Palvelusuunnitelma

Palvelusuunnitelma

Palvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Palvelusuunnitelma laaditaan vammaisen henkilön tai perheen niin tahtoessa.

Vammainen henkilö voi itse pyytää kunnan sosiaalitoimelta, että hänelle laaditaan palvelusuunnitelma. Vammansa johdosta mahdollisesti palveluja ja tukitoimia tarvitsevalla henkilöllä on lakiin perustuva oikeus saada itseään koskeva palvelusuunnitelma laadituksi, eikä kunta voi pääsääntöisesti kieltäytyä suunnitelman laatimisesta. Sosiaalihuollon asiakaslaki velvoittaa viranomaisia palvelusuunnitelman tekemiseen, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta.  

Palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä henkilön vammansa johdosta tarvitsemat palvelut. Siitä on lisäksi käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen palveluntarpeeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan palvelusuunnitelmassa tulee myös arvioida sitä, millä tavoin palvelut voidaan asiakkaalle tarkoituksenmukaisimmalla tavalla järjestää. Tarkoituksenmukaisimman ja asiakkaalle sopivimman järjestämistavan arvioimiseen liittyy myös kysymys palvelujen maksullisuudesta ja maksuttomuudesta.

Palvelusuunnitelmien kautta kunnat pystyvät kartoittamaan kunnassa esiintyvän vammaispalvelulain mukaisten palvelu- ja tukitoimien tarpeen. Palvelusuunnitelma on laadittava yhdessä vammaisen henkilön itsensä kanssa ja tarvittaessa hänen läheistensä läsnä ollessa. Palvelusuunnitelma ei kuitenkaan ole sellainen asiakirja, jolla asiakkaalle syntyisi oikeus vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja ja tukitoimia. Suunnitelmaan otettua palvelua ja tukitoimea tulee hakea erikseen hakemuksella. Tähän hakemukseen viranomainen on velvollinen antamaan kirjallisen päätöksen ja muutoksenhakuohjeet. Palvelutarve on kuitenkin tärkeää kirjata palvelusuunnitelmaan, vaikkei palvelua heti saisikaan. Merkintä on osoituksena yhteisesti todetusta tarpeesta, johon myöhemmin tulee vastata.

Jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai on muuten tarpeellista, on palvelusuunnitelmaa tarkistettava.

Vammaispalvelulaki edellyttää, että palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava seitsemäntenä arkipäivänä asiakkaan yhteydenotosta. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä ja palveluja koskevat päätökset on tehtävä viimeistään 3 kk: n kuluessa hakemuksesta. (VPL 3 a §, asiakaslaki 7 §).

Lainsäädäntöä:

Vammaispalvelulaki 3 a § (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380)

Oikeuskäytäntöä:

Palvelusuunnitelman laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä (Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 21.10.2010, Dnro 2855/4/10)

Palvelusuunnitelman laatimisen laiminlyönnistä virkavelvollisuuden rikkomisena (Helsingin HO 12.06.2008 1751)

Usein kysyttyä palvelusuunnitelmasta:

Mikä on palvelusuunnitelma ja kuka sen laatii?

Mitä eroa on palvelusuunnitelmalla ja erityishuolto-ohjelmalla?

Mitä omaisena pitää ottaa huomioon palvelusuunnitelmassa ja EHO:ssa?

MItä voin tehdä, jos kunta ei suostu tekemään palvelusuunnitelmaa?

Voiko palvelusuunnitelmaa pyytää muuttamaan, jos vammaisen henkilön tilanteessa tapahtuu muutoksia?