Palvelut ja tukitoimet
Kehitysvammainen henkilö tai hänen perheensä voivat saada tarvittavia palveluita ja tukitoimia erilaisiin jokapäiväisen elämän tarpeisiin. Tukitoimin ja palveluin pyritään poistamaan niitä esteitä, joita henkilölle vammastaan aiheutuu. Kysymys on yhdenvertaisuusperiaatteeseen perustuvasta pyrkimyksestä tosiasialliseen tasa-arvoon. Julkinen valta ei voi vammaisten henkilöiden kohdalla tyytyä ainoastaan syrjivistä toimista pidättäytymiseen, vaan sen on pyrittävä myös positiivisin toimenpitein edistämään tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista.
Subjektiiviset ja määrärahasidonnaiset palvelut
Oikeus erilaisiin palveluihin tai tukitoimiin voi olla subjektiivinen tai määrärahasidonnainen.
Subjektiivisella oikeudella johonkin palveluun tai tukitoimeen tarkoitetaan oikeutta saada kyseinen palvelu kunnan siihen varaamista määrärahoista riippumatta aina, kun henkilö täyttää laissa palvelun saamiselle asetetut edellytykset. Subjektiivisen oikeuden osalta kunta ei voi siis evätä henkilön oikeutta palveluun kunnan rahatilanteen johdosta.
Määrärahasidonnaisuus tarkoittaa sitä, että kunnan on järjestettävä kyseistä palvelua siihen varaamiensa määrärahojen puitteissa. Palvelu voidaan siten evätä määrärahojen riittämättöyyden perusteella. Epääminen ei kuitenkaan saa tapahtua yhdenvertaisuuden vastaisella tavalla syrjivästi. LIsäksi kunnalla on kaikesta huolimatta velvollisuus varata palveluihin määrärahoja tiedossa olevan tarpeen mukaisesti, eikä se voi esimerkiksi tietoisesti alimitoittaa talousarviotaan välttyäkseen määrärahasidonnaisten palveluiden järjestämiseltä.
Subjektiivisia oikeuksia ovat sivustolla jäljempänä esitetyistä palveluista muun muassa palveluasuminen, henkilökohtainen apu, tulkkauspalvelut tai kuljetuspalvelut. Määrärahasidonnaisia palveluita ovat muun muassa omaishoidon tuki, eräät apuvälineet sekä muut mahdolliset tukitoimet vaikkapa silloin, kun henkilö ei täytä subjektiiviselle oikeudelle asetettuja edellytyksiä.
Palvelusuunnittelu oikeusturvan ja hyvän yhteistyön takeena
Erittäin tärkeä osa kehitysvammaisen henkilön palveluiden ja tukitoimien kokonaisuudessa on niiden suunnittelu. Palveluiden ja tukitoimien osalta tämä tapahtuu vammaispalvelulaissa säädetyn palvelusuunnitelman ja kehitysvammalaissa säädetyn erityishuolto-ohjelman avulla. Molemmilla on erityinen rooli vammaisen henkilön oikeusturvan sekä kunnan ja vammaisen henkilön välisen sujuvan yhteistyön kannalta. Hyvän ja yhteistyössä suoritetun suunnittelun tuloksena molemmat osapuolet tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tietävät, mihin voivat tulevaisuudessa luottaa ja varautua.
Koottua tietoa vammaispalveluista on myös sähköisessä Vammaispalvelujen käsikirjassa. Käsikirja on tarkoitettu alan ammattilaisille asiakastyön ja päätöksenteon tueksi erityisesti vammaispalvelulain muutoksiin 1.9.2009 liittyen. Käsikirjan ylläpidosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
