksia arjesta
”Lähipiirin huoli ja hätä lapsesta ovat ymmärrettäviä. Usein kehitysvammaisten vanhempien lapset ovat päätyneet huostaanotettaviksi. Toiset lapset on voitu hoitaa kotona omaisten ja muun tukiverkosto auttamana tai lastensuojelun tukemana. ”
”Pariskunnan pitäisi saada työstää aihetta etukäteen ja heidän pitäisi päästä puhumaan siitä luotettavan työntekijän kanssa. Vauvahaaveiden ja päätöksenteon pohjaksi tarvittaisiin ennen kaikkea tietoa. Lähtökohtana voidaan pitää lapsen tarpeita ja oikeuksia.”
”Myös vanhemmilla on omat tarpeensa ja oikeutensa. Mitä he itse haluavat tehdä? Miten lapsi tulisi muuttamaan heidän arkensa? Millainen lapsi ehkä olisi ja mitä he odottaisivat lapselta? Ovatko vanhemmat varautuneet siihen, ettei lapsi ehkä olekaan juuri sellainen, kuin he ovat odottaneet?”
”Vanhempien parisuhde on tärkeä. Tässä vaiheessa esimerkkinä olevien nuorten kannattaisi ehkä vielä keskittyä parisuhteeseensa ja mukavaan tekemiseen yhdessä. Olisiko joku muu hoivattava lasta parempi vaihtoehto tässä vaiheessa? Voisivatko nuoret vaikka ryhtyä kummeiksi jollekin sukulaislapselle?”
”Lapsi tarvitsee säännöllisen arkirutiinin, riittävästi unta ja terveellistä ikätasoista ravintoa. Lisäksi vanhempien täytyy pystyä tarjoamaan erilaisia virikkeitä lapselle. Lapselle täytyy määrittää rajat ja hänen kanssaan pitää toimia johdonmukaisesti. Lapseen pitää sitoutua. Lapsen eri ikävaiheet tuovat vanhemmille erilaisia käytännön ja tiedollisia haasteita. Ymmärtävätkö nämä nuoret tämän?”
”Johdonmukaisuus kasvatuksessa on jokaiselle vanhemmalle haastavaa. Sääntöjen noudattaminen luo lapselle turvallisuutta. Vanhemmat eivät saisi olla mielialojensa heiteltävissä, vaan arkikäytännöistä pitäisi laatia selkeät säännöt ja niiden mukaan pitäisi myös jaksaa toimia.”
Vanhemman pohdintaa kehitysvammaisen lapsensa vauvahaaveista
”Nuoren parin pitää saada miettiä asiaa rauhassa. Tiedän, että jos heille tulisi vauva, minun pitäisi auttaa perhettä paljon. Autan heitä nykyäänkin monissa asioissa, kuten kodinhoidon suunnittelussa, oman talouden järjestämisessä, lääkärikäynneissä ja edunvalvonnassa.”
”Toivon, etteivät he päädy hankkimaan lasta, sillä heidän elämänsä sujuu nykyään aika mukavasti omalla rytmillään. On paljon sellaista, missä heille tulisi vanhemmuudessa ongelmia. He ovat miettineet asiaa aiemminkin ja se nousee aika ajoin esille uudestaan. ”
”Parin on hyvä päästä näkemään lähipiirin muita vauvoja ja kokeilla, miten pieniä hoidetaan. Olen myös miettinyt, pääsisivätkö nuoret esimerkiksi päiväkotiin harjoittelemaan ja katsomaan, miten lasten kanssa toimitaan ja millaisia asioita leikki-ikäiset hoitajiltaan vaativat.”
”Yritän keskustella heidän kanssaan aiheesta hyvin neutraalisti ja antaa heille myönteistä palautetta siitä, että he pohtivat asiaa etukäteen. Keskustelut nuorten kanssa eivät aina ole helppoja. ”
”Kun näkee, että nuoren parin asiat ovat hyvin ja heidän keskinäinen suhteensa hyvä, silloin myös itsellä ja muilla läheisillä sujuu hyvin.”
ME ITSE RY:n
eli Kehitysvammaisten ihmisten valtakunnallinen yhdistyksen kanta
- Nuorten vanhemmat voisivat tukea heitä myös taloudellisesti.
– Nuorten vanhemmat eivät ehkä ole ajatelleet sitä,
että nuorten lapsi on heidän lapsenlapsensa.
– Nuorten odotukset eivät ehkä ole realistiset.
He eivät ymmärrä, että lapsi on läsnä 24 h.
- Tässä asiassa he tarvitsevat tietoa, ohjausta, tukea ja apua.
– Tukena voi olla, mutta liikaa ei saa tukea.
– Nuorten tulee ymmärtää, että lapsen etu menee aina omien etujen edelle.
Katso Me Itse ry:n kannanotto tästä vanhemmuudesta ja parisuhteesta tästä
