Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Edunvalvonta

Laki holhoustoimesta

Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät pysty itse pitämään huolta taloudellisista tai muista asioistaan. Holhoustoimilaissa säädetään edunvalvojan hakemisesta ja tehtävistä sekä päämiehen oikeuksista. 

Kenelle voidaan määrätä edunvalvoja?

Pysyvä edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, joka ei kykene esim. sairauden tai kehitysvammaisuuden vuoksi

  • valvomaan etuaan tai
  • huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidettua muulla tavoin. (8 §)

Vanhemmat ovat automaattisesti alaikäisen henkilön edunvalvojia ilman erillistä määräystä.

Edunvalvoja on tarpeen vain silloin, kun (kehitys)vamma tai sairaus vaikuttaa henkilön ymmärrys- ja päätöksentekokykyyn siten, että asioiden hoito ei onnistu ilman tukea tai jos henkilö toimillaan vahingoittaa omaa etuaan.

Eduvalvojaa ei tarvita, jos asiat tulevat muulla tavoin henkilön edun mukaisesti hoidettua. Mikäli henkilö itse pystyy antamaan valtakirjan asioidensa hoitamista varten tai ilmaisemaan ymmärrettävästi oman tahtonsa esimerkiksi pankissa käydessään, edunvalvojan määräys ei ole välttämätön. Valtakirjan voi kuitenkin antaa vain sellaista asiaa varten, jonka merkityksen henkilö itse ymmärtää.

Mihin hakemus edunvalvojan määräämiseksi tehdään?

Holhousviranomaisena toimii maistraatti, josta voi aina kysyä neuvoa edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Maistraatti myöntää tarvittavat luvat ja valvoo edunvalvojien toimintaa. Maistraatit pitävät yllä yhdessä aluehallintoviraston kanssa valtakunnallista holhousasioiden rekisteriä, josta voi esim. tarvittaessa tarkistaa, onko henkilölle määrätty edunvalvoja.

Jos henkilöä voidaan kuulla henkilökohtaisesti ja hän pystyy itse antamaan suostumuksen tietyn edunvalvojan määräämiseksi, oman alueen maistraatti voi määrätä edunvalvojan. Ellei henkilö kykene antamaan suostumusta, käräjäoikeus antaa määräyksen. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto edunvalvonnan tarpeesta ja siitä voidaanko henkilöä itseään kuulla asiasta päätettäessä.

Kuka voi toimia edunvalvojana?

Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tehtävään suostumuksensa. Henkilön sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun ohella henkilön taito ja kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus. (5 §) Useimmiten edunvalvojaksi määrätään läheinen sukulainen tai henkilölle muuten läheinen henkilö. Ellei sopivaa läheistä henkilöä löydy, tehtävään määrätään yleinen edunvalvoja.

Edunvalvojan ja päämiehen yhteistyö

Henkilöä, jonka asioita hoidetaan, kutsutaan päämieheksi.

Edunvalvojan ja päämiehen tulee toimia yhteistyössä. Edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä itse määräämästä omaisuudestaan. (14 §)

Edunvalvojan on tiedusteltava päämiehen mielipidettä ennen kuin hän tekee päätöksen jos,

  • asiaa on päämiehen kannalta pidettävä tärkeänä ja
  • kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta.

Kuuleminen ei ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä. (43 §)

Edunvalvojan tehtävät

Edunvalvoja määtätään yleensä hoitamaan päämiehen taloudellisia asioita. Tällöin hänellä on oikeus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa tehtävissä.

Tarvittaessa määräys voidaan antaa myös sellaisten henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten, joiden merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään. (29 §) Edunvalvoja ei kuitenkaan voi edustaa päämiestään korostetusti henkilökohtaisissa asioissa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, isyyden tunnustaminen tai testamentin tekeminen. 

Edunvalvoja voidaan myös määrätä jotain tiettyä asiaa, kuten esim. perinnönjakoa tai kiinteistön kauppaa varten.

Huolenpito päämiehestä

Täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle järjesteään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on päämiehen tarpeen ja olojen kannalta sekä päämiehen toivomukset huomion ottaen pidettävä asianmukaisena. (42 §)

Pykälä on yleinen ja koskee kaikkia täysi-ikäiselle määrättyjä edunvalvojia, vaikka määräys olisi annettu vain taloudellisten asioiden hoitoa varten. Sitä on kuitenkin käytännössä tulkittu toisinaan melko suppeasti. Siksi joissain tilanteissa voi olla tarpeen laajentaa edunvalvojan määräys koskemaan myös henkilökohtaisia asioita kuten esimerkiksi asumiseen liittyviä kysymyksiä.  

Omaisuuden hoitaminen

Edunvalvojan on hoidettava päämiehen omaisuutta siten, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan.

Edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen oikeuksista ja edistää hänen parastaan.

Päämiehelle on jätettävä omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten.

Päämiehen käyttöön on annettava hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiinsa nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja. (37 §) Päämiehellä on aina itsellään oikeus määrätä työansioidensa käyttämisestä.

Kielletyt ja luvanvaraiset toimet

Edunvalvoja ei saa koskaan edes maistraatin luvalla lahjoittaa päämiehensä omaisuutta tai tehdä siitä testamenttia.

Edunvalvoja voi ainoastaan maistraatin luvalla tehdä suurempia päämiestä koskevia oikeustoimia. Tällaisia oikeustoimia ovat mm. kiinteän omaisuuden ja asunto-osakkeen ostaminen ja myyminen, lainan ottaminen (poikkeuksena opintolaina) ja omaisuuden panttaaminen, perinnönjako ilman oikeuden määräämää pesänjakajaa ja perinnöstä luopuminen, metsän myyminen ja hakkauttaminen myytäväksi sekä elinkeinon harjoittaminen. (34 §) Edunvalvojan kannattaa aina suuremmissa asioissa olla yhteydessä maistraattiin ja varmistaa, että toimet ovat sallittuja. 

Oikeus saada tietoja

Päämiehellä on oikeus saada edunvalvojalta kaikki itseään koskevat tiedot. Edunvalvojalla on tehtäviinsä kuuluvissa asoissa oikeus saada ne tiedot, joihin päämiehellä olisi itsellään oikeus. (88 ja 89 §)

Tilivelvollisuus

Edunvalvoja on velvollinen pitämään kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. (50 §) Edunvalvojan tulee tehdä vuosittain tili (vuositili) maistraatille, ellei maistraatti ole päättänyt toisin. (51 §)

Maistraatti valvoo, että päämiehen varoja käytetään oikein ja että päämies saa henkilökohtaiseen käyttöönsä riittävät käyttövarat.

Edunvalvojan palkkio

Edunvalvojalla on oikeus saada tehtävästään kulukorvaus ja kohtuullinen palkkio. Oikeusministeriö on antanut ohjeet palkkion määrästä. Ohjeita saa maistraatilta.

Edunvalvojan tehtävän lakkaaminen

Käräjäoikeus vapauttaa hakemuksesta edunvalvojan tehtävästään, jos tarvetta edunvalvonnalle ei enää ole tai jos on tarvetta vaihtaa edunvalvoja. Hakemuksen edunvalvojan tehtävästä vapauttamiseen voi tehdä edunvalvoja, päämies itse tai maistraatti. Edunvalvojan tehtävä lakkaa automaattisesti päämiehen kuollessa.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen

Käräjäoikeus voi rajoittaa henkilön toimintakelpoisuutta silloin, jos

  • täysi-ikäinen henkilö on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja
  • hänen varalisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa eikä
  • edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan.

Toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa siten, että

  • päämieheltä poistetaan kokonaan oikeus tehdä tiettyjä oikeustoimia (esim. lainan ottaminen ja antaminen) tai vallita tiettyä omaisuutta tai
  • hän voi tehdä oikeustoimia ainoastaan yhdessä edunvalvojansa kanssa tai
  • hänet julistetaan vajaavaltaiseksi. (aivan äärimmäinen keino, johon ei pitäisi olla tarvetta)

Toimintakelpoisuutta voi rajoittaa vain sen verran kuin on välttämätöntä päämiehen edun suojaamiseksi.