Edunvalvonta

Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia päämiehen oikeuksista ja eduista.

Edunvalvonnan tarkoitus

Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät pysty itse pitämään huolta taloudellisista tai muista asioistaan. Holhoustoimilaissa säädetään edunvalvojan hakemisesta ja tehtävistä sekä päämiehen oikeuksista. Tarkoituksena on rajoittaa henkilön omia oikeuksia niin vähän kuin mahdollista.

Kenelle voidaan määrätä edunvalvoja?

Pysyvä edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, joka ei kykene esimerkiksi sairauden tai kehitysvammaisuuden vuoksi

  • valvomaan etuaan tai
  • huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidettua muulla tavoin (8 §).

Vanhemmat ovat automaattisesti alaikäisen henkilön edunvalvojia ilman erillistä määräystä.

Edunvalvoja on tarpeen vain silloin, kun (kehitys)vamma tai sairaus vaikuttaa henkilön ymmärrys- ja päätöksentekokykyyn siten, että asioiden hoito ei onnistu ilman tukea tai jos henkilö toimillaan vahingoittaa omaa etuaan.

Edunvalvojaa ei kuitenkaan tarvita, jos kehitysvammaisen henkilön asiat tulevat muulla tavoin esimerkiksi läheisten tuella henkilön edun mukaisesti hoidettua. Mikäli esimerkiksi henkilö itse pystyy antamaan valtakirjan asioidensa hoitamista varten tai ilmaisemaan ymmärrettävästi oman tahtonsa esimerkiksi pankissa käydessään, edunvalvojan määrääminen ei ole välttämätöntä. Valtakirjan voi kuitenkin antaa vain sellaista asiaa varten, jonka merkityksen henkilö itse ymmärtää.

Mihin hakemus edunvalvojan määräämiseksi tehdään?

Holhousviranomaisena toimii 1.1.2020 lähtien Digi- ja väestötietovirasto, josta voi aina kysyä neuvoa edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Digi- ja väestötietovirasto myöntää tarvittavat luvat ja valvoo edunvalvojien toimintaa. Digi- ja väestötietovirasto pitää yllä yhdessä aluehallintoviraston kanssa valtakunnallista holhousasioiden rekisteriä, josta voi tarvittaessa tarkistaa esimerkiksi, onko henkilölle määrätty edunvalvoja.

Jos henkilöä voidaan kuulla henkilökohtaisesti, ja hän pystyy itse antamaan suostumuksen tietyn edunvalvojan määräämiseksi, Digi- ja väestötietovirasto voi määrätä hänelle edunvalvojan. Ellei henkilö kykene antamaan suostumusta, käräjäoikeus antaa määräyksen. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto edunvalvonnan tarpeesta ja siitä, voidaanko henkilöä itseään kuulla asiasta päätettäessä.

Kuka voi toimia edunvalvojana?

Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tehtävään suostumuksensa. Henkilön sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun ohella henkilön taito ja kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus (5 §). Useimmiten edunvalvojaksi määrätään läheinen sukulainen tai henkilölle muuten läheinen henkilö. Ellei sopivaa läheistä henkilöä löydy, tehtävään määrätään yleinen edunvalvoja.

Edunvalvojan ja päämiehen yhteistyö

Henkilöä, jonka asioita edunvalvonnassa hoidetaan, kutsutaan päämieheksi.

Edunvalvojan ja päämiehen tulee toimia yhteistyössä. Edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse määräämästä omaisuudestaan (14 §).

Edunvalvojan on tiedusteltava päämiehen mielipidettä ennen kuin hän tekee päätöksen, jos

  • asiaa on päämiehen kannalta pidettävä tärkeänä ja
  • kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta.

Kuuleminen ei ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä (43 §).

Edunvalvojan tehtävät

Edunvalvoja määrätään yleensä hoitamaan päämiehen taloudellisia asioita. Tällöin hänellä on oikeus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa tehtävissä.

Tarvittaessa määräys voidaan antaa myös sellaisten henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten, joiden merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään (29 §). Edunvalvoja ei kuitenkaan voi edustaa päämiestään korostetusti henkilökohtaisissa asioissa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi suostumus avioliittoon tai lapseksiottamiseen, isyyden tunnustaminen tai testamentin tekeminen.

Edunvalvoja voidaan myös määrätä jotain tiettyä asiaa, kuten esimerkiksi perinnönjakoa tai kiinteistön kauppaa varten.

Huolenpito päämiehestä

Täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on päämiehen tarpeen ja olojen kannalta sekä päämiehen toivomukset huomion ottaen pidettävä asianmukaisena (42 §).

Pykälä on yleinen ja koskee kaikkia täysi-ikäiselle määrättyjä edunvalvojia, vaikka määräys olisi annettu vain taloudellisten asioiden hoitoa varten. Sitä on kuitenkin käytännössä tulkittu toisinaan melko suppeasti. Siksi joissain tilanteissa voi olla tarpeen laajentaa edunvalvojan määräys koskemaan myös henkilökohtaisia asioita kuten esimerkiksi asumiseen ja terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä.  

Omaisuuden hoitaminen

Edunvalvojan on hoidettava päämiehen omaisuutta siten, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan.

Edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen oikeuksista ja edistää hänen parastaan.

Päämiehelle on jätettävä omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten.

Päämiehen käyttöön on annettava hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiinsa nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja (37 §). Päämiehellä on aina itsellään oikeus määrätä työansioidensa käyttämisestä.

Edunvalvojan on pyynnöstä selvitettävä päämiehelle tämän taloudellista asemaa ja toimenpiteitä, joihin edunvalvoja on ryhtynyt omaisuutta hoitaessaan (39 §).

Kielletyt ja luvanvaraiset toimet

Edunvalvoja ei saa koskaan edes Digi- ja väestötietoviraston luvalla lahjoittaa päämiehensä omaisuutta tai tehdä siitä testamenttia.

Edunvalvoja voi ainoastaan Digi- ja väestötietoviraston luvalla tehdä suurempia päämiestä koskevia oikeustoimia. Tällaisia oikeustoimia ovat muun muassa kiinteän omaisuuden ja asunto-osakkeen ostaminen ja myyminen, lainan ottaminen (poikkeuksena opintolaina) ja omaisuuden panttaaminen, perinnönjako ilman oikeuden määräämää pesänjakajaa ja perinnöstä luopuminen, metsän myyminen ja hakkauttaminen myytäväksi sekä elinkeinon harjoittaminen (34 §). Edunvalvojan kannattaa aina suuremmissa asioissa olla yhteydessä Digi- ja väestötietovirastoon ja varmistaa, että toimet ovat sallittuja.

Oikeus saada tietoja

Päämiehellä on oikeus saada edunvalvojalta kaikki itseään koskevat tiedot. Edunvalvojalla on tehtäviinsä kuuluvissa asioissa oikeus saada ne tiedot, joihin päämiehellä olisi itsellään oikeus (88 ja 89 §).

Tilivelvollisuus

Edunvalvoja on velvollinen pitämään kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista (50 §). Edunvalvojan tulee tehdä vuosittain tili (vuositili), ellei Digi- ja väestötietovirasto ole päättänyt toisin (51 §).

Digi- ja väestötietovirasto valvoo, että päämiehen varoja käytetään oikein ja että päämies saa henkilökohtaiseen käyttöönsä riittävät käyttövarat.

Edunvalvojan palkkio

Edunvalvojalla on oikeus saada tehtävästään kulukorvaus ja kohtuullinen palkkio. Oikeusministeriö on antanut ohjeet palkkion määrästä. Ohjeita saa Digi- ja väestötietovirastosta.

Edunvalvojan tehtävän lakkaaminen

Käräjäoikeus vapauttaa hakemuksesta edunvalvojan tehtävästään, jos tarvetta edunvalvonnalle ei enää ole tai jos on tarvetta vaihtaa edunvalvoja. Hakemuksen edunvalvojan tehtävästä vapauttamiseen voi tehdä edunvalvoja, päämies itse tai Digi- ja väestötietovirasto. Edunvalvojan tehtävä lakkaa automaattisesti päämiehen kuollessa.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen

Käräjäoikeus voi rajoittaa henkilön toimintakelpoisuutta silloin, jos

  • täysi-ikäinen henkilö on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja
  • hänen varalisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa eikä
  • edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan.

Toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa siten, että

  • päämieheltä poistetaan kokonaan oikeus tehdä tiettyjä oikeustoimia (esim. lainan ottaminen ja antaminen) tai vallita tiettyä omaisuutta tai
  • hän voi tehdä oikeustoimia ainoastaan yhdessä edunvalvojansa kanssa tai
  • hänet julistetaan vajaavaltaiseksi (mikä on aivan äärimmäinen keino, johon ei pitäisi olla tarvetta).

Toimintakelpoisuutta voi rajoittaa vain sen verran kuin on välttämätöntä päämiehen edun suojaamiseksi.

Lisätietoja

Lisätietoja edunvalvonta-asioista saa Digi- ja väestötietovirastosta.

Lainsäädäntö

Holhoustoimilaki 1.4.1999/442