Palvelujen hakeminen
Palvelujen hakeminen
Hakeminen
Palveluja haetaan pääsääntöisesti kirjallisella hakemuksella. Hakemuksesta tulee käydä ilmi mitä haetaan, kuka hakee ja miksi. Hakemuksesta tulee ilmetä tarkemmin mahdollinen diagnoosi ja hakemuksessa on hyvä selkeästi ja yksityiskohtaisesti kertoa, miten vamma haittaa jokapäiväistä elämää ja miten se haetun palvelun saamisen jälkeen helpottuu. Lisäksi kannattaa viitata lääkärin, psykologin, terapeutin, opettajan tai muun vastaavan asiantuntijan lausuntoihin ja ottaa ne hakemuksen liitteeksi.
Viranomaisen kanssa asioidessa on eduksi edetä systemaattisesti. Ilmaise asiasi selkeästi. Älä pidä mitään itsestään selvänä, koska viranomaiselle perheesi tilanne ja avuntarve voivat tulla aivan uutena asiana. Kerro siis yksityiskohtaisesti, millaista apua tarvitset ja miksi. Omaa tilannettasi arvioidessasi sinun kannattaa aina tuoda esiin vammaisen lapsen hoidon vaativuus verrattuna samanikäiseen vammattomaan lapseen. Kerro sitä kautta perheen tilanteesta ja siitä mitä erilaista, ylimääräistä tai muuten huomioitavaa asiassa on. Samalla tavalla kannattaa aikuisen henkilön asiassa pyrkiä tuomaan esille ne seikat, joiden perusteella hän juuri vammansa johdosta tarvitsee haettua tukea tai palvelua.
Viranomaisen kanssa asioidessa asiallinen ja kärsivällinen toiminta edesauttaa hakijan asiaa parhaiten. Älä ota tunteita mukaan keskusteluun.
Hakijan ei siis tarvitse olla asiantuntija asiassaan tai tuntea asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Viranomaisella on yleinen velvollisuus antaa tietoa asian vireillepanosta sekä käsittelystä ja myös kertoa asiakkaalle hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta käsiteltävänä olevaan asiaan. Neuvontavelvollisuus perustuu hallintolakiin ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin. Neuvonnalla tarkoitetaan myös vastaamista asiakkaan kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta voi koskea myös viranomaisen noudattamia käytäntöjä ja mahdollisia vakiintuneita tulkintalinjoja. (hallintolaki 8 §, asiakaslaki 5 §).
Voit kysyä viranomaisen kanssa asioidessasi asioista, jotka sinua askarruttavat ja tarvittaessa on mahdollista pyytää virkailijoilta apua hakemuksen laatimisessa. Kun jätät hakemuksen viranomaiselle, on hyvä varmistaa virkailijalta, onko siinä kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet.
Viranomaisten myöntämät palvelut saattavat vaihdella alueellisesti. Yhtenäinen soveltamiskäytäntö ei välttämättä toteudu odotetulla tavalla. Älä kuitenkaan lannistu. Jos saat kieltävän päätöksen, muista aina se, että sinulla on mahdollisuus hakea oikaisua asiaasi. Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen aluetoimistojen välillä saattaa olla eroja jonkin tuen myöntämisessä. Voit tarvittaessa kysyä neuvoa myös aluekeskuksista tai Kelan pääkonttorista, jos haluat tarkemmin selvitystä Kelan soveltamiskäytännöistä.
Käsittelyajat
Hallintoasian käsittelystä on hallintolaissa yleinen säännös, jonka mukaan viranomaisen tulisi käsitellä esitetty hakemus ilman aiheetonta viivytystä. Käsittelyaikaa ei ole täsmällisesti määritelty, vaan käsittely tulisi tapahtua asian laatu ja muut siihen vaikuttavat olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta samankaltaiset asiat tulisi käsitellä samassa ajassa. Saman lainkohdan perusteella viranomaisella on lakiin perustuva velvollisuus antaa asiassa käsittelyaika-arvio, jos asiakas haluaa tietää, kauanko hänen vireille laittamansa asian käsittely kestää. (HL 23§)
Vammaispalvelulaissa on säädetty nimenomaisesta aikarajasta, jonka kuluessa vammaispalvelulain mukaisista palveluista tulee tehdä päätös. Lain mukaisia palveluja tai tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen esittämisestä, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Tämä täsmällisempi aikaraja koskee siten hakemusta vammaispalvelulain mukaisista kuljetuspalveluista, päivätoiminnasta, henkilökohtaisesta avusta sekä palveluasumisesta. Itse palveluntarvetta on ryhdyttävä arvioimaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun kuntaan on palvelujen saamiseksi oltu yhteydessä.
Koska kyseinen aikaraja koskee vain vammaispalvelulain mukaisia palveluita, noudatetaan kehitysvammalain mukaisten erityishuollon palveluiden ja muiden esim. sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden osalta hallintolakia, jonka mukaan päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Kuitenkin kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin on ryhdyttävä viipymättä (SHL 40 a §).
Jos päätös viipyy, on hyvä ensimmäiseksi olla yhteydessä viranomaiseen ja pyytää käsittelyaika-arviota. Jos päätöksen saaminen viipyy kohtuuttomasti, voi hyvinkin vedota viranomaisella olevaan velvoitteeseen käsitellä asia viivytyksettä tai vammaispalvelulain mukaisten palveluiden osalta säädettyyn kolmen kuukauden aikarajaan. Jollei tämäkään auta, voi asiassa tehdä muistutuksen tai kantelun. Sosiaaliasiamies voi auttaa muistutuksen tai kantelun tekemisessä.
Päätös
Kun viranomainen on ratkaissut asian, on siitä laadittava kirjallinen päätös. Päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta, asianosaiset, perustelut sekä sen henkilön nimi, jolta voi tarvittaessa pyytää lisätietoja. Päätöksen perusteluissa on oltava yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu tai miten asia on muutoin ratkaistu. Päätöksen perusteluista on lisäksi käytävä ilmi, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Päätökseen, johon saa hakea muutosta, on liitettävä valitusosoitus tai muutoksenhakuohjeet (HL 43-45 §, asiakaslaki 6 §).
Suullisesti päätös voidaan antaa vain silloin, kun se asian kiireellisyyden vuoksi on välttämätöntä. Suullinen päätös on kuitenkin viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Koska muutoksenhaku käytännössä vaatii kirjallisen päätöksen, on syytä aina vaatia päätös kirjallisesti.
Kun saat päätöksen asiassasi on hyvä heti tarkastaa, oletko sen sisältöön tyytyväinen vai haluatko kenties hakea siihen edelleen muutosta. Oikaisun hakemiselle ja muulle muutoksenhaulle asetetut määräajat alkavat kulua päätöksen tiedoksisaamisesta, minkä vuoksi päätös mahdollisesta muutoksenhausta tulisi tehdä mahdollisimman pian tiedoksisaannin jälkeen. Päätökseen liitetystä oikaisuvaatimusohjeesta tai valitusosoituksesta käy ilmi muutoksenhakuaika ja ohjeet muutoksenhaulle.
Viranomainen ei voi kieltäytyä antamasta päätöstä. Jos näin tapahtuu, on hakijan mahdollista tehdä asiassa muistutus tai kannella aluehallintoviranomaiselle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle (muutoksenhaku ja kantelut).
Lainsäädäntöä:
Vammaispalvelulaki (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380)
Hallintolaki (6.6.2003/434)
Sosiaalihuoltolaki (17.9.1982/710)
Sosiaalihuollon asiakaslaki (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812)
