Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Ajankohtaista

25.5.2011
Kansalaiskysely: Hyvinvointia lisäävät toimet kohdistuvat hyväosaisiin
 

Terveyden edistämisen kansalaiskysely 2011:

Hyvinvointia lisäävät toimenpiteet kohdistuvat hyväosaisiin

Terveyden edistämisen kansalaiskyselyyn vastanneista yli puolet katsoo, että terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ kohdentuu ensisijaisesti hyväosaisiin. Tätä mieltä ovat erityisesti vähemmän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat ja eläkeläiset. Koulutetuimmat ovat väittämästä keskimääräistä selkeämmin eri mieltä. Tiedot selviävät tänään 25.5. kello 10 julkistetusta kansalaiskyselystä, jonka on teettänyt Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry).

– Huolestuttavaa on, että varsinkin ne vastaajat, jotka kuuluvat tutkimusten mukaan niihin ryhmiin, joiden koettu terveys on heikompi, kokevat, että terveyttä ja hyvinvointia edistävät toimet keskittyvät hyväosaisiin, korostaa Tekryn kehittämispäällikkö Pirjo Koskinen-Ollonqvist.

Tekryn suunnittelijan Niina Haaken mukaan yhtäältä näyttää siltä, että terveyttä edistävä työ ei tavoita niitä, joita sen pitäisi. Toisaalta terveyden edistäminen voidaan nähdä osana terveydenhuollon tehtäviä, jolloin kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa jo sen suhteen, ovatko yksityisen työterveyshuollon piirissä vai eivät. Terveydenhuolto tekee voitavansa kansalaisten terveyden edistämisessä, mutta huono-osaisuus edellyttää aiempaa yksilöllisempiä ja monipuolisempia terveyttä edistäviä toimenpiteitä.

Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että yksilö on ensisijaisesti vastuussa terveydestään.

– Yksilön vastuun kasvaminen on mahdollinen riskitekijä terveyden tasa-arvolle. Huono-osaisuutta ei valita, jolloin ihmiset ovat lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa. Huono-osaiselta voidaan vaatia muita ryhmiä suurempaa vastuuta omasta terveydestään. Kun yksilön vastuuta lisätään, pitäisi myös huolehtia siitä, että huonompiosaisten ja niiden, jotka eivät kykene itsenäisesti terveydestään huolehtimaan, tilanne ei huonone, Haake jatkaa.


Suomalaiset pelkäävät tuloerojen kasvua

Tuloerojen kasvu huolestuttaa kansalaisia. Puolet (49 %) kyselyyn vastanneista pelkää, että suomalaisten tuloerot kasvavat entisestään. Kriittisimmin tuloerojen kasvuun suhtautuvat 50–64-vuotiaat ja vähiten asiasta huolestuneita ovat alle 25-vuotiaat. Huolestuneimpia ovat 35 000–85 000 euroa vuodessa ansaitsevat.

Vastaajista 42 prosenttia olettaa myös terveyserojen kasvavan tulevaisuudessa. Pessimistisimpiä ovat lapsiperheet, työntekijät ja alemmat toimihenkilöt. Sen sijaan opiskelijoita ja johtavassa asemassa olevia terveyserot eivät niinkään huoleta.

– Tuloerojen kaventamisella ehkäistään myös terveyserojen kasvua. Uuden eduskunnan ja hallituksen työssä pitäisi nykyistä vahvemmin miettiä sitä, miten verotuksella ja työllä sekä asunto-, koulutus- ja muulla politiikalla edistetään tasa-arvoa ja sitä kautta kansakunnan terveyttä, korostaa Koskinen-Ollonqvist.

Kokemus vaikutusmahdollisuuksista jakaa kansaa

Kansalaisten kokemus vaikuttamismahdollisuuksistaan jakautuu kahtia. Puolet vastaajista kokee voivansa vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon, puolet taas ei. Koulutetut ja taloudellisesti hyvässä asemassa olevat kokevat vaikuttamismahdollisuutensa päätöksentekoon parempana kuin pienituloiset. Työssäkäyvät ovat vaikuttamismahdollisuuksiinsa keskimääräistä tyytyväisempiä, kun taas eläkeikäiset ja muut työelämän ulkopuolella olevat kokevat vaikutusmahdollisuutensa keskimääräistä heikommiksi.

Kansalaiset suhtautuvat epäillen myös tasa-arvoiseen kohteluun, joka voi liittyä niin päätöksenteon tasapuolisuuteen, palvelujen saatavuuteen kuin kansalaisten kuulemiseen päätöksiä tehtäessä.
40 prosenttia vastaajista kokee, ettei kuntalaisia kohdella yhdenvertaisesti. Erityisesti tätä mieltä ovat lapsiperheet sekä keskisuurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset.

– Tulosta voi selittää se, että sosiaalinen eriytyminen on muodostumassa suurten kaupunkien haasteeksi ja lapsiperheille suunnattujen palvelujen resursseja on pienennetty, arvioi Haake.

Järjestöjen työtä arvostetaan, mutta vapaaehtoistyöhön ei haluta sitoutua

Kyselyn mukaan kansalaisjärjestöjen koetaan ajavan tärkeitä asioita. Tätä mieltä ovat erityisesti korkeasti koulutetut ja työssäkäyvät. Suurin osa vastaajista arvostaa järjestöjen tekemää terveyden edistämistyötä.

Sen sijaan vapaaehtoistyötä ei koeta kovin keskeiseksi osaksi elämää lukuun ottamatta eläkeläisiä. Erityisesti korkeasti koulutetut ja työssäkäyvät arvostavat järjestöjä, mutta eivät itse halua sitoutua työhön. Tätä voi osaltaan selittää se, että kodin ja perheen merkitys on vuosien varrella kasvanut vapaa-ajan viettämisessä. Vapaaehtoistyö on vähemmän merkittävää miehille, nuorille ja työssäkäyville.

Terveyden edistämisen keskus ry on julkaissut Terveyden edistämisen barometreja jo vuodesta 1992. Tässä muodossaan barometri julkaistaan tällä erää viimeistä kertaa. Vuoden 2011 terveyden edistämisen kansalaiskyselyn ”Osallisuus, luottamus ja elinympäristö” avulla selvitettiin kansalaisten näkemyksiä muun muassa elinympäristön kehittämisestä, vaikuttamismahdollisuuksista sekä luottamuksesta terveyttä edistävään työhön ja lähitulevaisuuteen. Osallisuus ja luottamus ovat myös niitä tekijöitä, joilla on tutkimusten mukaan yhteyttä väestön koettuun terveyteen. TNS Gallup haastatteli 1 000 kansalaista helmi-maaliskuussa 2011.


 
Takaisin