Nuorisovaltuustot ajavat kunnissa ja kaupungeissa nuorten etuja ja edustavat kunnallisessa päätöksenteossa kaikkia nuoria. Toimivatko ne kuitenkaan kunnan kaikkien nuorten äänenä? Nuorisoyhteistyö Allianssin työntekijä kysyi minulta jokin aikaa sitten, että tiedänkö jossain kunnassa olevan kehitysvammaisia nuoria kunnan nuorisovaltuustossa. Ei, en tiedä olevan.
Se, että en tiedä valtuustoissa olevan kehitysvammaisia nuoria ei tietenkään ole koko totuus. Voihan olla, että jollakulla valtuustonuorella on tuen tarvetta oppimisen ja ymmärtämisen takia, ilman että siitä on tehty sen kummempaa numeroa.

Kysyin pieneltä nuorten porukalta, onko heillä tietoa nuorisovaltuustosta, ovatko he äänestäneet kyseisissä vaaleissa tai jopa asettuneet ehdolle.
Yhdellä alle kymmenen hengen porukasta oli hämärä muistikuva kyseisistä kinkereistä, seuraavilla ei ollut jäänyt NuVa-vaaleista eikä valtuustosta lainkaan muistijälkiä. Ja todettakoon, että koko kymmenen hengen porukka kävi äänestämässä kuntavaaleissa.

Kunnan tehtäväksi on jäämässä uudessa maakuntauudistuksessa osaamisen
ja kulttuurin edistämisen tehtävät, niistä yhtenä on nuorisopalveluiden järjestäminen. Lisäksi uuden kuntalain, ja siihen liittyvän siirtymävaiheen jälkeen tänä kesänä, kaikissa kunnissa tulee olla nuorison vaikuttamisen kanavat selvinä. Siksi kysymys nuorisovaltuustoista on erittäin tärkeä.
Keiden äänellä nuorisovaltuustot puhuvat, moninaisesti kaikkien nuorten
vai melkein kaikkien nuorten?

Nuoret, jotka valtuustoissa ovat, ovat siellä aivan oikeutetusti.
He ovat asettuneet demokraattisissa vaaleissa ehdolle, keränneet tukijat
sekä äänet ja ovat tulleet valituiksi. Niin kuin pitääkin. Mutta.
Onko nuorisovaltuuston toiminnasta, valinnasta, ehdokkuuksista ja valtuustoon vaikutusmahdollisuuksista kerrottu kunnan kaikille nuorille? Onko tieto vaaleista ja vaikuttamismahdollisuuksista mennyt saavutettavassa muodossa esimerkiksi alueen erityiskouluihin? Ja ovatko näiden koulujen oppilaille ollut mahdollista äänestää, olla ehdolla, olla vaikuttamassa?
Jos peilaan kysymystä nuorisoporukan vastauksiin, niin luultavasti ei.
Siksikin kysymys nuorisovaltuustojen kokoonpanosta on erittäin tärkeä ja ajankohtainen.

Osallisuus kunnan päätöksentekoon ja nuorisovaltuuston toimintaan eivät tarkoita sitä, että kehitysvammaisilla nuorilla pitäisi olla valtuustoissa kiintiöpaikat. Se tarkoittaa sitä, että kaikki kunnassa asuvat nuoret saavat kasvaa vaikuttamiseen, valintojen tekoon, demokratiaan ja heillä on mahdollisuus saada saavutettavaa tietoa esimerkiksi nuorisovaltuustojen toiminnasta sekä mahdollisuus saada tukea yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Ennen kaikkea osallisuus kunnan päätöksentekoon tarkoittaa mahdollisuuksia ja valtaa kaikkia nuoria ja itseä koskevassa päätöksenteossa. Siihen tarvitaan meidän kaikkien ponnistuksia, perheissä voidaan harjoitella demokratiaa arkisissa asioissa, samoin päiväkodeissa ja kouluissa. Saavutettavan tiedon antaminen on meidän kaikkien tehtävä, yhteiskunnalliseen osallistumiseen voi tarvittaessa hakea henkilökohtaista apua.

 

*Kirjoittaja on suunnittelijana Tukiliiton osallisuuden edistämisen tiimissä.

 

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*