Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Ajankohtaista

14.5.2014
Opinnäytetyö valmistunut kehitysvammaisen perillisen asemasta metsätilan sukupolvenvaihdoksessa
 

 

Metsätalousinsinööri (amk) Kari Tiusanen on tehnyt Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelmaan opinnäytetyön aiheesta Kehitysvammaisen perillisen asema metsätilan sukupolvenvaihdoksessa.

Tekijä on metsänomistaja ja kehitysvammaisen nuoren miehen isä ja edunvalvoja. Aiheesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä osoitteeseen: karitiusanen@gmail.com


Kannattaa laskea huolellisesti

 Metsänomistajaperheissä, joissa on eläkettä saava kehitysvammainen jäsen, kannattaa sukupolvenvaihdostilanteessa laskea huolellisesti, millainen omaisuuden siirtotapa on hänen kannaltaan paras. Tilannetta on tarkasteltu lähtökohtaisesti aviopuolisojen ja heidän yhteisten lastensa perheen muodossa.

Sopimalla omaisuuden siirroista vanhempien vielä eläessä voidaan minimoida myös perintöveroja. Heti alusta alkaen on tärkeää pitää yhteyttä metsä- ja sukupolvenvaihdosasiantuntijoihin sekä tarvittaviin viranomaisiin.

Kehitysvammaiselle henkilölle ainoa luontevalta tuntuva tapa omistaa metsää on yhteisomistus sisarusten kanssa. Metsänomistus vaikuttaa laskennallisesti suoraan eläkkeensaajan asumistukiin ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksuihin huolimatta siitä, myykö puuta vai ei. Rahavarainen omaisuus on tässä suhteessa selvästi metsää edullisempaa.

Edunvalvojan on hyvä tietää metsänhoidosta

Metsän omistaminen voi olla eläkkeellä olevalle kehitysvammaiselle taloudellisesti kannattavaa, jos hakkuumahdollisuudet ovat hyvät. Hoitoa vaativan omaisuuden haltijana hänelle joudutaan yleensä hakemaan holhoustoimen kautta edunvalvoja. Olisi hyvä, jos edunvalvoja olisi päämiehen hyvin tunteva henkilö ja jolla olisi myös metsällistä tietämystä.

Maistraatin valvomana puukaupat on tehtävä sen hyväksymän metsäsuunnitelman mukaisesti. Ehto rajoittaa metsän joustavaa käyttöä puumarkkina- ja elämäntilannemuutoksissa ja voi hankaloittaa muiden osakkaiden tilannetta. Metsänomistukseen verrattuna rahavarallisuus on edunvalvojalle yksinkertaisempaa hallita ja talletuksien kehitystä on metsätaloutta vähemmän tuntevan edunvalvojan ymmärrettävämpää seurata.

Kuolinpesä on osakkaille verotuksellisesti epäedullisin omistusmuoto, ja on monesti passiivinen ja riitaisa yhteisö. Holhoustoimilaki suojelee edunvalvottavan perintöosaa monin ehdoin, jotka rajoittavat kuolinpesän toimintaa. Pesän sopujakoon ilman pesänjakajaa vaaditaan maistraatin lupa, minkä saaminen ei ole aina varmaa. Tulot kuolinpesästä eivät vaikuta eläkkeensaajan asumistukeen.


Lue koko opinnäytetyö linkistä (pdf):
Kehitysvammaisen perillisen asema metsätilan sukupolvenvaihdoksessa

 


Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=1234

 
   

 
Takaisin