Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Ajankohtaista

2.1.2013
Alkuvuosi on hyvä aika hakea omaishoidon tukea
 

Päivittäin iäkkäitä, vammaisia tai pitkäaikaissairaita läheisiään kotona hoitavia ihmisiä, joita voidaan pitää omaishoitajina, on Suomessa Omaiset ja Läheiset -Liitto ry:n mukaan noin 300 000, joista kuitenkin vain reilu 10 % saa omaishoidon tukea kotikunnaltaan. Voidaan siis olettaa, että myös iso osa kehitysvammaista läheistään hoitavista ihmisistä ei tätä palvelua tällä hetkellä saa.

 

Omaishoidontukeen sisältyy hoitopalkkion lisäksi palveluita

Omaishoidon tuesta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaapäivistä ja muista omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidosta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välille omaishoitosopimus, joka on yleensä voimassa toistaiseksi.

Omaishoitajan hoitopalkkio porrastetaan hoidon vaativuuden ja sitovuuden perusteella. Vuonna 2013 palkkion suuruus on vähintään 374,51 e/kk. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 749,01 e/kk.

Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää vähäisen osan vuorokaudesta (yleensä keskimäärin enintään 7 tuntia) kotinsa ulkopuolella, esimerkiksi kehitysvammainen lapsi on koulupäivän ajan poissa kotoa. Kunnan on järjestettävä hoidettavan asianmukainen hoito omaishoitajan vapaapäivien ajaksi.

 

Kenellä on oikeus omaishoidon tukeen?

Vaikka kyseessä on määrärahasidonnainen palvelu, johon ei kenelläkään ole ehdotonta oikeutta, on kunnan joka tapauksessa varattava siihen määrärahoja kunnassa esiintyvään palvelun tarpeeseen nähden riittävästi. Kunnan on päätöksiä tuen myöntämisestä tehdessään kohdeltava kuntalaisia yhdenvertaisesti. Välillä silti käy esimerkiksi niin, että tukeen varattuja määrärahoja ei enää loppuvuodesta ole kunnassa jäljellä, joten myönteisiä tukipäätöksiä ei enää sinä vuonna voida tehdä. Alkuvuosi on tältä kannalta kehitysvammaista läheistään hoitavalle henkilölle hyvä aika miettiä tuen hakemista.

Henkilökohtaisen avun myöntäminen kehitysvammaiselle henkilölle ei estä häntä kotona hoitavaa läheistä saamasta omaishoidon tukea. Omaishoidon tuki ei liioin ole mitenkään sidoksissa hoidettavalle mahdollisesti myönnettyihin vammaistukiin. Vaikka tukea omaishoidosta annetun lain mukaan myönnetään nimenomaan kotioloissa tapahtuvaan hoitoon tai huolenpitoon, ei tuen saamiseksi vaadita, että omaishoitaja ja hoidettava jatkuvasti oleskelisivat kotona, eivätkä normaaliin elämään kuuluvat matkat ja ajan viettäminen vaikkapa kesämökillä vie oikeutta tukeen.

 

Tuen hakeminen

Omaishoidon tukea haetaan kotikunnan sosiaalitoimelta. Lisätietoja tuesta löytyy myös Tukiliiton lakineuvonnan sivuilta:
http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/aihealueet-aakkosittain/palvelut-ja-tukitoimet/omaishoito/.

 

Teksti Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

 

Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=797

 

 

   

 
Takaisin