Muutoksenhaku ja kantelut
Miten toimia, kun hakemaani etuutta ei myönnetä?
OIKAISUVAATIMUS
Jos olet saanut viranhaltijalta kielteisen päätöksen asiassasi, toimi näin: Lue viranhaltijalta saamasi päätös tarkasti läpi. Ota tarvittaessa yhteyttä päätöksen tehneeseen henkilöön ja keskustele hänen kanssaan asiasta.Mikäli edelleen haluat valittaa asiasta, voit tehdä ensi vaiheessa oikaisuvaatimuksen päätöksessä mainitulle lautakunnalle 14 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut päätöksen tiedoksesi joko postikirjeellä tai saantitodistuksella.
Katso valitusta koskevat ohjeet, toimi samoin.
VALITUS
Mikäli lautakunta edelleen hylkää oikaisuvaatimuksesi, voit valittaa oikaisuvaatimukseen saamastasi päätöksestä muutoksenhakuohjeen mukaisesti eteenpäin. Yleensä sosiaalietuuksia koskevissa asioissa valitusinstanssi on hallinto-oikeus.Tee valitus kirjallisesti ja mahdollisimman selkeästi. Ilmoita nimesi ja yhteystietosi. Ilmoita, mihin päätökseen haet muutosta, ja liitä päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä valituskirjelmääsi. Kerro, millä perusteilla vaadit muutosta ja mitä muutosta vaadit. Voit esittää perusteet vapaamuotoisesti. Liitä valitukseesi ne asiakirjat, joihin haluat vedota ja joita ei jo aikaisemmin ole toimitettu valituksenalaisen päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valituksen on oltava perillä hallinto-oikeudessa 30 päivän kuluttua siitä, kun olet saanut päätöksen ja siihen liitetyn oikaisuvaatimusohjeen tiedoksesi.
Neuvoja ja ohjeita saat tarvittaessa päätöksen tehneeltä viranhaltijalta tai oman kuntasi sosiaaliasiamieheltä. Myös oikeusministeriön sivuilta löytyy tietoa asiasta. Tietoa saat myös kohdasta muutoksenhaku ja kantelut.
Mitä kehitysvammainen ihminen tai hänen omaisensa voi tehdä, jos kunta toistuvasti kieltäytyy täyttämästä esimerkiksi vammaispalvelulain määräyksiä?
Vammaispalvelulain mukaista palvelua koskevaan kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta tavanomaisin muutoksenhakukeinoin. Päätöksen liitteenä tulee olla muutoksenhakuohje, jonka mukaisesti tulee muutosta hakiessaan toimia. Valitusmenettelyn lisäksi on muita mahdollista keinoja muistutuksen tekeminen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon vastaavalle viranhaltijalle, hallintokantelu valvovalle tai ylemmälle viranomaiselle (esim. aluehallintovirasto, ent. lääninhallitus) tai ylimmille lainvalvontaviranomaisille, eli eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Muistutukseen viranomaisen tulee vastata kohtuullisessa ajassa ja ilmoittaa, millä tapaa kyseisessä asiassa on toimittu tai aiotaan toimia jatkossa. Kantelulla voi olla monenlaisia seurauksia. Kantelu voi johtaa mm. hallinnolliseen ohjaukseen, huomautuksiin, varoitukseen tai jopa virkasyytteen nostamiseen.
Tavanomaisia muutoksenhakukeinoja voi käyttää asianosainen, eli se jota päätös koskee. Kantelu ei vaadi asianosaisasemaa.
Mitä oikeuksia lähisukulaisilla on puuttua kehitysvammaisen aikuisen asumisoloihin tai kunnan hänelle järjestämiin palveluihin?
Kun toteutetaan sosiaalihuoltoa, olisi asiakkaan oma oikeus määrätä itse omista asioistaan otettava huomioon niin pitkälle kuin se on mahdollista. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan siinä tilanteessa, jossa täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Tavoitteena tulee tällöinkin olla asiakkaan edun mukainen ratkaisu.
Mahdollisiin epäkohtiin puuttumisen osalta ks. kysymykset edellä.
