Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Ajankohtaista

29.5.2012
HS, Vastaväite: Kehitysvamma ei ole sairaus
 

Helsingin Sanomissa 29.5.2012 Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja esittivät vastaväitteen aiemmin ilmestyneeseen Vieraskynä-kirjoitukseen, jossa Sisätautiopin dosentti Robert Paul esitti, että kehitysvammaisuutta tulisi käsitellä sairautena.Voit lukea julkaistun vastaväitteen osoitteessa:
www.hs.fi/paakirjoitukset/Kehitysvamma+ei+ole+sairaus/

Koko kirjoitus lyhentämättömänä on luettavissa alla:

 

Kehitysvammaa ei tule käsitellä sairautena

Sisätautiopin dosentti Robert Paul esitti lauantaina (HS 26.5.2012) Vieraskynässä, että kehitysvammaisuutta tulisi käsitellä sairautena. Paul kertoo työskennelleensä kolme vuotta ruotsinkielisten kehitysvammaisten palveluista vastaavan Kårkullan kuntayhtymän ylilääkärinä. Hän toteaa sisätautilääkärin koulutukseensa vedoten tottuneensa ajattelemaan ihmisten poikkeavia oireita, löydöksiä ja tuntemuksia sairauslähtöisesti ja jatkaa: ”Jos aikuinen ihminen kävelee huonosti, kuolaa ja käyttää vaippoja, eikä osaa puhua tai kirjoittaa, ajattelen että hänellä on vakava sairaus.”
Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Suomessa on arviolta noin 40 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma. Vamma voi johtua joko syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää, kuten Paulkin kirjoituksessaan toteaa, kokonaan selvittämättä.

Kehitysvamma ei siis ole sairaus, eikä sitä tule sairautena käsitellä. Vammainen henkilö voi toki elämänsä mittaan olla terve tai sairas siinä missä muutkin ihmiset. Kehitysvamma on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta on suunniteltu meille kaikille.

Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, suun motoriikan hallintaa, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampia kuin muille. Kuitenkin kehitysvammaiset ihmiset oppivat monia asioita samalla tavalla kuin muut. Varsinkin kun heille annetaan asianmukaista tukea ja mahdollisuus oppimiseen.

Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme. Näin on myös Paulin Kårkullassa kohtaamien huonosti kävelevien, kuolaavien, vaippoja käyttävien, puhumattomien ja kirjoitustaidottomien ihmisten kohdalla.

Jotta kehitysvammaiset ihmiset voisivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita. Nämä voivat liittyä kommunikaatioon, omatoimisuuteen, kodinhoitoon, sosiaalisiin taitoihin, ympäristössä liikkumiseen, terveyteen ja turvallisuuteen, kirjallisiin taitoihin, vapaa-aikaan ja työhön. Yksilöllinen ja tarpeenmukainen tuki auttaa kehitysvammaista ihmistä elämään hyvää, hänelle luontaista itsenäistä elämää.
Siinä olemme dosentti Paulin kanssa yhtä mieltä, että asenteiden on muututtava, erityisesti niiden on muututtava ihmisten palveluista vastaavien keskuudessa, jotta kehitysvammaistenkin mammografiat, papakokeet, rokotukset, aistitoimintojen terveystarkastukset ja luuston tiheyden tutkimukset toteutuvat aivan samassa laajuudessa kuin kenen tahansa kansalaisen kohdalla.


Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Jyrki Pinomaa
puheenjohtaja
Risto Burman
toiminnanjohtaja



       

 

 

 

Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=573
 
   

 
Takaisin