Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Asuminen

Asumisen järjestäminen
Kunnan on järjestettävä asumispalvelut asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan ottaen huomioon asiakkaan etu. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua aktiivisesti asuinpaikan valintaan ja palveluiden suunnitteluun. Tarvittaessa on kuultava läheisiä.
Sosiaalihuollon asiakaslaki.

Asumispalvelut voidaan järjestää omassa kodissa, ryhmäkodissa tai muussa henkilölle itselleen parhaiten soveltuvassa paikassa.

Asumispalvelut tulee järjestää ensisijaisesti vammaispalvelulain ja toissijaisesti kehitysvammalain perusteella.

Vammaisuuden johdosta tarvittava apu ja tuki on aina asukkaalle maksutonta. Maksuttomuus perustuu asiakasmaksulakiin (4 §).

 

Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen
Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisesta elämän toiminnoista (VPL 8.2 §).

Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle (VPA 10 §).

Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti (VPA 11 §).

Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve (VPL 3.2 §). Huomioon tulee ota henkilön vamman aiheuttaman haitta ja toimintarajoitteet, elinympäristö sekä elämäntilanne, joita arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa tehtäessä palvelusuunnitelmaa.

Aina tulee muistaa vammaispalveluilain tarkoitus edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VPL 1 §).

Palveluasumista haetaan hakemuksella kunnan sosiaalitoimelta. Samalla on mahdollista hakea asumisen järjestämistä vaihtoehtoisesti kehitysvammalain mukaan, mikäli vammaispalvelulain mukaiset edellytykset eivät täyty.

Kehitysvammalain perusteella järjestettävä asuminen
Jokainen kehitysvammainen ihminen on oikeutettu saamaan tarvitsemansa asumispalvelut kehitysvammalain perusteella erityishuoltona, ellei niitä voida järjestää vammaispalvelulain nojalla. Asumispalveluihin on oikeus myös lievästi kehitysvammaisilla henkilöillä silloin, kun hän tarvitsevat apua ja tukea asumisessaan. 

Asumispalveluita järjestettäessä on otettava huomioon erityishuollon tarkoitus edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito (kehitysvammalaki 1 §). Tämä edellyttää sellaisia yksilöllisiä palveluita ja tukitoimia, joita henkilö tarvitsee yhdenvertaisten elämisen mahdollisuuksien turvaamiseen sekä kotona että kodin ulkopuolella.

Asumispalveluita tulee täydentää muilla tarvittavilla palveluilla. Näitä voivat olla esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella järjestettävä henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt sekä tulkkipalvelut tai kehitysvammalain nojalla järjestettävä päivä- tai työtoiminta.

Kehitysvammalain mukaisia asumispalveluita voivat tuottaa kunnat, kuntayhtymät tai yksityiset palveluntuottajat. Kunta vastaa aina siitä, että kunnassa on tarjolla riittävät asumispalvelut. Kunta vastaa myös palveluin laadusta.

 

Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista (VPL 9.2 §).

Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt.

Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä.

Korvattavissa muutostöissä tulee noudattaa soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää laatutasoa.

Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi (VPA 12 §).

 

Kuka on vaikeavammainen korvattaessa asunnon muutostöitä?
Suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia (VPA 13 §).

 

Asumisen palvelumaksut
Sekä vammaispalvelulain että kehitysvammalain perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet, joita henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä, ovat asiakkaalle maksuttomia.

Tällaisia palveluita ovat muun muassa asioinnissa, ruuanlaitossa, syömisessä, siivouksessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa ja liikkumisessa avustaminen.

Maksuttomuus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:ään.

Asiakkaalta voi periä maksun vain ylläpidosta. Ylläpitoa ovat kaikki tavanomaiset henkilölle vammaisuudesta riippumatta aiheutuvat menot kuten vuokra, ruoka, pesuaineet, vesi ja sähkö.

Ylläpitoa eivät ole esimerkiksi henkilön asumiseensa tarvitsemasta avusta ja tuesta aiheutuvat henkilöstömenot, turva-, siivous- eikä saattajapalvelu. Ylläpitoa eivät ole myöskään kiinteistön hoidosta aiheutuvat kulut kuten esimerkiksi piha-alueiden kunnossapito.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ratkaisuillaan KHO:2014:186 ja KHO:2015:85 linjannut, että erityishuollon palveluista perittäviin ateriamaksuihin saa ruoan raaka-ainekustannusten lisäksi sisällyttää myös todellisia ja kohtuullisia ruoan valmistus-, säilytys- ja kuljetuskustannuksia silloin, kun asiakasta ei osana erityishuollon palvelua avusteta omien aterioidensa valmistamisessa.

Palvelumaksujen poistamista voi hakea sosiaalitoimelta kirjallisella hakemuksella.

 

Tutustu myös:

Omaa kotia kohti. pdf (KVTL 2010. Opas perustuu vuoden 2010 tietoihin ja lainsäädäntöön, ja se on tuotettu Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Asuntoja asunnottomille! -projektissa.)

******