Koululainen

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden takia ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden turvin oppilaalle pyritään takaamaan paremmat mahdollisuudet omaksua yhteiskunnassa tarvittavat perustiedot ja -taidot perusopetuksen aikana.

Kun lapsella on todettu kehitysviivästymä tai kehitysvamma, tehdään kuntoutustyöryhmän tuella myös koulumuodonselvitys ja mahdollinen päätös erityisestä tuesta. Päätös voidaan tehdä jo ennen esi- ja perusopetusta, sinä vuonna kun lapsi täyttää 5 vuotta. Jos vanhemmat haluavat, lapsi voi aloittaa esikoulun 5-vuotiaana.

Erityisen tuen antamisesta päättää kunnassa koululautakunta tai sitä vastaava toimielin. Päätöksen tueksi tehdään pedagoginen selvitys, josta käy ilmi myös lapsen aiemmin saama tuki. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määriteltävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Päätöstä ei saa tehdä neuvottelematta oppilaan huoltajan kanssa. Erityisen tuen päätös annetaan kirjallisena ja siihen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen. Päätöstä tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä.

_{Kuva: Laura Vesa}      

Miten erityinen tuki järjestetään?
Koulussa opetus voidaan järjestää joko yleisopetuksen tai erityisopetuksen ryhmässä tai molemmissa.Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa tai jos lapsen etu vaatii, sellaisessa koulussa, jossa tuki voidaan antaa. Oppilaan on siis mahdollista opiskella osa tai kaikki tunneista integroituna perusopetuksen luokkaan, erityisluokalla tai erityiskoulussa.

Erilaisten apuvälineiden ja yksilöllistettyjen oppimateriaalien lisäksi oppilas saattaa tarvita tukea koulunkäynnin päivittäiseen sujumiseen. Koulunkäyntiavustaja eli koulunkäynninohjaaja voi olla lapsen kanssa koulussa sekä tarvittaessa hoitaa aamu- ja iltapäivähoidon. Tällöin kustannukset jaetaan koulutoimen ja sosiaalitoimen kesken.

Avustaja voi olla koulukohtainen eli auttaa oppilaita saman koulun eri luokissa. Hän voi myös olla luokka-kohtainen, jolloin hän tukee yhden luokan eri oppilaita. Henkilökohtaisen avustajan tehtävänä on yhden oppilaan avustaminen. Avustaja toimii yhteistyössä opettajan kanssa ja hänen ohjeidensa mukaan. Avustusta vähennetään sitä mukaa, kun oppilas itsenäistyy ja edistyy opiskelussaan.

HOJKS tehdään yleisen opetussuunnitelman pohjalta
Kaikille erityistä tukea saaville lapsille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä lapsen huoltajien, opettajien ja avustajien kanssa. Lue lisää>>

Perusopetuslaki muuttui 1.1.2011

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perusopetuslain (628/1998) pykäliä ja momentteja muutettiin ja lakiin tehtiin lisäyksiä. Kaksijakoisesta järjestelmästä (yleis- ja erityisopetus) siirryttiin sen myötä kolmiportaiseen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Lain hengessä korostuvat siis integraatio ja inkluusio, kaikille yhteisen koulun periaatteet.

Lakimuutoksen myötä erityisen tuen antamisesta päättäminen perustuu aiempaa vahvemmin pedagogiseen arvioon. Myös jotkin aiemmin HOJKS:ssa määritellyistä tukitoimista siirrettiin määriteltäväksi erityisen tuen päätöksellä.

Lisätietoja perusopetuslain muutoksesta Finlex-verkkosivustolla.

Tietoa koululaiselle ja hänen perheelleen tärkeistä laki- ja oikeuskäytännöistä.

Valteri-palveluverkosto tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla ohjaus- ja tukipalveluita, lisäämällä ohjaus- ja tukipalveluiden saavutettavuutta sekä kehittämällä opetus- ja kuntoutushenkilöstön verkko-ohjauspalveluita.