Asumisesta
Mitä tarkoittaa palveluasuminen?
Mitä tarkoittaa ylläpitomaksu?
Saako asumisesta periä palvelumaksuja?
Mitä voin tehdä, jos palvelumaksuja peritään?
Voidaanko Kelan maksama hoitotuki ottaa huomioon asumisen maksuja määriteltäessä?
Mitä asumisen ylläpitomaksuun voidaan sisällyttää?
Voiko kehitysvammainen henkilö tehdä vuokrasopimuksen vanhempiensa kanssa?
Mitä tarkoittaa palveluasuminen?
Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen. Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle.
Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaiset palvelut jaetaan määrärahasidonnaisiin ja subjektiivisiin oikeuksiin. Palveluasuminen on subjektiivinen oikeus vaikeavammaiselle henkilölle, eikä kunta voi vedota määrärahojen vähyyteen. Vammaispalvelulaki velvoittaa kuntaa järjestämään palveluasumisen vaikeavammaiselle henkilölle (8 §). Vammaispalvelulaissa vaikeavammaisuus määritellään aina jokaisen haettavan palvelun osalta erikseen. Vammaispalveluasetuksen 11 §:n mukaisesti vaikeavammaisena asumispalvelujen suhteen pidetään siis henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa.
Kunnalla on oikeus järjestää palveluasumiseen liittyviä palveluja esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina (esim. kotipalvelu) tai esimerkiksi henkilökohtaisen avustajajärjestelmän avulla. Palveluja on järjestettävä sellaisessa laajuudessa ja sellaisin muodoin, kuin palvelunsaajan tarve edellyttää. Nämä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat palvelunsaajalle maksuttomia. Palveluasumista haetaan hakemuksella kunnan sosiaalitoimesta.
Mitä tarkoittaa ylläpitomaksu? Saako asumisesta periä palvelumaksuja? Mitä voin tehdä, jos palvelumaksuja peritään?
Hallinto-oikeudet ovat pääsääntöisesti todenneet, että ylläpitoon kuuluvat kaikki tavanomaiset asianomaiselle kehitysvammaisuudesta riippumatta aiheutuvat asumis- ja ruokakulut sekä muut vastaavat menot. Ylläpitoon kuuluu se, mitä kaikki joutuvat elämisestään maksamaan, niin vammaiset kuin vammattomatkin. Esimerkiksi vuokra, ruoka, lääkkeet, pesuaineet, vesi ja sähkö. Vain näistä asioista kehitysvammaisilta voidaan periä maksua. (Asiakasmaksulain 4 §:n mukaan ylläpidosta voidaan periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa.)
Palvelu on sellaista apua, jota henkilö vammastaan johtuvasta syystä tarvitsee, esimerkiksi, siivouksessa, ruuanlaitossa, syömisessä, pukeutumisessa ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Palvelu on erityishuoltoa, eikä siitä saa periä maksua. Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat muun ohessa terveydenhuolto, tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus.
Palvelumaksujen poistamista voi hakea sosiaalitoimelta kirjallisella hakemuksella. Perusteluissa voi mainita kehitysvammalain ja asiakasmaksulain. Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia (1§).
Kehitysvammalain 2 §:n mukaisesti erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat muun muassa asumisen järjestäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (asiakasmaksulaki) 4 §:n 2 kohdan mukaa kehitysvammalaissa tarkoitettu erityishuolto on maksutonta kehitysvammaisen ylläpitoa lukuun ottamatta.
Voidaanko Kelan maksama hoitotuki ottaa huomioon asumisen maksuja määriteltäessä?
Kansaneläkejärjestelmän mukaisella eläkkeensaajan hoitotuella ja lapsenhoitotuella on tarkoitus korvata niitä henkilökohtaisesta toimintarajoitteisuudesta johtuvia kustannuksia, joita henkilölle aiheutuu hänen sairaudestaan, viastaan tai vammastaan. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara on 7.6.2001 vastannut Ulla Anttilan kirjalliseen kysymykseen 680/2001 vp. ja ottanut kantaa asumisen palvelumaksuihin. Hänen vastauksensa mukaan hoitotukia ei ainakaan pääsääntöisesti ole tarkoitettu kattamaan asumisen erityiskustannuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on myös sitä mieltä, että asiakaslain 4 §:n 5 kohdassa mainittu muun lain mukainen korvaus tarkoittaa lähinnä vakuutusyhtiöiden maksamia korvauksia. On kuitenkin ollut tapauksia, joissa Kela on myöntänyt hoitotuen asumiseen liittyvien ylimääräisten kustannusten vuoksi. Näissä tapauksissa hoitotuki tietenkin otetaan huomioon asumisen maksuja määriteltäessä. Tämä aiheuttaa sen, että emme voi sanoa, että hoitotuki tulee aina jättää asumismaksuja määriteltäessä ulkopuolelle, koska tuen perusteena on ollut asumisen lisäkustannukset.
Pääsääntönä tulisi kuitenkin olla se, että hoitotuki on tarkoitettu muihin kuin asumisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin, ellei sitä ole myönnetty erikseen asumista varten . KHO:n päätöksessä 1.12.1999 T 3882 on todettu, ettei hoitotukea ollut myönnetty asumisen erityiskustannusten kattamiseksi. Eli tässäkään tapauksessa hoitotukea ei voitu automaattisesti periä.
Mitä asumisen ylläpitomaksuun voidaan sisällyttää?
Kehitysvammaisilta palveluasumisen yhteydessä perittäviin ylläpitomaksuihin sisältyy edelleen maksuja, joita ei tulisi asiakkaalta periä.
Palvelukodissa vain ylläpitokustannukset
Palvelukodissa tai muussa tuetussa asumismuodossa asuvalta kehitysvammaiselta voidaan periä maksua vain ylläpidoksi katsottavista kustannuksista. Korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet ovat pääsääntöisesti todenneet, että ylläpitoon kuuluvat kaikki tavanomaiset asianomaiselle kehitysvammaisuudesta riippumatta aiheutuvat asumis- ja ruokakulut sekä muut vastaavat menot. Ylläpitoon kuuluu se, mitä kaikki joutuvat elämisestään maksamaan, niin vammaiset kuin vammattomatkin. Korkein hallinto-oikeus on 23.2.2011 antamassaan ratkaisussa todennut ateriapalvelun osalta, että ateriapalvelun tarpeen johtuessa henkilön kehitysvammasta palvelut eivät kuulu ylläpitoon, vaan ne ovat hänelle annettua maksutonta erityishuoltoa. (ks. KHO 23.2.2011 T 438) Muita kehitysvamman johdosta tarvittavia palveluita ( vaatehuolto, siivouspalvelua tms.) on perusteltua käsitellä vastaavalla tavalla.
Palvelukodissa asuvan henkilön maksettavaksi kuuluvat siten yleensä hänen oma ruokansa, lääkkeensä, pesuaineensa, vesi, sähkö, harrastukset ja mahdollisesti jyvitettynä muiden asukkaiden kanssa osuus yleisten tilojen siivous- ja puhdistusaineista.
Jyvitettynä ylläpitomaksuihin sisällytetään usein myös yhteisissä tiloissa olevien tietokoneen ja tilattujen lehtien osuus. Asiakasta ei kuitenkaan voi velvoittaa maksamaan tällaisesta palvelusta, jollei hän sitä käytä.
Ylläpitomaksuihin ei voi sisällyttää mitä tahansa
Ylläpitomaksuina ei voida periä esim. piha-alueen kunnostuksesta, astioista, turvapuhelimesta, jätehuollosta, postipalveluista tai ruuan valmistuksesta (raaka-aineet kyllä) koituvia kustannuksia. Jos henkilö tarvitsee vammastaan johtuvasta syystä apua esimerkiksi siivouksessa, ruuanlaitossa, syömisessä, pukeutumisessa tai henkilökohtaisessa hygieniassa, on kyseessä vammaisuuden johdosta annettava palvelu ja erityishuolto. Siitä ei saa periä maksua.
Alle 16-vuotias kehitysvammainen lapsi asuu vammansa johdosta pitkäaikaisesti asumisyksikössä. Voidaanko hänen asumisestaan periä maksuja?
Vaikka kysymyksessä olisi kehitysvammalaissa tarkoitettu erityishuolto, voidaan kehitysvammaisen ylläpidosta kuitenkin periä maksu. Ainoastaan alle 16-vuotiaalle annettavasta osittaisesta ylläpidosta ei maksua voida periä.
Ylläpito voi pääperiaatteen mukaisesti käsittää asumiseen liittyvät tavanomaiset asianomaiselle kehitysvammaisuudesta riippumatta aiheutuvat asumis- ja ruokakulut sekä muut vastaavat menot. Sen sijaan erilaiset palvelut tai tukitoimet, joita henkilö tarvitsee vammansa johdosta, eivät ole ylläpito, eikä näistä voida maksua periä.(Soveltuva lainkohta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 4 §:n 1 momentti 2 kohta)
Maksun periminen ei kuitenkaan saa johtaa tilanteeseen, jossa se vaarantaisi henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Tällöin maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava. (Asiakasmaksulain 11 §. Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen).
Muuttuuko asumisyksikössä asvuva kehitysvammaisen 16-vuotiaan lapsen kotikunta kun vanhemmat muuttavat?
Lapsen kotikunnaksi tulee se kunta, mihin vanhemmat muuttavat, koska lapsi on alaikäinen.
Voiko kehitysvammainen henkilö tehdä vuokrasopimuksen vanhempiensa kanssa?
Yleisesti mitään estettä vanhempien ja lapsen väliselle sopimukselle ei ole. Kuten kenen tahansa kohdalla, riippuu kehitysvammaisen henkilön mahdollisuus tehdä vuokrasopimuksen kaltaisia oikeustoimia hänen oikeustoimikelpoisuudestaan. Täysi-ikäinen henkilö on oikeustoimikelpoinen, jos hänen oikeuttaan tehdä sopimuksia
tai muita vastaavia toimia ei ole rajoitettu tuomioistuimen päätöksellä. Lisäksi henkilön tulisi kyetä ymmärtämään
tekemänsä sopimuksenmuutokmerkitys. Oikeustoimikelpoisuutta arvioidaan samalla tavoin riippumatta siitä, kenen
kanssa oikeustoimia tehdään.
Silloin kun kehitysvammaiselle henkilölle ei ole määrätty edunvalvojaa ja hän ymmärtää tekemänsä sopimuksen merkityksen, ei vuokrasopimuksen tekemiselle ole estettä. Jos kehitysvammaiselle henkilölle on määrätty edunvalvoja, on useimmiten kyse niin sanotusta tueksi määrätystä holhoustoimilain (442/1999) 8 §:n mukaisesta edunvalvojasta, jonka toimivalta on ulotettu kaikkiin kehitysvammaisen päämiehensä taloudellisiin asioihin. Tällaisessa tilanteessa ei kehitysvammaisen henkilönoma kelpoisuus tehdä sopimuksia poistu. Hän voi edelleen samoin edellytyksin tehdä vuokrasopimuksen, jos hän ymmärtää sen merkityksen. Edunvalvojalla on kuitenkin samanlainen oikeus tehdä vuokrasopimus päämiehensä puolesta.
Edunvalvojan tehdessä päämiehensä puolesta sopimuksia tulee ottaa huomioon, ettei hän saa tehdä sopimuksia, joissa hän itse tai hänen läheisensä on vastapuolena. Jos kehitysvammaisella henkilöllä on edunvalvojanaan oma vanhempi tai näiden läheinen, esimerkiksi oma sisarus, tulisi vuokrasopimuksen allekirjoittamista varten hakea edunvalvojan sijaista. Maistraatti voi edunvalvojan hakemuksesta määrätä varsinaiselle edunvalvojalle sijaisen.
Edunvalvonnan tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että edunvalvojan määrääminen tarkoittaa aina puuttumista henkilön itsemääräämisoikeuteen. Henkilön itsemääräämisoikeuteen ei tulisi koskaan puuttua enempää kuin on välttämätöntä. Tilanteessa, jossa edunvalvojan tarve katsotaan henkilön oman edun vuoksi välttämättömäksi vuokrasopimusta tehtäessä, tulisi ensisijaisestihakea edunvalvojaa vain nimenomaisen vuokrasopimuksen tekemiseen, ei sitä laajemmin toimivaltuuksin.
Tv-lupa on tukiasunnossa asuvalle kehitysvammaiselle maksuton. Maksua ei tarvitse maksaa silloin, kun henkilö asuu yksin tai toisen henkilön kanssa kunnan, kehitysvammayhdistyksen tai yksityisen yrityksen ylläpitämässä tukiasunnossa tai asuntolassa. Hän saa käyttää omaa vastaanotintaan maksutta. Palvelutaloissa asuvien henkilöiden pitää maksaa tv-lupa, jos heillä on televisio. (Laki valtion televisio- ja radiorahastosta 745/1998 7§).
Kun asumismuoto ei ole kunnan, kehitysvammayhdistyksen tai yksityisen yrityksen ylläpitämä, vaan henkilö asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa, tv-lupa on siis maksettava.
