Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Edunvalvonnasta

Onko kehitysvammaisen edunvalvoja pakollinen?

Kehitysvammadiagnoosi tai kehitysvammaisuus ei tarkoita sitä, että henkilö tarvitsee virallista edunvalvojaa. Edunvalvoja voi olla tarpeen, kun esimerkiksi vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet asianomaisen henkisiä kykyjä niin, että hän ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan asioitaan. Näissä tilanteissa asioiden hoitaminen ei useinkaan onnistu pankkipalveluiden tai valtakirjojen avulla. Pelkkä kehitysvammaisuus ei kuitenkaan ole peruste edunvalvojan määräämiselle.

 

Kuka voi toimia edunvalvojana? Voiko edunvalvoja tehdä hoitotestamentin?

Edunvalvojan tehtävästä on mahdollisuus luopua. Jos lähipiiristä ei löydy henkilöä, joka on kiinnostunut edunvalvojan tehtävästä, on mahdollista saada yleinen edunvalvoja. Yhteys maistraattiin.

Hoitotestamentti on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Hoitotestamentissa määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista. Hoitotestamentin allekirjoittavat hoitotestamentin  tekijän lisäksi kaksi samanaikaisesti läsnä olevaa todistajaa.
Hoitotestamentti on sellainen oikeustoimi, jota ei toisen puolesta voi tehdä.

 

Tekeekö kehitysvammainen henkilö itse vai hänen edunvalvojansa vuokrasopimuksen?

Silloin kun kehitysvammaiselle henkilölle ei ole määrätty edunvalvojaa ja hän ymmärtää tekemänsä sopimuksen merkityksen, ei vuokrasopimuksen tekemiselle ole estettä. Jos kehitysvammaiselle henkilölle on määrätty  edunvalvoja, on useimmiten kyse niin sanotusta tueksi määrätystä holhoustoimilain (442/1999) 8 §:n mukaisesta edunvalvojasta, jonka toimivalta on ulotettu kaikkiin kehitysvammaisen päämiehensä taloudellisiin asioihin. Tällaisessa tilanteessa ei kehitysvammaisen henkilönoma kelpoisuus tehdä sopimuksia poistu. Hän voi edelleen samoin edellytyksin tehdä vuokrasopimuksen, jos hän ymmärtää sen merkityksen. Edunvalvojalla on kuitenkin samanlainen oikeus tehdä vuokrasopimus päämiehensä puolesta.

Edunvalvojan tehdessä päämiehensä puolesta sopimuksia tulee ottaa huomioon, ettei hän saa tehdä sopimuksia, joissa hän itse tai hänen läheisensä on vastapuolena. Jos vuokrasopimus tehdään vanhempien kanssa ja kehitysvammaisella henkilöllä on edunvalvojanaan oma vanhempi tai näiden läheinen, esimerkiksi oma sisarus, tulisi vuokrasopimuksen allekirjoittamista varten hakea  edunvalvojan sijaista. Maistraatti voi edunvalvojan hakemuksesta määrätä varsinaiselle edunvalvojalle sijaisen.

Edunvalvonnan tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että edunvalvojan määrääminen tarkoittaa aina  puuttumista henkilön itsemääräämisoikeuteen. Henkilön itsemääräämisoikeuteen ei tulisi koskaan puuttua enempää kuin on välttämätöntä. Tilanteessa, jossa edunvalvojan tarve katsotaan henkilön oman edun vuoksi  välttämättömäksi vuokrasopimusta tehtäessä, tulisi ensisijaisestihakea edunvalvojaa vain nimenomaisen vuokrasopimuksen tekemiseen, ei sitä laajemmin toimivaltuuksin.