Valtakunnallinen toiminta

Työntekijän kokemuksia perheiden kanssa työskentelystä:

Perheiden arkea Pohjanmaalla

Isovanhempien apu ja luotettavat kunnan työntekijät ovat tärkeitä

Perheen arki alle 15 000 asukkaan keskipohjalaiskunnassa onnistuu, kun kehitysvammaisilla vanhemmilla on tukiverkostoonsa luottamukselliset suhteet. Erityisen tärkeää perheelle on isovanhempien apu. Kunnan vammaispalvelun työntekijä kertoo, että näiden perheiden kanssa tulee eteen yllättäviä ja haastavia tilanteita.

"Perheiden ja työntekijän välillä täytyy vallita luottamus ja kanssakäymisemme pitää olla luontevaa. Useimmin perheen äiti on se osapuoli, joka tarvitsee monenlaista apua ja tukea läpi elämän. Vain yhdessä perheessä isällä on oppimisen tai ymmärtämisen vamma. Kotipalvelu, perhetyöntekijän apu, päivähoidon antama tuki, mielenterveystoimiston palvelut, lastensuojelun työntekijät ja tilapäinen perhehoito auttavat yhteistyössä vanhempia eteenpäin. "

"Vanhemmuuden käsittäminen on näille henkilöille vaikeaa. He tarvitsevat apua esimerkiksi ruuanlaitossa, kasvatuskysymyksissä ja rahankäytössä. Useimmiten vanhemmat tiedostavat vammansa ja ottavat mielellään työntekijän avun vastaan. He saattavat kiitellä minua siitä, että selvennän heille asioita, joita heidän olisi muuten vaikea ymmärtää. Yhden äidin puolesta toimin hänen edustajanaan tilanteessa, jossa selvitettiin hänen kehitysvammaisen lapsensa tekemää rikettä. Perheen isä itse pyysi minut tehtävään ja lapsikin hyväksyi minut tilanteeseen hyvin luontevasti."

"Ainoastaan yhden perheen kanssa työskentely ei onnistu. Joudun toistuvasti vetomaan lastensuojelulakiin, jotta äiti suostuisi viemään lapsensa hänen tarvitsemaansa terapiaan ja leikkauksiin. Tässä työssä lastensuojelulain onkin oltava koko ajan takaraivossa. "

"Meillä perheiden elintaso on vaatimaton, mutta he eivät ole toimeentulotuen asiakkaita. Olemme tukeneet heitä tekemään pankin kanssa maksupalvelusopimuksia esimerkiksi vuokranmaksusta. Kerran kuitenkin kävi niin, että äiti päätti käydä nostamassa koko eläkkeensä automaatista heti vuorokauden vaihduttua. Maksupalvelu ei sitten voinut ottaa vuokrarahoja tililtä ja suoritus jäi hoitamatta. Kun tilanne toistui, pankki alkoi pyynnöstäni tutkia asiaa ja rahojen katoamisen syy selvisi valvontakamerasta."

"Näillä perheillä ei ole edunvalvojia, vaan tulemme apuun silloin, jos jokin menee pieleen. Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä tai isovanhemmat auttavat heitä rahakysymyksissä. Kukaan heistä ei ole toimeentulotuen asiakas meillä."

"Perheiden asuinolosuhteet ovat yleensä kohtuulliset. He asuvat vuokralla. Joidenkin asuinympäristö ei kuitenkaan ole lapselle paras mahdollinen. Yksi äiti jättää lapsensa toistuvasti yksin rauhattomaan ympäristöön ja yksi perhe puolestaan haluaa asua isän kotitalossa ala-arvoisissa oloissa."

"Vanhemmiksi nämä äidit ovat tulleet yleensä puolisonsa ehdotuksesta. Eräässä perheessä isä vaati äitiä tekemään kanssaan toisenkin lapsen, jotta perhe saisi enemmän lapsilisää. Toisilla äideillä on myös ollut toiveena muuttua vanhemmuuden avulla samanlaiseksi kuin muut. Lapsia halutaan tehdä sama määrä kuin omilla sisaruksilla tai muilla lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä on. Lapsen saamisen odotetaan pistävän vanhemman samalle viivalle kuin kaikki muut."

"Olen keskustellut yhden äidin kanssa perhesuunnittelusta ja saanut hänet uudestaan harkitsemaan toisen lapsen hankkimista. Hänellä kun on ollut suuria vaikeuksia selviytyä jo ensimmäisenkin lapsensa kanssa. Äiti päätyi itse myöhemmin sterilisaatioon. Olin operaatiossa hänen tukenaan. Vanhemman vamman periytyminen lapselle näkyy monissa perheissä, mutta aihetta ei ole nostettu esiin. Ongelmia tulee eteen myös sellaisissa tilanteissa, joissa lapsi ohittaa äitinsä älykkyydessä."

"Parisuhde saattaa olla hyvinkin toimiva siten, että kehitysvammaisen vanhemman puoliso hoitaa esimerkiksi raha-asiat ja kaiken muun sellaisen, johon hän ei pysty. Toiset äidit ovat yksinhuoltajia."

"Yksinäisyyteen en ole törmännyt kuin yhdessä tapauksessa, jossa äidillä on mielenterveysongelmia. Hänen puolisonsa kulkee muualla töissä ja nainen masentuu hänen ollessaan yksin kotona. Tälle äidille olen järjestänyt mahdollisuuden käydä mielenterveysongelmaisten kokoontumispaikassa."

"Perheitä pyrimme myös tukemaan siten, että tarjoamme lapsille harrastusmahdollisuuksia. Maksamme heille esimerkiksi uimalippuja. Yhden yksinhuoltajaperheen lähetämme joka kesä viikoksi maatilamatkailulomalle."

"Minun täytyy usein muistuttaa esimerkiksi kotipalvelua siitä, etteivät nämä vanhemmat pysty omaksumaan asioita normaalisti. Jokaisen henkilön oppimiskyky on yksilöllinen, eikä esimerkiksi kahdeksanvuotiaan tasolla olevan äidin voi olettaa oppivan mahdottomia. Tuen tarve ei katoa mihinkään."


Teksti: Pia Kirkkomäki, 2006