Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Ajankohtaista

1.6.2015
Tukiliitto ottaa kantaa hallitusohjelmaan: Vammaislainsäädännön uudistus on välttämätön
 

Kehitysvammaisten Tukiliitto on lähettänyt hallitusneuvottelujen osapuolille kannanoton. Sen tärkein viesti on painottaa sitä, että vammaislainsäädännön uudistaminen on kiinteä osa sosiaalihuoltolainsäädännön kokonaisuudistusta, ja sen eteenpäin vieminen on välttämätöntä.

 

KANNANOTTO HALLITUSOHJELMAAN

Vammaislaki on kokonaisuus

Kehitysvammaisten Tukiliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että vammaislainsäädännön uudistaminen etenee työryhmän esityksen mukaisena kokonaisuutena. Jos esityksestä karsitaan joitakin osia tai palveluita, putoaa tarkkaan harkitulta   kokonaisuudelta pohja pois.

Uusi vammaisten henkilöiden palvelut turvaava laki on välttämätön

Vammaislainsäädännön uudistaminen on ollut jo usean hallituksen ohjelmassa, koska kaikki ovat nähneet kokonaisuudistuksen välttämättömänä. Erityisesti kehitysvammalaki on vanhentunut ja toisaalta vammaispalvelulaki ei sellaisenaan riitä vastaamaan yhdenvertaisesti kaikkien vammaisten henkilöiden tarpeisiin, vaan se on syrjivä. 

Heikoimpien oikeudet on turvattava lailla

Hallitusohjelmassa edellytetään säädösten purkua ja todetaan, että kunnille ei voida sälyttää uusia tehtäviä. On hyvä, jos työllistymisen ja yrittämisen esteenä olevaa säädösviidakkoa ja turhaa byrokratiaa puretaan, mutta sosiaalihuollon lainsäädännön tehtävänä on turvata oikeudenmukaisuuden toteutuminen ja varmistaa, että myös kaikkein heikoimmassa asemassa ja eniten avun tarpeessa olevat henkilöt voivat saada tarvitsemansa avun ja tuen. Siksi uudistettu vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden turvaava lainsäädäntö ja vammaispalvelut eivät voi olla karsittavien säädösuudistusten ja tehtävien listalla. 

YK:n sopimuksen toteutuminen on varmistettava 

Hallitusohjelma edellyttää ihmisoikeuksien toteutumisen vahvistamista. Suomi on vihdoin hyväksynyt YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen ja toivottavasti pian myös ratifioi sen. Työryhmän esittämä lakiuudistus mahdollistaa YK-sopimuksen toteutumisen käytännössä. Jos työryhmän esitys jää kokonaisuutena toteutumatta, myös YK-sopimus saattaa jäädä hyvinkin olennaisilta osin toteutumatta. Esimerkkinä tästä on tuettu päätöksenteko, jota YK-sopimus edellyttää, mutta jota ei tällä hetkellä palveluna voi saada. 

Perusoikeudet on turvattava 

Yhteiskunnan tehtävänä on turvata perusoikeuksien toteutuminen. Jokainen vammainen henkilö on yksilö. Siksi välttämätön huolenpito pitää myös toteuttaa yksilöllisesti. Diagnoosi ei yksin kerro siitä, minkälaista apua ja tukea henkilö tarvitsee. Siihen vaikuttavat vahvasti esimerkiksi henkilön elinympäristö, perhesuhteet, ikä, elämänkokemus ja vuodenajat. 

Kuten työryhmän esityksessä on kuvattu, ihmisarvoinen elämä käsittää myös osallisuuden turvaamisen. On hyvin yksilöllistä, mitä osallisuus tarkoittaa kenellekin ja mitä apua sen toteutuminen edellyttää. Lakiesitys ottaa erilaiset tarpeet huomioon siten, että sen perusteella olisi mahdollista saada kullekin sopivat palvelut. 

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus on vietävä kokonaisuutena loppuun

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus on laaja kokonaisuus, jonka osia on valmisteltu yhdessä siten että yleis- ja erityislainsäädäntö muodostavat eheän kokonaisuuden. Jos uudistus jää kesken ja jotkut osat jäävät toteutumatta, kokonaisuus ei toimi. 

Uuden erityislain on tarkoitus täydentää ensisijaisena yleislakina sovellettavaa sosiaalihuoltolakia. Lakiesitys turvaa sellaiset palvelut, jotka ovat kullekin vammaiselle henkilölle välttämättömiä tavanomaisesta elämästä suoriutumiseksi.

Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös itsemääräämisoikeuslaki ja työelämäosallisuutta tukeva lainsäädäntö. Vammaisten henkilöiden erityispalveluita koskeva laki toteuttaa käytännössä YK-sopimuksen edellyttämän itsemääräämisoikeuslain päämääriä.

Työelämäosallisuutta tukeva lainsäädäntö ja vammaisten henkilöiden erityispalveluita koskeva lainsäädäntö muodostavat myös tiiviin kokonaisuuden. Vammaisten henkilöiden työllistyminen ei ole mahdollista, elleivät he voi saada tarvitsemiaan palveluita, jotka uusi erityislaki heille turvaisi.

Palveluiden on vastattava tarpeisiin 

Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on asiakaslähtöisyys. Sen toteutumiseksi painotetaan varhaisen tuen, ennaltaehkäisevän työotteen ja vaikuttavien yli hallinnonrajojen toteutuvien asiakaslähtöisten palveluketjujen sekä omien valintojen tekemisen merkitystä. 

Sekä uusi sosiaalihuoltolaki että ehdotus uudeksi erityislaiksi lähtevät siitä, että asiakkaiden on saatava tarpeidensa mukaiset palvelut. Palvelut voivat olla vaikuttavia vain silloin, kun ne toteutetaan siten, että palvelut vastaavat henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Nykyinen vammaislainsäädäntö ja palvelujärjestelmä ovat vielä järjestelmä- ja palvelukeskeisiä. Useat kuntien edustajat ovat todenneet, että he järjestävät niitä palveluita, joita heidän on pakko järjestää, vaikka tietävät, että ratkaisu ei välttämättä ole kunnan eikä asiakkaan edun mukainen. Samaa viestiä saamme myös jäsenistöltämme. Siksi on olennaisen tärkeää, että jatkovalmistelussa kaikki lakiin esitetyt palvelut säilyvät ja että kaikki lain turvaamat palvelut säilyvät yhtä vahvoina subjektiivisina oikeuksina. 

Erityislain palvelut eivät ole uusia 

Uuden lain tavoitteena on varmistaa, että välttämättömät palvelut säilyvät. Mikään lain palvelukokonaisuudesta ei ole täysin uusi, vaan palveluita on toteutettu erinimisinä ja osin erilaisina palveluina. 

Palveluiden ennaltaehkäisevyyden taloudellista arvoa on vaikea laskea

Hallitusohjelmassa korostetaan ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä. Se on ollut lähtökohtana koko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksessa. Sen lisäksi, että tarpeen mukaiset palvelut mahdollistavat vammaisen henkilön valinnanvapauden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen, ne ovat myös taloudellisesti edullisempia.

Olisi varsin lyhytnäköistä politiikkaa laskea vain suoria välittömästi aiheutuvia kustannuksia. Ennaltaehkäisevät vaikutukset näkyvät usein vasta pidemmällä aikavälillä. Mikäli palveluihin ei satsata ajoissa, on selvää, että kustannukset kasvavat ajan myötä. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa vammaisen henkilön valmennus ja tuki sekä lyhytaikainen huolenpito.

Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä tai edistäjänä

Uusi laki turvaa palvelut henkilöille, jotka ilman lain mahdollistamia palveluita ovat suuressa vaarassa syrjäytyä.  

Kehitysvammaiset ihmiset ovat esimerkki ihmisryhmästä, jotka ovat vuosien ajan olleet avun ja tuen tarpeensa vuoksi omana ryhmänään suljettuna muun yhteiskunnan ulkopuolelle. Kehitysvammainen lapsi on saattanut olla erityispäiväkodissa, erityiskoulussa tai erityisluokassa, jonka jälkeen hän on siirtynyt valmentavaan opetukseen ja jatkanut opiskelua erityisammattikoulussa ja päätynyt sen jälkeen kehitysvammaisille henkilöille järjestettyyn päivä- tai työtoimintaan. Asuminenkin on toteutettu joko kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetussa laitoksessa tai asumisyksikössä, johon on usein liittynyt yhteinen vapaa-ajanvietto ja ryhmässä toteutetut kuljetuspalvelut. Kehitysvammaiset henkilöt on ohjattu näihin palveluihin sen enempää kysymättä heidän tarpeitaan ja toiveitaan.

Lopuksi

 Kehitysvammaisten Tukiliitto katsoo, että kehitysvammalakia ei voida kumota, ellei uutta vammaislakia voida hyväksyä työryhmän esittämänä myös kehitysvammaisten henkilöiden palvelut turvaavana kokonaisuutena.  

Tampereella 1.6.2015

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Rauno Rantaniemi, puheenjohtaja

Risto Burman, toiminnanjohtaja

 

Lisätietoja antavat

Jutta Keski-Korhonen, vaikuttamistoiminnan päällikkö
P. 0207 718205, jutta.keski-korhonen@kvtl.fi

 Risto Burman, toiminnanjohtaja
P. 0207 718201, risto.burman@kvtl.fi

 

Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=1528

 
   

 
Takaisin