Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Ajankohtaista

15.9.2016
Hyvät käytännöt leviämään! - Kehas
 

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Kehitysvammaisten asumisohjelman (Kehas) seurantaryhmä arvioi ohjelman tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2015 tekemällään kierroksella seurantaryhmä keräsi kehitysvammaisten asumisen ja palvelujen hyviä käytäntöjä eri puolilta Suomea. Kuvaukset on koottu verkkopalvelu Verneriin, osoitteeseen:
http://verneri.net/yleis/kehas-ohjelman-hyvat-kaytannot

Kehitysvammaisten Tukiliiton Vaikuttamistoiminnan päällikkö, Jutta Keski-Korhonen toimi Kehas-seurantaryhmän toisena sihteerinä. Hän toivoo, että julkaistuja käytäntöjä luettaisiin, niihin oikeasti tutustuttaisiin ja kunkin käytännön kohdalla ilmoitettuun yhteyshenkilöön oltaisiin yhteydessä.

”Nyt tiedetään, että Suomessa on hyviä käytäntöjä. Ja niitä on paljon. Tässä on kuitenkin vain pintaraapaisu, se mitä saatiin kierroksella näkyviin”, hän sanoo.

Kehas-ohjelman pitäisi tukea YK:n vammaissopimusta ja vahvistaa ihmisten omaa osallisuutta.

”Seurantaryhmän kierroksella huomasin, että oikealle suunnalle on olemassa paljon hyviä alkuja. Näitä pitää saada leviämään. Suomi ei ole niin eri alueiden tai heimokulttuurien maa, etteikö käytäntöjä saisi toimimaan muuallakin kuin siellä missä ne on keksitty”, Keski-Korhonen huomauttaa.

Onnistuneen asumispalvelun resepti on hänen mielestään selvä:

”Kun ihminen on oikeasti laitettu keskiöön, on oikeasti haluttu miettiä hänen kannaltaan paras ratkaisu ja oikeasti kuunneltu. Silloin on mahdollisuudet onnistua. Hyvä asumispalvelu vaatii työntekijöiltä valmiutta heittäytyä ja tunnustaa se, ettei aiempi toimintatapa ole ollut ihmistä parhaiten tukeva. Olen nähnyt erittäin paljon todella vilpittömiä, sitoutuneita työntekijöitä, joilla on halu viedä asioita suuntaan, johon mekin haluamme. Nostan heille hattua. On äärimmäisen kunnioitettavaa olla antamatta periksi ja haastaa itsensä ja omat toimintatapansa. Parhaat ammattilaiset eivät syyllisty tai syyllistä. He kokeilevat uutta ja kokeilevat sitä yhä uudestaan.”  

Asumisen ja itsemääräämisen kirjo on valtava. Keski-Korhonen on tavannut vaikeastikin kehitysvammaisia, paljon apua tarvitsevia ihmisiä, jotka saavat ilmeisesti elää oman näköistään elämää. Sitten on niitä, jotka ovat täysin muiden armoilla ilman, että heiltä olisi mitään kysytty tai edes annettu vaihtoehtoja, saati mahdollisuutta kokeilla eri asioita. On selvää, että laitosasuminen on saatava loppumaan. Erityisesti lasten tilanne laitoksissa on todella ikävä.

”Tuntuu, että ison ajattelutavan muutos ei ole vielä mennyt läpi. On ollut esimerkiksi sijaisjärjestelyjen tai toiminnan kannalta kätevää, kun kaikki ovat yhdessä. Jäädään kiinni suuruuden ekonomiaan. On kummallista, että pitää jatkuvasti puhua yksikkökoosta, kun pitäisi puhua ihmisten tarpeista”, Keski-Korhonen sanoo.

 

Raportissaan seurantaryhmä on päätynyt esittämään tehostettavia toimia
vuosille 2016 – 2020:

 

 

 

Tämän ajankohtaisuutisen pysyvä osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=1860

 

 

 


 
Takaisin