AAC-menetelmät

 _{Teksti: Mari Vehmanen, kuvat: Laura Vesa} 

Puhetta ja puheen ymmärtämistä on mahdollista tukea monin erilaisin tavoin. Nämä keinot voivat olla käytössä väliaikaisesti tietyssä elämänvaiheessa tai vaikka ihmisen koko iän. Eri tukikeinot toimivat usein rinnakkain ja täydentävät toisiaan.

Kaikille kommunikoinnin tukikeinoille on yhteistä, että puhevammaisen henkilön itsensä lisäksi myös hänen läheistensä on hallittava ne. Muuten todellista vuorovaikutusta ei voi syntyä.

Olemuskielellä tarkoitetaan muun muassa eleitä, ilmeitä, äännähdyksiä, äänensävyjä, asentoja ja toimintaa. Olemuskieltä voi hyödyntää puheen rinnalla. Toisaalta vaikeasti vammaisella henkilöllä se saattaa olla jopa tärkein kommunikointikeino.

Tukiviittomia käytetään puheen rinnalla. Puheesta viitotaan keskeisimmät eli niin kutsutut avainsanat. Käytössä ovat lisäksi ilmeet, eleet ja äänensävyt. Varsinaisesta viittomakielestä ei siis ole kyse.

Viitotulla puheella taas tarkoitetaan puhutun kielen sanatarkkaa kääntämistä viittomiksi. Käytössä voivat olla myös sormiaakkoset.

Esineillä kommunikoitaessa apuna käytetään tuttuja tavaroita, materiaaleja tai vaikka pienoismalleja. Ne saattavat symboloida esimerkiksi tiettyjä askareita: lusikka syömistä ja hammasharja iltapesua.

Kuvat ovat monelle puhevammaiselle tärkeä apukeino. Perhe voi vaikka koota lehtileikkeistä ja piirroksista oman kuvakansion kommunikoinnin tueksi. On myös olemassa valmiita kuvapankkiohjelmia ja kokonaisia kuvakielijärjestelmiä.

Bliss-kieli on kansainvälinen kommunikointitapa, jossa sanat korvataan erityisillä bliss-symboleilla. Yhteisesti hyväksyttyjä symboleita on tällä hetkellä yli 3 000.

Markkinoilla on monenlaisia elektronisia puhevammaisten käyttöön tarkoitettuja laitteita, jotka tuottavat ääntä tai kirjoitettua tekstiä. Jopa tavallisen iPod-soittimen voi lisäohjelman avulla muuntaa puhelaitteeksi. Myös tavallinen tietokone soveltuu oikeiden ohjelmien ja lisälaitteiden avulla kommunikoinnin tueksi.

”Elekielen merkitystä ei pidä vähätellä. Joskus puhevammainen henkilö voi sanoa yhtä, mutta ilme kertoo totuuden.”
- puhevammaisten tulkki Kirsi Pöyry