Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Ajankohtaista

16.4.2015
Valas-työryhmän työ on valmistunut
 

Keväällä 2013 työnsä aloittaneen vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista valmistelleen työryhmän työ on saatu päätökseen.

Työryhmän ehdotus uudeksi laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista on luovutettu ministeri Huoviselle tänään torstaina 16.4. Tavoitteena on, että lausuntopyynnöt työryhmän työstä lähtevät vielä huhtikuun aikana ja lain valmistelu jatkuu niiden pohjalta. Toistaiseksi sovelletaan edelleen vammaispalvelulakia ja kehitysvammalakia.

 

Lähtökohtana yhdenvertaisuus

Uusi laki on kirjoitettu sovittamalla yhteen kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki. Tavoitteena on, että uudistettu laki koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisia henkilöitä siitä riippumatta, mikä heidän diagnoosinsa on. Työssä on lähdetty siitä, että oikeus saada tarvitsemansa palvelut ei voi olla riippuvainen siitä, minkälaista apua ja tukea henkilö tarvitsee.

 

Uuden lain mukaiset erityispalvelut

Työryhmän esityksen mukaan uuden lain mukaiset palvelut täydentävät yleislainsäädännön perusteella järjestettäviä palveluita ja niitä tulee saada silloin, kun vammaisen henkilön etu ja yksilölliset tarpeet sitä edellyttävät. Palvelut toteuttavat lain tarkoitusta turvata ja edistää yhdenvertaisuutta, osallisuutta, itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta. Palveluiden on oltava riittäviä ja laadukkaita sekä vastattava yksilöllisiin tarpeisiin siitä huolimatta, kuka niiden toteuttamisesta vastaa.  

Uuden lain perusteella on mahdollista saada valmennusta ja tukea, henkilökohtaista apua, asumista tukevia palveluja, tukea esteettömään asumiseen, lyhytaikaista huolenpitoa, päiväaikaista toimintaa, liikkumista tukevia palveluja, taloudellista tukea ja muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavia palveluja. Vammaisilla henkilöillä on palveluihin subjektiivinen oikeus taloudellista tukea ja muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavia palveluita lukuun ottamatta.

 

Palvelut yksilöllisten tarpeiden mukaan

Uuden lain tavoitteena on turvata vammaiselle henkilölle hänen yksilöllisten tarpeidensa ja toiveidensa sekä etunsa mukainen palvelukokonaisuus.  Tämä edellyttää henkilön itsensä vahvaa osallistumista palvelutarpeen arviointi- ja suunnitteluprosessiin sekä palveluiden toteuttamiseen ja arviointiin.

Lakiehdotuksen mukaan vammaisen henkilön on voitava käyttää hänelle soveltuvaa viestintä- ja kommunikaatiokeinoa ja häntä on tarvittaessa tuettava oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa sekä tahdon toteuttamisessa. Koska henkilön avun tarpeeseen vaikuttavat diagnoosia enemmän hänen toimintaympäristönsä ja elämäntilanteensa sekä muut yksilölliset tekijät, vaikeavammaisuuden käsitettä ei käytetä laissa kuvaamaan henkilön avun ja tuen tarvetta.

 

Erityishuollosta kohti yleis- ja erityispalveluita

Uudella lailla on tarkoitus korvata vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Siksi jatkossa ei enää ole erityishuoltoa eikä erityishuoltona järjestettäviä palveluita. Vastaavat palvelut toteutetaan kuitenkin uuden lain perusteella osin erinimisinä palveluina ja uudenlaisina palvelukokonaisuuksina.

Valmennus ja tuki on esimerkki uudenlaisesta joustavasta palvelusta, joka vastaa hyvin monenlaisiin avun ja tuen tarpeisiin. Sen perusteella on mahdollista saada tukea uusien taitojen harjoittelemiseen ja elämänmuutostilanteisiin, kommunikaatioon ja päätöksentekoon sekä niihin asioihin, joihin henkilö tarvitsee pitkäaikaista tai pysyvää tukea. Erityishuoltona järjestettyä tilapäishoitoa, aamu- ja iltapäivätoimintaa, loma-ajan toimintaa sekä vammaisten henkilöiden huolenpidosta vastuussa olevien läheisten jaksamista tukevaa toimintaa voisi jatkossa saada uuden lain mukaisena lyhytaikaisena huolenpitona.

Koska vammaispalvelut turvaavat välttämättömän avun ja tuen saamisen tavanomaisessa elämässä, työryhmä ehdottaa, että vammaispalvelut säilyvät jatkossakin maksuttomina. Lainsäädännön ja tulkintakäytäntöjen selkeyttämiseksi ateriapalveluita ehdotetaan kuitenkin kokonaisuutena maksullisiksi. Päivähoito järjestettäisiin kaikille lapsille jatkossa päivähoitolain perusteella, jolloin myös maksut määräytyisivät samojen yleisten säännösten mukaisesti.

 

Jatkovalmistelussa selvitettäviä asioita

Jatkovalmisteluun jää vielä työstettäväksi useita asiakokonaisuuksia. Osa kysymyksistä on mahdollista ratkaista vasta yhdessä muiden hankkeiden kuten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain ja työelämäosallisuutta koskevan lainsäädäntöhankkeen kanssa.

Jatkovalmisteluun vaikuttaa paljon myös itsemääräämisoikeutta koskevan lain valmistelun eteneminen. Henkilökohtainen budjetoinnin käyttöön otto Suomessa pitää edelleen selvittää jatkovalmistelussa, jotta meillekin saadaan vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta edistävä toimintamalli käyttöön.

 

Teksti
Sirkka Sivula, johtava lakimies,
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry


Lisätietoja STM:n sivulla
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1907288#fi


Ministeriön kuntainfo sosiaalihuoltolaista

Tutustu myös uutiseemme STM:n kuntainfossa, jossa avataan uuden sosiaalihuoltolain keskeisiä säännöksiä:
Ministeriöltä kunnille tietoa sosiaalihuoltolaista

 

Tämän ajankohtaista-uutisen pysyvä osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=1482

 
   

 
Takaisin