Valmennusta tarvitsevat myös vanhemmat ja henkilökunta

Luottamuksen syntyminen vie aikaa

Kotoa muuttavan lisäksi valmennusta tarvitsevat vanhemmat ja henkilökunta

^{Teksti: Tupu Sammaljärvi}

Lapsuudenkodista pois muuttavalla kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus itsenäiseen elämään. Vanhempien on osattava päästää irti, ja muuttajaa on rohkaistava luottamaan omiin vahvuuksiinsa – siihen, että pärjää. Isoon muutosvaiheeseen on valmistauduttava hyvissä ajoin.

Kouluttaja Esa Nyman Kehitysvammaisten Tukiliitosta muistuttaa, että itsenäistymisen merkitystä muuttajalle itselleen sekä vanhemmille on pohdittava kunnolla.

-          Vanhemmat pitävät liikaakin katsettaan erityisessä lapsessaan ja unohtavat itsensä. Kotona on syytä keskustella ja miettiä muuttoon liittyviä asioita kaikkien näkökulmasta.  Erityislapsen vanhemmille lapsesta ”luopuminen” ja ”luovuttaminen” on keskimääräistä haastavampaa. Riippuvuutta ei kuitenkaan pidä tuossa vaiheessa ylläpitää, vaan on katsottava tulevaisuuteen myönteisesti.

Nyman toteaa, että sekä muuttaja itse että hänen läheisensä tarvitsevat muuttovalmennusta. Myös asumisyksikön henkilökunnalle se on tarpeen; etenkin, jos kyse on uudesta yksiköstä.

-          Muuttovalmennuksessa vanhempia tuetaan siihen, että pystyvät päästämään lapsestaan irti. Henkilökunta puolestaan saa valmiuksia vanhempien kohtaamiseen, vuorovaikutukseen ja ammatilliseen työotteeseen.  Kaikkien osapuolten välille on hyvä saada syntymään kumppanuus. Silloin siirtymävaiheessa voidaan yhdessä tukea toinen toistaan.

Myötämielisyyttä

Muuttovalmennus on hyvä rakentaa erityisen lapsen vahvuuksille, joilla kompensoidaan puutteellisiksi jääneitä elämäntaitoja.  Pärjäämistä on hyvä vahvistaa hyvissä ajoin ennen muuttoa. Nyman sanoo, että jos lapsi kasvaa passiiviseksi ja kontaktikyvyttömäksi, tulee vanhemmille usein tunne, ettei tämä pärjää ilman heitä.

-          Lapsen ominaisuudet joko tukevat muuttoa tai sitten eivät.

Jos vanhemmat ovat tottuneet tekemään asioita muuttajan puolesta, voivat näkemykset kolista vastakkain: työntekijät näkevät muuttajan aikuisena, jolla on itsemääräämisoikeus, vanhemmat puolestaan lapsena. Tämä voi aiheuttaa suhtautumisongelmia ryhmäkodin henkilökunnan ja vanhempien välille.  Vuosien kuluessa perheessä on syntynyt niin vahva side, että muiden osaamiseen luottaminen ei synny hetkessä. Ääritapauksissa tämä johtaa tilanteeseen, jossa jotkut vanhemmat saattavat sabotoivat työntekijöiden asettamia tavoitteita esimerkiksi muuttajan terveiden elämäntapojen muutoksessa.

-          Vanhemmat pitää saada sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Kun koulutan henkilökuntaa, muistutan heille siitä, että vanhemmilla voi olla erityisiä vaikeuksia luopua lapsesta. Jotkut vanhemmat eivät pysty koskaan saavuttamaan luottamuksentunnetta. Kohtuullisesti toimiva vuorovaikutuskin riittää, kunhan vanhempien kanssa ei ryhdytä ”miekkailemaan”. Myötämielisyys usein riittää, että vanhempi kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi.

Esa Nyman toteaa, että myös asumisyksikön asukkaiden, vanhempien/läheisten ja työntekijöiden välinen yhteistyö on tärkeää. Jännitteitä voi olla ja siksi on tärkeää, että kaikki yhdessä miettivät ja sopivat, mikä toimii juuri tässä yhteisössä ja mitä on kehitettävä. Asuinyhteisö itse määrittelee omat toimintatapansa. Tämä ei ole vanhempien asia.

Solmut auki

Esa Nyman tekee työkseen muuttovalmennusta, perehdytyskoulutusta ja konsultaatiota muuttoon ja yhteisöllisyyteen liittyen.

-          Kuuntelen osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia. Ulkopuolisena minun on helpompi kertoa, miten rakennetaan koti, jossa kaikkien on hyvä olla.

Aika ajoin asumisyhteisöissä nousee esiin pulmia, jotka edellyttävät puuttumista.

-          Enimmäkseen yhteistyö on yhteisöissä toimivaa, ja vaikeistakin asioista uskalletaan puhua. Joskus on vaikeuksia pitää kiinni sovituista asioista.

Esa Nyman aukoo solmukohtia ja auttaa osapuolia toimivaan vuorovaikutukseen.

-          Kyse voi olla hyvin yksinkertaisestakin asiasta. Lähinnä silloin kyse on siitä, että itse kukin oppii toimimaan toista kunnioittavalla ja arvostavalla tavalla.

Jos katsot, että asumisyksikössä on tarvetta koulutukseen, valmennukseen tai konsultointiin, ota yhteys kouluttaja Esa Nymaniin. Puhelin 0207 718 331, sähköposti esa.nyman@kvtl.fi.

Kirjoitus on julkaistu Tukiviestissä 3/2011.