Tapahtuman esteettömyys

Tapahtumat ovat erilaisia kooltaan, sisällöltään ja tavoitteiltaan, mutta jokaista voidaan tarkastella esteettömyyden näkökulmasta. Järjestäjän perustehtävä on selvittää, miten hän voi mahdollistaa tapahtumasta kiinnostuneiden ihmisten täysipainoisen osallistumisen tilaisuuteen.

Esteettömyys ymmärretään usein fyysisenä esteettömyytenä, eli silloin huomioidaan tapahtuman osallistujien liikkumis- ja osallistumismahdollisuudet. Esteettömyys käsittää kuitenkin enemmän, eli siihen luetaan liikkumisympäristön lisäksi osallistujien näkemis-, ja kuulemisympäristö. Esteettömyys on kokonaisuus, joka mahdollistaa erilaisten ihmisten tasavertaisen osallistumisen erilaisiin toimintoihin. (lue lisää www.esteeton.fi/portal/  , Esteettömyysportaali, josta voi printata mm. Kirsi Pesolan kirjoittaman Esteettömyysoppaan.  Sivustolta löytyy myös tarkistuslistoja tilaisuuksien järjestäjille, kuten Lyhyt tarkistuslista tapahtumajärjestäjille)

Fyysisten esteiden poistamisen lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi tiedonsaanti tapahtumasta ja sen aikana, tiedon ymmärrettävyys sekä osallistujien erityistarpeiden huomioiminen. Esteettömyyteen kuuluu myös osallistujan kokemus siitä, että hän on arvostettu ja tervetullut tapahtumaan.

Fyysinen ympäristö

Katsele tapahtumapaikkaa osallistujien silmin. Miten ihmiset saapuvat paikalle? Onko henkilöautoille riittävästi parkkitilaa? Tarvitaanko parkkipaikalle opastus tai ihmisiä ohjaamaan parkkeerausta? Missä tilausbussit mahtuvat kääntymään? Pääsevätkö invataksilla saapuvat osallistujat sisäänkäynnin tuntumaan, portille tai ovelle? Jos tapahtumassa on katsomo, onko siellä myös pyörätuolipaikkoja?

Esteetön ympäristö on turvallinen. Ei ole vaaraa kaatua, pudota, liukastua tai kompastua. Kulkuväylät ovat tasaisia ja hyvin valaistuja. Ovet ja kulkuaukot ovat riittävän leveitä pyörätuolin ja lastenrattaiden ja -vaunujen käyttäjille. Ovet aukeavat helposti ja pysyvät auki tarpeeksi kauan.

Hanki tarvittaessa kynnyskiiloja ja luiskia. Erityistä tukea tarvitsevilla osallistujilla on usein mukanaan avustaja, mutta jos on todennäköistä, että siirtymisissä tarvitaan lisää nosto- tai työntöapua, rekrytoi avustavia henkilöitä esimerkiksi alan oppilaitosten opiskelijoista.

Onko odotettavissa tilanteita, joissa tilapäisesti tarvitaan liikkumiseen apu- tai toimintavälineitä? Pitäisikö paikalla olla käytettävissä kaiken varalta esimerkiksi ylimääräiset lastenrattaat, rollaattori tai siirtoistuin?

Jos tapahtumassa on ruokailu, varmista, että kaikki pääsevät syömään. Pöydät on sijoitettava niin väljästi, että niiden lomassa mahtuu hyvin kulkemaan. Lisäksi pöydissä pitäisi olla valmiiksi tuolittomia paikkoja pyörätuolilla liikkuvia henkilöitä varten.

Varmista, etteivät pöydän tukirakenteet estä pyörätuolia käyttävän henkilön pääsyä pöydän ääreen. Varaa pöytien ääreen muutama erikorkuinen istuin ja myös syöttötuoleja, jos tapahtumaan osallistuu pieniä lapsia.

Huolehdi siitä, että invavessan tarvitsijat on otettu huomioon. Jos järjestät retken maastoon, joissakin retkikohteissa on pyörätuolin käyttäjille sopivia kuivakäymälöitä. Mikäli tapahtumaan tilataan siirrettävät vessat, (esim. bajamajat) valikoimassa on myös invavessoja.

Lepopaikat, kuten rauhallisiin paikkoihin sijoitetut tuolit tai penkit, kertovat osallistujien huomioimisesta. Aseta levähtämistä varten käyttöön myös korkeita tuoleja niitä varten, joille normaalikorkuinen tuoli on liian matala. Jos tuolit ovat käsinojallisia, käsinojista voi ottaa tukea istumaan käytäessä ja tuolista noustessa.

Myös näkyvät ja selkeät opasteet viestivät olemassaolollaan osallistujille, että heitä on ajateltu ja odotettu. Opasteet voivat kertoa kulkureittien lisäksi esimerkiksi ruokailu- ja kahvitilojen, levähdyspaikkojen, lastenhoitotilan ja vessojen sijainnin. Opasteissa voi käyttää kansainvälisiä symboleja tai muita tuttuja merkkejä. Symboleista saat lisää tietoa esimerkiksi täältä:  http://www.kulttuuriakaikille.fi -> tietoja ja ohjeita -> symboleja viestintään.

Tapahtuma ymmärtämisen ja asenteiden näkökulmasta

Monet tapahtuman järjestämiseen ja läpivientiin liittyvät toimet ovat pohjimmiltaan asennekysymyksiä: Mitä ollaan valmiita tekemään, jotta tapahtumaan tuleva ihminen kokisi osallisuutta koko tapahtuman ajan?

Osallistumisen mahdollistaminen alkaa jo tiedottamisesta, jolloin tapahtumasta kerrotaan ajoissa, helposti ja ymmärrettävästi. Selkeä ja riittävä tiedonsaanti ja -kulku myös tapahtuman aikana on tärkeää. Hyvä tiedonkulku on palvelua, ja lisäksi osallistujat viihtyvät paremmin, kun he  tietävät, mitä ja missä tapahtuu.

Voit monistaa osallistujille tapahtuman ohjelman ja alueen pohjakartan. Lisäksi ohjelma ja kartta voivat olla julisteina näkyvillä esimerkiksi sisääntulon läheisyydessä tai vaikkapa naulakoiden tuntumassa – joka tapauksessa paikassa, jossa ne tulevat huomatuiksi.

Teksti tai symbolien viestit eivät avaudu kaikille. Jos tapahtumassa on luentoja tai muita esityksiä, kuinka ihmiset, joilla on näkö-, kuulo- tai kehitysvamma, pääsevät niistä osallisiksi mahdollisimman hyvin? Tarvitaanko selkokieltä, viittomakieltä, tulkkeja, pistekirjoitusta tai kuulemisen apuvälineitä? Erityistarpeet kannattaa selvittää jo ilmoittautumisen yhteydessä.

Osallistujan tulisi kokea itsensä tervetulleeksi tapahtumaan, arvostetuksi ja tasavertaiseksi muiden kanssa.Tätä kokemusta vahvistaa se, että esteettömyys ja osallistujien erilaiset tarpeet on pyritty huomioimaan käytännön järjestelyissä. Erityistarpeet voivat liittyä liikkumisen, tiedon saamisen ja aistien käytön lisäksi vaikkapa ruokavalioon. Sopiiko tarjolla oleva ruoka kaikille osallistujille; onko tarjolla vaihtoehtoja niin, että kaikki saavat syödäkseen? Voiko tapahtumassa lämmittää ja syödä omia eväitä, ja missä?

Suullista tietoa, ohjausta ja neuvontaa tapahtuman aikana saa työntekijöiltä. Siksi on tärkeää, että jokainen tapahtumassa töissä oleva ihminen tuntee siihen liittyvät asiat. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin vuorovaikutus osallistujien kanssa; katsekontakti ja puhetapa kertovat paljon välittämisestä tai sen puutteesta.

Tee työntekijöiden tunnistaminen osallistujille helpoksi. Tunnistamista helpottavat esimerkiksi yhtenäiset työasut tai jokin selvä ja näkyvä yksityiskohta, kuten samanvärinen liivi, huivi, lakki tai nimitarra. Kerro tapahtuman avauksen yhteydessä kaikille, mistä työntekijät ovat tunnistettavissa.

Suuressa tapahtumassa voit järjestää myös selvästi merkityn infopisteen, jossa yksi tai useampi työntekijä opastaa osallistujia.

Taloudellinen mahdollistaminen

Pääsymaksu voi muodostua joillekin osallistumisen esteeksi. Voiko tapahtuma olla ilmainen kaikille? Pääseekö vammaisen henkilön avustaja ilmaiseksi tapahtumaan? Jos tapahtumassa on pääsymaksu, pitäisikö se porrastaa esimerkiksi siten, että työttömät ja opiskelijat maksavat muita pienemmän pääsymaksun? Yleensä ihmiset ymmärtävät, että tapahtuman järjestämisestä syntyy kustannuksia, mutta arvostavat sitä, että heiltä mahdollisesti perityt maksut pysyvät kohtuullisina.

Painetut lähteet

Tanskanen, Ilona & Suominen – Strömberg, Tuija (2009) Esteettömästi saavutettavissa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 82. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy - Juvenes Print.

Teräsvirta, Mikko (2007) Kättä pidempää - opas asiakaspalvelun saavutettavuuteen. Espoo: Frenckellin Kirjapaino Oy.