Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Ajankohtaista

26.8.2011
Palveluasuminen ei takaa itsenäisyyttä
 

Suomessa on alettu selvittää vammaisten palveluasumisen tasoa. Tällä hetkellä vammaiset kohtaavat osassa asumisyksikköjä mielivaltaista kohtelua: heitä esimerkiksi lääkitään enemmän kuin olisi tarpeen. Vammaiset ja heidän omaisensa toivovat, että asumiselle järjestyisi ulkopuolinen valvonta.

Eräs 22-vuotias liikuntarajoitteinen tyttö pääkaupunkiseudulta kertoo sähköpostihaastattelussa näin:

- Muutettuani pois kotoa vanhempieni luota haaveilin itsenäisyydestä, mutta hyvin nopeasti huomasin, että palvelutalossa asuminen on hyvin kaukana siitä. Sain hyvin nopeasti kokea olevani rasite, koska tiesin mitä halusin ja aloin yhä enemmän pitää itsemääräämisoikeudestani kiinni. Todellisuudessa joudun kuitenkin lähes päivittäin luopumaan omista toiveistani.

Lain mukaan palveluasunnoissa olisi asukkaiden toiveet ja mielipiteet aina otettava huomioon. Eri kehitys- ja liikuntavammaisten asuntoloissa on kuitenkin hyvin vaihtelevia hoitokäytäntöjä.

- Vammaishoidon valvonta ei tällä hetkellä toimi kunnolla, ja asumisyksiköissä esiintyy mielivaltaistakin kohtelua, kertoo lakimies Juha-Pekka Konttinen kehitysvammaisten ihmisoikeusjärjestöstä Kynnyksestä.

 

Räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin halutaan puuttua

- Palvelutalossa unohdetaan usein, että me olemme ihmisiä, ja meitä hoidetaankin niin sanotusti koneina. Henkilökunta ei pysty ajattelemaan meitä yksilöinä. Me, jotka elämme vammamme kanssa joka päivä, emme selvästikään päättäjien mielestä ole kykeneviä tietämään omaa parastamme, 22-vuotias tyttö jatkaa.

Konttisen mukaan asumisyksiköissä pidetään melko usein ovia suljettuina.

- Räikeimmissä tapauksissa voi olla, että kehitysvammaisia henkilöitä lääkitään, jotta he olisivat rauhallisempia. Joissain ääritapauksissa olen kuullut, että voidaan käyttää mattoon käärimistä tai pakkopaitoja, sanoo Konttinen.

Hän toivoisi, että kehitys- sekä liikuntavammaisten asumista varten saataisiin myös ulkopuolista valvontaa esimerkiksi aluehallintavirastoista.

- Tulevaisuudessa pitäisi pystyä puuttumaan räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja epäasiallisiin hoitokäytäntöihin.

 

Uudella hankkeella tietoa kaikista asumisyksiköistä

Tämän vuoden huhtikuussa käynnistyi RAY:n rahoittama hanke, jolla selvitetään, miten vammaisten oikeudet toteutuvat kaikissa Suomen vammaisasumisyksiköissä. Kynnyksen lakimiehen Juha-Pekka Konttisen mukaan hanketta varten kirjataan nyt tarkat määritelmät siitä, miten vammaisten oikeuksia pitäisi toteuttaa.

Suomessa on 35 000 - 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista suurin osa tarvitsee runsaasti yksilöllistä apua ja tukea asumisessaan.

 

Lähde: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/

 

Suomessa on alettu selvittää vammaisten palveluasumisen tasoa. Tällä hetkellä vammaiset kohtaavat osassa asumisyksikköjä mielivaltaista kohtelua: heitä esimerkiksi lääkitään enemmän kuin olisi tarpeen. Vammaiset ja heidän omaisensa toivovat, että asumiselle järjestyisi ulkopuolinen valvonta.

Eräs 22-vuotias liikuntarajoitteinen tyttö pääkaupunkiseudulta kertoo sähköpostihaastattelussa näin:

- Muutettuani pois kotoa vanhempieni luota haaveilin itsenäisyydestä, mutta hyvin nopeasti huomasin, että palvelutalossa asuminen on hyvin kaukana siitä. Sain hyvin nopeasti kokea olevani rasite, koska tiesin mitä halusin ja aloin yhä enemmän pitää itsemääräämisoikeudestani kiinni. Todellisuudessa joudun kuitenkin lähes päivittäin luopumaan omista toiveistani.

Lain mukaan palveluasunnoissa olisi asukkaiden toiveet ja mielipiteet aina otettava huomioon. Eri kehitys- ja liikuntavammaisten asuntoloissa on kuitenkin hyvin vaihtelevia hoitokäytäntöjä.

- Vammaishoidon valvonta ei tällä hetkellä toimi kunnolla, ja asumisyksiköissä esiintyy mielivaltaistakin kohtelua, kertoo lakimies Juha-Pekka Konttinen kehitysvammaisten ihmisoikeusjärjestöstä Kynnyksestä.

Räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin halutaan puuttua

- Palvelutalossa unohdetaan usein, että me olemme ihmisiä, ja meitä hoidetaankin niin sanotusti koneina. Henkilökunta ei pysty ajattelemaan meitä yksilöinä. Me, jotka elämme vammamme kanssa joka päivä, emme selvästikään päättäjien mielestä ole kykeneviä tietämään omaa parastamme, 22-vuotias tyttö jatkaa.

Konttisen mukaan asumisyksiköissä pidetään melko usein ovia suljettuina.

- Räikeimmissä tapauksissa voi olla, että kehitysvammaisia henkilöitä lääkitään, jotta he olisivat rauhallisempia. Joissain ääritapauksissa olen kuullut, että voidaan käyttää mattoon käärimistä tai pakkopaitoja, sanoo Konttinen.

Hän toivoisi, että kehitys- sekä liikuntavammaisten asumista varten saataisiin myös ulkopuolista valvontaa esimerkiksi aluehallintavirastoista.

- Tulevaisuudessa pitäisi pystyä puuttumaan räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja epäasiallisiin hoitokäytäntöihin.

Uudella hankkeella tietoa kaikista asumisyksiköistä

Tämän vuoden huhtikuussa käynnistyi RAY:n rahoittama hanke, jolla selvitetään, miten vammaisten oikeudet toteutuvat kaikissa Suomen vammaisasumisyksiköissä. Kynnyksen lakimiehen Juha-Pekka Konttisen mukaan hanketta varten kirjataan nyt tarkat määritelmät siitä, miten vammaisten oikeuksia pitäisi toteuttaa.

Suomessa on 35 000 - 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista suurin osa tarvitsee runsaasti yksilöllistä apua ja tukea asumisessaan.


 
Takaisin