Takaisin etusivulle » A- A A+ Sivukartta

Ajankohtaista

21.11.2013
KVTL:n ja MLL:n yhteinen kannanotto: Tietämystä lapsen oikeuksien sopimuksesta tulee parantaa
 

Tietämystä lapsen oikeuksien sopimuksesta tulee parantaa, toteavat Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteisessä kannanotossaan.

Tämän viikon keskiviikkona 20.11. vietettiin lapsen oikeuksien päivää. Oikeudellisesti velvoittava lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989, joten sopimus täyttää tänä vuonna 24 vuotta. Sopimus on Suomessa lakina voimassa.

On suuri ongelma, että Suomessa ei edelleenkään tunneta lapsen oikeuksien sopimusta ja sen merkitystä. Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan lapsen oikeudet eivät toteudu riittävällä tavalla, jolleivät lasten vanhemmat, lasten kanssa työskentelevät, kuntien ja valtiovallan virkamiehet ja päätöksentekijät tunne lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöä ja velvoitteita.

Lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea siitä, että tietämys, tiedotus ja koulutus lapsen oikeuksien sopimuksesta ovat puutteellisia. Komitea on suositellut lapsen oikeuksien sopimusta koskevan tiedotuksen lisäämistä ja järjestelmällisen koulutuksen toteuttamista lasten puolesta ja parissa työskenteleville ammattiryhmille. Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto toivovat, että komitean suositukset otetaan vakavasti ja että tiedotusta ja koulutusta lisätään.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 23. artikla ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n sopimuksen 7. artikla korostavat vammaisen lapsen oikeutta tulla otetuksi huomioon ensisijaisesti lapsena ja omana itsenään. Nämä sopimuskohdat yhdessä lapsen oikeuksien sopimuksen 3. artiklan kanssa velvoittavat asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa vammaisiin lapsiin ja nuoriin liittyvissä toimissa. Lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklan mukaan sopimusvaltiot kunnioittavat ja takaavat lapsen oikeudet ilman vammaisuuteen tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua.

Suomi on allekirjoittanut jo maaliskuussa 2007 vammaisten henkilöiden oikeuksien koskevan YK:n sopimuksen, mutta ei ole vieläkään sitä ratifioinut. Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto toivovat sopimuksen mahdollisimman pikaista voimaan saattamista Suomessa.

Vammaisen lapsen tulee saada nauttia kaikista lapsille turvatuista oikeuksista. Lapsella on lisäksi oikeus erityisiin järjestelyihin, jotta hän voi vammastaan huolimatta nauttia oikeuksistaan yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Vammaisilla lapsilla on oikeus saada ilman taistelua hänen hyvinvointinsa, yhdenvertaisuutensa ja osallisuutensa toteutumisen kannalta tarpeelliset tuet ja palvelut. Perheen tulee saada riittävästi neuvontaa ja palveluohjausta. Monet vanhemmat ylikuormittuvat, koska joutuvat tekemään kohtuuttomasti töitä viranomaisten kanssa jo lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saamiseksi. Perheiden tarpeiden mukaisia palveluita tulisi olla saatavilla joustavasti ja oikea-aikaisesti.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttavat, että lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen edun turvaaminen päätöksenteossa edellyttää lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Ratkaisun vaikutukset lapsiin voivat olla erilaisia, sillä lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Lasten toimintakyky vaihtelee ja monella lapsella on toimintaan vaikuttava vamma. Päätöksentekijöillä tulee olla tietoa siitä, miten ratkaisuvaihtoehdot vaikuttavat erilaisissa tilanteissa oleviin lapsiin.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä vähennetään ja kuntapalvelujen järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä väljennetään. Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto varoittavat, että normien purkamisesta kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat lapset, kuten vammaiset lapset. Normien purkamisen myötä asuinpaikka vaikuttaa yhä vahvemmin siihen, saako lapsi tarvitsemiaan palveluita, missä laajuudessa ja mikä on palvelun laatu. Lasten ja perheiden palveluja koskevat normit ovat jo nyt väljät eikä voimassa oleva lainsäädäntö monilta osin toteudu.

Kotipalvelu on perheiden varhaista ja vaikuttavaa arjen tukea. Sosiaalihuoltolain 17 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia kotipalveluiden järjestämisestä. Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotiin vietävää apua vammaisten lasten perheisiin voidaan järjestää myös vammaislainsäädännön nojalla. Kunnan järjestämisvastuusta huolimatta lapsiperheiden kotipalvelu on ajettu lähes alas. Vuonna 1990 kotipalvelua sai 8,2 % lapsiperheistä ja vuonna 2012 enää vain 1,6 %.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto toivovat lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamista hallitusohjelman mukaisesti.

Kannanotto on lähetetty median lisäksi laajaan jakeluun poliittisille päättäjille.

 

LISÄTIETOJA:

Kehitysvammaisten Tukiliitto:

- Jutta Keski-Korhonen, vaikuttamistoiminnan päällikkö, p. 0207 718 205,
jutta.keski-korhonen@kvtl.fi.

- Tanja Salisma, lakimies, p. 0206 90 280, tanja.salisma@kvtl.fi.

- Merja Määttänen, viestinnän esimies, p. 0207 718 213, merja.maattanen@kvtl.fi.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto:

- Mirjam Kalland, pääsihteeri p. 050 598 8133, mirjam.kalland@mll.fi.

- Suvianna Hakalehto-Wainio, asiantuntijalakimies, p. 050 408 3474,
suvianna.hakalehto-wainio@mll.fi.

- Liisa Partio, viestintäjohtaja, p. 040 580 8984, liisa.partio@mll.fi.

 


Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=1078

 
   

 
Takaisin