Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Ajankohtaista

14.11.2014
Kehitysvamma-alan vaikuttajat tapasivat ministereitä
 

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) edustajat tapasivat tänään perjantaina 14.11. asunto- ja kulttuuriministeri Pia Viitasen ja peruspalveluministerin valtiosihteerin, Ulla-Maija Rajakankaan

KVANKin tärkeimmät kannanotot päättäjille liittyivät kolmeen asiaan: Kehas-ohjelman jatkamiseen, hankintalain valmisteluun ja sote-järjestämislakiin.

Tiivistelmä ministereille jätetystä kannanotosta

1. KEHAS-ohjelman jatkaminen

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta pitää tärkeänä, että eduskuntavaalien jälkeisessä hallitusohjelmassa sitoudutaan edelleen valtioneuvoston hyväksymän KEHAS-ohjelman toimeenpanoon ja laitosasumisen lakkauttamiseen vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelmassa on myös osoitettava tähän riittävästi julkista tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja Raha-automaattiyhdistyksen kautta.

2. Hankintalakivalmistelu

Vammaisten ihmisten jokapäiväisten, välttämättömien palvelujen järjestäminen on irrotettava hankintalain kilpailusäännösten piiristä. Näihin koko elämänmittaisiin palvelutarpeisiin markkinaperusteinen toimintatapa on täysin väärä ja toimimaton. Useissa maissa EU:n alueella sovelletaan huomattavasti parempia menetelmiä, jotka turvaavat vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä osallisuuden itseä koskeviin asioihin. Kilpailutuksissa tämä osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet katoavat, eivätkä vammaiset ihmiset pysty ottamaan vastuuta itsestään.
 

3. SOTE-järjestämislaki

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen päämääränä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Keskeisenä tavoitteena on:
• Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa
• Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja
• Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne

Nämä tavoitteet ovat ajankohtaisia myös vammaispalveluissa. Monilla järjestöillä, säätiöillä ja yhdistyksillä on jopa yli sadan vuoden historia työssään ihmisten hyväksi. Kolmannen sektorin yleishyödyllisillä yrityksillä ja säätiöillä on myös merkittävä rooli vammaisten henkilöiden sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen kehittäjänä sekä palvelujen tuottajana. Useimmat nykyisin julkisvastuun piirissä olevat palvelut on luotu kolmannella sektorilla.

Kolmatta sektoria ei ohjaa liiketaloudellinen intressi, vaan kokemuksellinen motivaatio, innovatiivisuus, ihmisten tarpeiden ja paikallisten olojen tuntemus, erityisasiantuntijuus sekä kyky ja halu vastata yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Tästä johtuen kehittämistoiminta on ollut sekä taloudellisesti edullista että vaikuttavaa. Sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen ovat pitkäjännitteisiä, jatkuvuutta ja vastuunottoa edellyttäviä tehtäviä, joihin olemme sitoutuneet.

Kolmannen sektorin kokemus ja asiantuntijuus muodostavat perustan myös laaja-alaiselle kumppanuusyhteistyölle. Meillä on monimuotoista asiantuntijuutta palvelurakenteiden ja palveluprosessien kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja tutkimuksessa.

Valmisteluasiakirjoissa kolmas sektori on huomioitu kunnallisten palvelujen täydentäjänä. Perusteluna on tuotu esille, ettei käytäntö eroa nykyisestä toimintamallista.  Tähän ehdotamme muutosta, sillä järjestämislaissa on kuitenkin kysymys sote-uudistuksesta, eli parannuksesta nykyiseen käytäntöön. Ehdotamme kehittyvää ja kehittävää kumppanuutta.

Lisäksi on huomioitava muun muassa seuraavat asiat: 

• Tuleva sosiaalihuoltolaki ja vammaislaki korostavat palveluiden tarvelähtöisyyttä. Tarvemääritykset ja palvelusuunnitelmat edellyttävät laaja-alaista osaamista kuntien työntekijöiltä. Kolmannella sektorilla on paljon annettavaa tämän tietotaidon rakentamisessa.

• Olemme huolissamme vammaisten henkilöiden pitkäjännitteisen ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden toteutumisesta. Integraatiotarve ulottuu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muille hallinnon alueille. Ajallisesti tarve ulottuu luonnollisiin elämänvaiheisiin, ei 3–4 vuoden hankintakausille.

• Henkilökohtainen budjetointi tai vastaava palvelunkäyttäjän valintaan perustuva malli pitää ottaa mukaan sote-järjestämislain 16 §:n järjestämistavaksi palvelusetelin rinnalle.


Helsingissä ja Tampereella marraskuun 14. päivänä
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan puolesta

Risto Burman, Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnanjohtaja
Lisbeth Hemgård, FDUV:n toiminnanjohtaja
Seija Milonoff, Helsingin KV.tuki57:n toiminnanjohtaja
Markku Niemelä, Rinnekotisäätiön johtaja
Marianna Ohtonen, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja
Jyrki Pinomaa, Aspa-säätiön toimitusjohtaja
Ritva Ulander, Autismisäätiön toiminnanjohtaja
Markku Virkamäki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtaja

 

Tämän ajankohtaista-uutisen pysyvä osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=1348

 
   

 
Takaisin