Isoäiti

Isovanhemman iloa ja huolta

"Sanoin sitten tyttärelleni, että suon teille tämän yhden lapsen. Tiesin kyllä joutuvani lapsesta vastuuseen."


Mummu kertoo:

" Kuullessani lievästi kehitysvammaisen tyttäreni raskaudesta kysyin, onko hän harkinnut aborttia. Tytär vastasi kielteisesti. Olin tiennyt, että hän haluaisi oman lapsen. Hän eli parisuhteessa, mutta olimme kyllä jossakin vaiheessa sopineet, ettei pari hankkisi lapsia. Sanoin sitten tyttärelleni, että suon teille tämän yhden lapsen. Tiesin kyllä joutuvani lapsesta vastuuseen. Nyt myöhemmin hän on ymmärtänyt silloisen kantani. Hän myöntää itsekin, että vanhemmuus on raskasta. Lapsen kanssa täytyy jaksaa puuhailla, eikä hänelle saa raivostua turhista. "

" Lapsenlapseni on nyt parivuotias. Hän on kehittynyt normaalisti, vaikkakin on kamalan vilkas pikku papukaija ja kiipeilee paljon. Pikkuinen on luonani ainakin yhden yön viikossa, jotta vanhemmille jää yhteistä aikaa. Lapsi jää mummolaan mielellään. Luemme, leikimme ja teemme monenlaisia kodin askareita yhdessä."

" Perhe muutti lähemmäksi meitä isovanhempia ja halusi samalla kaventaa liian aktiivista ja tunkeilevaa viranomaisverkostoa, joka heidän kotonaan vieraili. Tukihenkilöistä muodostui heille ihan riesa, joka puuttui perheen elämään ja vaikeutti arkea jo odotusaikana. "

" Ennen vauvan tuloa nuori perhe hankki kaikki mahdolliset vaatteet ja varusteet. Lastenhoito sujuu heiltä, mutta asunnon siisteydestä löydän usein huomautettavaa. Olen päättänyt, etten tee asioita heidän puolestaan, vaan odotan heidän tarttuvan siivousvälineisiin itse. Lapsen lakanat tosin vaihdan puhtaisiin ja torun perhettä siitä, että he antavat lapsen syödä sängyssä. Annan vanhempien elää mahdollisimman normaalia arkea ja käyn heillä vain heidän toiveidensa mukaisesti. "

" Rahankäyttöä nuoret eivät hallitse, vaan heillä on taipumus tuhlata kaikki, mitä tililtä löytyy. Minä opetan heitä ottamaan vastuun rahojen riittävyydestä ja tekemään ennakkolaskelmia tulevasta käteiskassan avulla. Yritän myös opettaa tyttäreni laittamaan uusia ruokalajeja, jotta lapsi saisi mahdollisimman monipuolista ravintoa."

" Tyttäreni miehellä on mielenterveysongelmia. Kaikki sujuu hyvin niin kauan, kun hän suostuu ottamaan lääkkeensä. Jos lääke jää ottamatta, miehestä tulee todella hankala ympäristölleen. Silloin hän ei mene töihin eikä hoida muitakaan asioitaan. "

" Lapsenlapsi on nykyään päiväkodissa. Olen pohtinut sitä, kuka tukee lasta hänen mennessään kouluun. En kuitenkaan jaksa murehtia asiaa, sillä kaikella on tapana järjestyä tavalla tai toisella."