Esteettömästi osallistumaan

Esteettömyys tarkoittaa sitä, että myös kehitysvammainen ihminen saa samoja palveluita, välineitä, tietoa sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuin muutkin ihmiset. Kaikkien tulisi yhtäläisesti pystyä tarttumaan työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun ilman, että ympäristön rakenteet tai asenteet sen ehkäisevät.

Esteettömyys rakennetussa ympäristössä edistää kaikkien toimimista sisällä ja ulkona. Se kuuluu ihan tavalliseen arkeen. Kauppojen sähkökäyttöiset ovet, kirjastojen kulkuluiskat, selkeät opastekyltit ja monet muut ratkaisut helpottavat kaikenlaisten ja kaikenikäisten asiointia.

Saavutettavuus on osa esteettömyyttä
Saavutettavuus-käsitettä käytetään, kun puhutaan palveluista ja tuotteista. Sen avulla määritellään, miten toimintojen tai tuotteiden suunnittelijat, rahoittajat ja toteuttajat osaavat ottaa huomioon erilaisten käyttäjien tarpeet.

Saavutettavien julkisten verkkopalvelujen luominen on tärkeää. Palvelut, jotka ottavat huomioon ihmiset, joilla on oppimisen ongelmia, ovat kaikille hyviä.  Selko-e  -sivulta löydät lisätietoa saavutettavuudesta.

Esteettömyys kannattaa aloittaa suunnittelusta 
Esteettömyyteen liittyy niin yksinkertaisia pieniä valintoja kuin suuria päätöksiäkin. Esteettömyyttä katsotaan usein suhteessa rahaan. Kun rakennuksen esteettömyys suunnitellaan kunnolla ennen rakentamisen aloittamista, eivät kustannukset kuitenkaan lisäänny. Sen sijaan valmiiseen rakennukseen jälkikäteen tehdyt muutostyöt nostavat sen hintaa turhaan.

Esteettömyyden pitäisi istua rakennuksen suunnitteluun ja kulkea mukana rakentamisen jokaisessa työvaiheessa viimeistelyyn asti. Myös muualla esteettömyys ja saavutettavuus vaativat lähinnä hyvää etukäteissuunnittelua. Esimerkiksi liikunnan massatapahtumia voidaan kehittää saavutettavuuden suuntaan. Lue lisää saavutettavista liikuntatapahtumista Aikuis-Malikkeen sivulta.

Esteettömyys ei ole mielipide, vaan se on todennettavissa yhteisesti sovitun kriteeristön avulla. Kriteerejä ovat olleet synnyttämässä eri vammaisjärjestöjen edustajat. Siksi oikein toteutetun ympäristön pitäisi aidosti toimia kaikenlaisilla käyttäjillä.

Asiantuntijoilta saa hyviä neuvoja
Invalidiliitossa kehitetyn ESKEH-kartoitusmenetelmän avulla kohteen esteettömyyttä voidaan tarkastella sekä liikkumisen että aistienvaraisen toiminnan kannalta. Esteettömyyden arviointi on mittaamisen lisäksi havainnointia.

Esteettömyys on monissa kunnissa vielä uusi asia. Kunnallisia esteettömyysasiamiehiä toimii ainakin Turussa, Laitilassa, Espoossa, Tampereella, Lappeenrannassa ja Vaasassa. Myös Näkövammaisten Keskusliitolla ja Invalidiliitolla on omat esteettömyysasiamiehensä. Suomessa on olemassa jo rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajan koulutuksen saaneita henkilöitä.

Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike antaa lisätietoa esteettömyydestä ja turvallisuudesta etenkin retkien ja tapahtumien järjestäjille.